Etusivu / fi / KAMK / Ajankohtaista / PSHTP2023 / Puhujat

Tutustu hoitotiedepäivien puhujiin

 

Tiina Timperi.jpg

Tiina Timperi, KM, YTM, väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopisto


Olen tehnyt työurani peruskoulun opettajana. Työn ohessa olen suorittanut yhteiskuntatieteen maisterin tutkinnon, pääaineena sosiaalipsykologia. Nyt teen väitöstutkimusta sosiaalityön pääaineessa. 

Väitöstutkimukseni käsittelee monialaista yhteistyötä opetusalan ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten välillä, ja erityisen kiinnostuksen kohteena on yhteistyömuodon merkitys osana ennaltaehkäisevää tukea. Keväällä 2022 tein sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiantona selvitystyön sote-integraation edellyttämästä monialaisesta yhteistyöosaamisesta koulutuksen näkökulmasta.

Pohjois-Suomen hoitotiedepäivillä esitykseni käsittelee monialaista yhteistyötä ja niitä ulottuvuuksia, jotka ovat merkityksellistä sekä yksilön, ryhmän että organisaation näkökulmista. Pelkkä rakenteellinen integraatio ei itsessään takaa monialaisen yhteistyön toimivuutta (Hujala & Taskinen, 2019). Se edellyttää niin yksilön, ryhmän kuin organisaation tasolla sitoutuneisuutta, yhteistä tahtoa ja yhteisiä tavoitteita sekä osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja yhteensovittamista kaikilla tasoilla.

 

Kuva Helena Ohtonen.jpg

Helena Ohtonen ,oh, esh, eläkel. 

Olen Helena Ohtonen ja valmistunut Kajaanista sairaanhoitajaksi 42 vuotta sitten. Työurallani olen tehnyt hoitotyötä sisätauti-kirurgisena ja syöpätauteja sairastavien sairaanhoitajana sekä osastonhoitajana. 

Nykyisiä tehtäviäni ovat luottamustoimet Kajaanin kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa sekä Kainuun hyvinvointialueen ja Kajaanin evl. seurakunnan valtuustoissa. Olen kunniajäsen Suomen Sairaanhoitajissa ja toimin edelleen Kainuun sairaanhoitajien hallituksessa. 


Kuva Veera Lintula.jpg

Veera Lintula (FM) 

Asiakkaan/ kansalaisen oma vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiossa 

Sote-uudistuksen ja uusien vastuiden myötä on puhuttu paljon siitä, mikä on kuntien ja mikä hyvinvointialueen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tulemme pohtimaan myös, mikä on kansalaisen oma vastuu tässä kokonaisuudessa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työn merkittävimpänä tavoitteena on hyvinvoiva kansalainen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimivaa yhteistyötä, kumppanuuksia sekä kansalaisten osallisuutta. On tärkeä ymmärtää, että hyvinvointi lisää myös elinvoimaa. Kuvaamme esimerkein hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämistä Kainuun hyvinvointialueella, Kajaanissa ja Sotkamossa.  

Hyvinvoinnin edistämiseen suuntautunut aluekehittäjä, joka työskentelee toista vuotta Kajaanin kaupungin hyvinvointikoordinaattorina. Työ on monialaista verkostoyhteistyötä sekä suureksi osaksi kehittämistyötä aihealueina hyvinvoinnin edistäminen, kuntalaisten osallisuus, järjestöyhteistyö ja ehkäisevän päihdetyö. Aiemmin hän on toiminut kaupunkikehityksen asiantuntijana osallisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmista sekä suunnittelijana samojen teemojen parissa. 


Kuva Kukka-Maaria Pyykönen.jpg

Kukka-Maaria Pyykönen, TtM 

Toimin toista vuotta hyvinvointikoordinaattorina Sotkamon kunnassa. Työnkuvaani kuuluu kunnan lakisääteisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvien tehtävien lisäksi muun muassa monipuolinen verkostoyhteistyö paikallisesti ja alueellisesti sekä kunnan hyvinvointijaoston ja vanhus- ja vammaisneuvoston sihteerinä toimiminen. Koulutukseltani olen terveystieteiden maisteri (liikuntalääketiede), ammatillinen opettaja ja liikunnanohjaaja (AMK). Aiemmin olen työskennellyt muun muassa opettajana Kainuun ammattiopistossa sekä tutkimusavustajana Jyväskylän yliopistossa.   


Kuva_Marko Kesti.jpg

Marko Kesti, DI, HTT ja Dosentti

Marko Kesti on Lapin yliopiston tutkimusjohtaja henkilöstötuottavuuden saralla. Hän on koulutukseltaan DI, HTT ja Dosentti.  

Luennon aihe:  Työhyvinvoinnin yhteys tuloksellisuuteen sosiaali- ja terveysalalla 

QWL menetelmä on tieteellisesti validoitu mittaamaan työhyvinvointia tuotantotekijänä. Sen avulla voidaan ennakoida henkilöstöriskejä ja kohdentaa henkilöstökehittämistä tehokkaasti. Havainnollistan, miten hyvinvointialueiden tuottavuutta kehittämällä voidaan parantaa taloutta 10 Mrd € kymmenessä vuodessa.  

 

Kuva Sanna Piirainen.jpg

Sanna Piirainen, Yhteisöpedagogi 2006, Sairaanhoitaja 2012, Terveystieteen maisteri, Ttm 2022 


Olen työskennellyt Kainuun hyvinvointialueella, Kuhmon mielenterveys- ja päihdeyksikössä sairaanhoitajana ja apulaispalveluesihenkilönä nyt kymmenen vuotta. Vastuualueenani on erityisesti riippuvuuksienhoito. Aiemmin olen ollut työssä myös nuorisokodissa ja tk-sairaalan vuodeosastolla sekä päivystyksessä.  

Luennon aiheena: Asiakasosallisuus integroituvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa; asiakas ja hänen osallisuutensa hoitopolulla, mielenterveys- ja päihdeasiakkaan näkökulma. 

 

2022_09 Minna Hökkä_SH_009.jpeg

Minna Hökkä, Erityisasiantuntija, DIAK, TtT

Minna Hökkä on sairaanhoitaja ja terveystieteiden tohtori. Minna toimii palliatiivisen hoidon kehittäjänä valtakunnallisessa FinPall hankkeessa vastaten Pohjois-Suomen yhteistyöalueen palliatiivisen hoidon kehittämisestä. Lisäksi hän toimii kansainvälisesti palliatiivisen hoidon kehittämis- ja tutkimustoiminnassa. Minna työskentelee Pohteen hyvinvointialueella projektipäällikkönä ja Diakonia ammattikorkeakoulussa erityisasiantuntijana.