Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset
Kajaanin ammattikorkeakoulussa on tutkittu matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia 2000-luvun alusta lähtien. Viime aikoina matkailun aluetaloustutkimuksissa on luotu uusia menetelmällisiä avauksia. Menetelmällisiä innovaatioita on sovellettu käytäntöön paikallistasolla Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tutkimuksissa on selvitetty matkailun aluetaloudellisten vaikutusten nykytilaa mittaamismallilla, matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehitystä seurantamallilla ja matkailun aluetaloudellisia vaikutustennusteita ennuste- ja arviointimallilla.
Mainitut kolme mallia muodostavat työkalupakin matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kokonaisvaltaiseen haltuunottoon. Malleja voidaan soveltaa matkailun alueellisen strategisen sunnitteluprosessin eri vaiheissa: matkailun nykytilan analyysivaiheessa ja tavoitteiden asettamisvaiheessa (mittaamismalli), matkailun toimenpiteiden vaikutusten määrittämisvaiheessa (ennuste- ja arviointimalli) ja matkailun kehityksen seurantavaiheessa (seurantamalli).
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ja strateginen suunnitteluprosessi
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ja strateginen suunnitteluprosessi: esimerkkejä paikallistasolta Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta (2018)
Mittaamismalli
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: Rokua Geopark -alue (2016)
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: Hyrynsalmi ja Puolanka (2016)
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Sotkamossa (2016)
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kuusamossa (2016)
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Oulussa (2016)
Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Pudasjärvellä (2016)
Seurantamalli
Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli: Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi ja Vaala (2019)
Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli: Sotkamo (2019)
Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli:
Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi ja Rokua Geopark -alue (2017)
Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli: Hyrynsalmi, Puolanka ja Sotkamo (2017)
Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli: Kalajoki, Kuusamo, Oulu ja Pudasjärvi (2016)
Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten seurantamalli: Sotkamo (2016)
Ennuste- ja arviointimalli
Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten ennuste- ja arviointimalli: Hyrynsalmi, Puolanka ja Sotkamo (2018)
Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten ennuste- ja arviointimalli: Kalajoki, Kuusamo, Oulu ja Pudasjärvi (2017)
Aikaisempia tutkimuksia
Kainuun matkailutalous – kuntakohtaista tarkastelua (2011)
Koillis-Suomen matkailutalous – kuntakohtaista tarkastelua (2011)
Matkailullinen vapaa-ajan asuminen
Matkailullisella vapaa-ajan asumisella viitataan ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asumiseen erotuksena paikallisten kuntalaisten loma-asuntojen käytöstä. Matkailulliseen vapaa-ajan asumiseen liittyen Kajaanin ammattikorkeakoulussa käynnistettiin vuoden 2019 alussa kaksi vuotta kestävä VALTO-hanke (Vapaa-ajan asumisesta liiketoimintaa). Hankkeessa on mukana kaikkiaan kymmenen kuntaa: Kainuusta Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi sekä Pohjois-Pohjanmaalta Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Vaala. VALTO-hankkeen raportit sisältävät kyseisiä kuntia koskevaa tietoa ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asumisesta, sen aluetaloudellisista vaikutuksista ja matkailullisen vapaa-ajan asumisen käytöstä kuntien elinvoimapolitiikan välineenä.
Matkailullinen vapaa-ajan asuminen: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi (2020)
Matkailullisen vapaa-ajanasumisen aluetaloudelliset vaikutukset: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi (2020)
Matkailullinen vapaa-ajan asuminen: Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Vaala (2020)
Matkailullisen vapaa-ajanasumisen aluetaloudelliset vaikutukset: Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Vaala (2020)
Paikallistason matkailustrategiat ja vapaa-ajanasuminen: Sotkamo, Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Vaala (2020)
Matkailukohteiden kävijätutkimukset
Kävijätutkimukset sisältävät runsaasti perustietoja kohteiden asiakkaista. Mistä vierailijat tulevat? Minkälainen heidän matkaseurueensa on? Mikä osuus matkailijoista on ensikertalaisia ja toisaalta kanta-asiakkaita? Mitä tietolähteitä matkailijat käyttävät matkaa suunnitellessaan? Mistä syistä he valitsevat matkakohteensa? Miten tyytyväisiä vierailijat ovat alueen matkailupalveluihin ja kohteeseen ylipäänsä? Paljonko he keskimäärin käyttävät rahaa kohdepaikkakunnalla? Miten matkailijoiden mielestä kohteen vetovoimaa voitaisiin edelleen kehittää?
Vuokatin matkailijat 2016 (2017)
Kuusamon matkailijat 2016-2017 (2017)
Oulun matkailijat 2016-2017 (2017)
Kalajoen matkailijat 2016-2017 (2017)
Kainuun matkailutilastollinen vuosikirja
Julkaisemme vuosittain Kainuun matkailutilastollista vuosikirjaa, johon kootaan kattavasti tilastollisia tunnuslukuja matkailun kehityksestä. Kirjan luvut on jäsennetty tilastolähteittäin alkaen Tilastokeskuksen majoitustilastosta. Tilastojen lyhyen esittelytekstin jälkeen kirjan luvut pitävät sisällään Kainuun matkailun kehittymistä ilmentäviä kaavioita ja taulukoita.
Uusin julkaisu: Kainuun matkailutilastollinen vuosikirja 2018
Kainuun imago matkailualueena
Kainuun maakuntakuvaa ja matkailullista imagoa tarkastelevissa tutkimuksissa kartoitetaan pääkaupunkiseudun sekä Oulun, Jyväskylän ja Tampereen seutukuntien asukkaiden näkemyksiä Kainuusta matkailukohteena.
Kainuu – kaunis mutta kaukana? Kainuun maakuntakuvatutkimus 2012 (2013)
Kainuu – eikös se ole Suomessa? Mielikuvat Kainuusta matkailualueena vuosina 2003 ja 2008 (2011)