Etusivu / fi / Tutkimus ja kehitys / Julkaisut

Julkaisut ovat tehokas keino viestiä toiminnan tuloksista. Kajaanin ammattikorkeakoulu julkaisee vuosittain useita tutkimuksia ja selvityksiä.

Avoin TKI-toiminta

Avoin TKI-toiminta tarkoittaa avoimien toimintamallien hyödyntämistä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Avoin TKI-toiminta pyrkii siihen, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa hankkeissa käytetyt menetelmät, aineistot, tulokset ja tuotokset ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä.

Käytössämme on Avoin tiede ja aineistonhallinta -opas, jonka tavoitteena on auttaa ymmärtämään avoimen TKI-toiminnan luonnetta. Tutustu oppaaseen.

Toteutamme tilauksesta tutkimushankkeita- ja selvityksiä, joiden tuloksia voidaan julkaista. Mikäli olet kiinnostunut, ota yhteyttä TKI-johtaja Mikko Keräseen puh. 044 710 1620 etunimi.sukunimi@kamk.fi.

Julkaisutoiminnan opas

Julkaisutoiminnan opas sisältää tietoa KAMKin julkaisutoiminnasta. Se sisältää myös avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvän ohjeistuksen. KAMK on sitoutunut avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintaperiaatteiden noudattamiseen sekä avoimuuden osaamisen vahvistamiseen. Tutustuun oppaseen.

KAMKissa tuotetut julkaisut on tallennettu vuodesta 2016 alkaen Theseukseen.

Tutustu uusiimpiin julkaisuihimme

Porukalla siistimpää, siivoustalkoot ja roskakävelytempaus Lohtajan, Ketun ja Huuhkajanvaaran asukkaille

Hämäläinen Reetta, Oikarinen Arja
2021
Pore-hankkeen yhtenä tavoitteena on asuinalueen elinvoiman ja asukkaiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen yhteisöllisyyden ja osallisuuden avulla. Tässä raportissa kuvataan prosessi, jossa suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin PORE-työryhmän sekä opiskelijaryhmän kanssa asukaslähtöinen Porukalla siistimpää, siivoustalkoot ja roskakävelytempaus -tapahtuma Lohtajan, Ketun ja Huuhkajavaaran asukkaille. Tapahtuman tavoitteena oli vaikuttaa positiivisesti alueella asuvien hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Tapahtuma kuuluu hankkeen ensimmäisen työpakettiin. Pore-hankkeessa on mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Kajaanin kaupunki. Hanke on suunniteltu Kajaanin kaupungin HYTETU-toiminnan huomaaman huolen pohjalta. Tämä mukaan alueen suurimpana huolena korostuu nuorten mielenterveysongelmat ja yksinäisyys sekä työikäisten syrjäytyminen tai sen uhka. Ongelmat ja huolet korostuvat Kajaanissa Lohtaja-Kettu-Huuhkajanvaara alueella. Tapahtuman suunnittelu toteutui projektityylisesti, edeten luovan ongelmanratkaisun periaatteita mukaillen. Tehtävänämme oli käyttää ammatillista osaamistamme hyvinvoinnin tukemiseen tapahtuman yhteydessä. Suunnittelimme tapahtuman yhteyteen terveyspisteen, jossa asiakkaat saivat ohjausta elintapoihin ja halutessaan verenpaineen mittauksen. Näin ollen tapahtumassa ja terveyspisteessä oli mukana yksilöllinen asiakaspalvelutyö yhdistettynä yhteiskunnalliseen terveyden edistämiseen. Tapahtuma onnistui hyvin, joskin itse roskakävelyjen toteutus jäi toteutumatta todennäköisesti osittain helteisen sään ja osittain epäselvän ohjauksen vuoksi. Hankkeelle suunnitellaan opiskelijaryhmässä vielä toinen tapahtuma, joten voimme hyödyntää sen suunnittelussa ja ja toteutuksessa tämän ensimmäisen tapahtuman aikana saatua tietoa ja taitoa.

EduPal - Koulutusta kehittämällä parempaa palliatiivista hoitoa

Hökkä Minna, Lehto Juho, Heinonen Sanna, Suikkala Arja
2021

Harjoitteluohjauksen digitaaliset ratkaisut

Knuuttila Pirjo, Parviainen Sirpa, Poranen Tiina
2021

Hyötypelit psykoterapeuttisessa hoidossa

Korhonen Tanja, Määttä Simo, Ravelin Teija, Huss Jessica, Eichenberg Christiane
2021

Vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa: Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kärkimatkailukunnat

Kauppila Pekka, Järviluoma Jari
2020
Vapaa-ajanasuminen, mökkeily, on olennainen osa suomalaista kulttuuria ja kulttuuriperinnettä. Tästä on osoituksena muun muassa se, että vuonna 2019 maassamme oli Tilastokeskuksen kesämökkitilaston mukaan noin 512 000 vapaa-ajanasuntoa ja vapaa-ajanasunnon omistaviin asuntokuntiin kuului lähes 817 000 henkilöä. On arvioitu, että jopa kolmella miljoonalla suomalaisella on mahdollisuus mökkeillä, sillä usein vapaa-ajanasuntoja käyttävät omistajien ohella myös heidän perheenjäsenensä sekä sukulaiset ja tuttavat/ystävät. Lisäksi vapaa-ajanasuntoja vuokrataan, mikä osaltaan kasvattaa vapaa-ajanasukkaiden kokonaismäärää. Vapaa-ajanasukkaat ovat rekisteröidyn ”virallisen” vakituisen väestömäärän ulkopuolella, ja tämä tilastollisesti ”näkymätön väestö” voi olla huomattava absoluuttisesti ja suhteellisesti. Tutkimustulosten mukaan viimeisten vuosikymmenien aikana tilapäisten, kausittaisten asukkaiden eli vapaa-ajanasukkaiden määrä on kasvanut suuressa osassa maaseutua johtuen vapaa-ajanasuntojen määrän lisääntymisestä. Erityisesti heidän määränsä on kasvanut rannikkoalueilla ja saaristossa, Järvi-Suomessa sekä pohjoisen matkailukeskuksissa ja niiden sijaintikunnissa. Vapaa-ajanasumisen suosion lisääntyminen ja vapaa-ajanasukkaiden määrän kasvu on saanut useat maaseutukunnat näkemään ilmiön aluekehityksen välineenä ja elinvoiman lisääjänä paikallistasolla niin taloudellisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta. Aluekehityksen ja elinvoiman katsannosta oleellista on nimenomaan matkailullinen vapaa-ajanasuminen, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasuntojen pääasiallisten käyttäjien eli omistajien ja heidän asuntokuntansa vapaa-ajanasumista. Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasuminen koskettaa matkailu-ilmiötä, sillä se tuo paikkakunnan aluetalouden kiertokulkuun ulkopuolista, ”uutta” rahaa ja on siten rinnastettavissa matkailuelinkeinoon. Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan matkailullista vapaa-ajanasumista Kainuun (Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi) ja Pohjois-Pohjanmaan (Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Vaala) kärkimatkailukunnissa. Raportti on Vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa -hankkeen (VALTO-hanke) loppuraportti. Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta vastasi Kajaanin ammattikorkeakoulu yhdessä hankkeeseen osallistuneiden kärkimatkailukuntien kanssa. Hanketta osarahoittivat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (EAKR) 2014−2020. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 177 400 euroa tukirahoituksen ollessa 124 467 euroa. Loppurahoitus tuli Kajaanin ammattikorkeakoululta ja hankkeeseen osallistuvilta kunnilta. Hanke oli kestoltaan kaksivuotinen ja se toteutettiin vuosina 2019−2020. Tutkimusraportissa on kaikkiaan viisi lukua, joista kukin luku on oma, itsenäinen kappale. Niillä on kuitenkin selkeä yhteys toisiinsa ja rooli raportin kokonaisuudessa. Luvussa 1 tuodaan ilmi VALTO-hankkeen (Vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa) taustaa ja tarvetta, toteutusta ja tuotoksia. Luvussa 2 esitellään tutkimusalueiden, kuntien, matkailulliset ja vapaa-ajanasuntojen ominaispiirteet. Niiden kautta tutkimusalueet jäsentyvät toisensa suhteen. Luku perustuu osaksi VALTO-hankkeen tiedontuottamisosaan, mutta tarkastelussa on myös uusia tilastoaineistoja. Luvussa 3 luodaan pohjaa vapaa-ajanasumisen kehittämiseen teoreettisesti kirjallisuuden kautta, ja teoreettisia näkökulmia havainnollistetaan tutkimusalueiden empiirisillä tuloksilla. Esille nostetaan asioita, jotka on syytä tiedostaa ja tunnistaa matkailullisen vapaa-ajanasumien kehittämistoimenpiteissä. Luku perustuu pitkälti VALTO-hankkeen tiedontuottamisosaan, mutta empiriassa tuodaan julki myös uusia tutkimustuloksia. Luvussa 4 käydään läpi tutkimusalueiden, kuntien, vapaa-ajanasumisen nykytilaa ja esitetään käytännön toimenpide-esityksiä ja suosituksia matkailullisen vapaa-ajanasumisen kehittämiseksi. Luku perustuu osaksi VALTO-hankkeen tiedontuottamisosaan mutta ennen muuta kehittämisosaan (työpajat) ja jatkotoimenpiteiden työstämisosaan (konsultointipäivät). Luvussa 5 suunnataan katsetta jo tulevaisuuteen, kun pohditaan kirjallisuuteen viitaten vapaa-ajanasumisen tulevaisuutta ja tulevaisuudennäkymiä Suomessa kehittämisen näkökulmasta. Avainsanat: vapaa-ajanasuminen, matkailu, elinvoima, paikallistaso, Pohjois-Suomi

Uuden äärellä : Katsaus Business osaamisalueen koulutuksiin

Auno Päivi, Juntunen Annamaija, Karjalainen Arto, Lappalainen Jaana, Pakkala-Juntunen Sanna, Partanen Kari, Määttä Anne, Nikkanen Kimmo, Saari Niklas, Seppälä Maritta, Sievers Kirsi, Silvén Pekka, Takala Katri, Takala Katri
2020

Näyttöä etsimässä ja laatua kehittämässä sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutuksessa

Heikkinen Virpi, Kervinen Katja, Komulainen Anu, Kukkonen Terhi, Kulju Anna-Liisa, Leinonen Rauni, Maaninka Satu, Marttinen Heli, Moisanen Kirsi, Pietilä Sanni, Tuokkola Minna, Väisänen Annika, Leinonen Rauni
2020

Terveysalan harjoittelut etäpalveluissa harvaanasutuilla Kainuun ja Lapin alueilla

Airola Ella, Jaakola Heidi, Melamies Sari, Parviainen Sirpa, Poranen Tiina, Vuojärvi Hanna
2020

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Suomussalmella

Järviluoma Jari
2020
Selvityksen tavoitteena on arvioida Suomussalmen matkailun välitön matkailutulo, välitön matkailutyöllisyys, välitön palkkatulo ja välitön palkkaverotulo matkailutoimialoittain ja yhteensä vuonna 2018. Selvityksessä hyödynnetään Pekka Kauppilan kehittämää tutkimusmenetelmää, jossa matkailun aluetalousvaikutuksia arvioidaan paikallisilta matkailutoimialojen yrittäjiltä kerättävän haastatteluaineiston sekä Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton vuosittain päivittämien tilastoaineistojen pohjalta. Selvityksen mukaan vuonna 2018 Suomussalmen välitön matkailutulo oli ilman arvonlisäveroa 15,5 miljoonaa euroa. Välittömästä matkailutulosta 60 prosenttia syntyi vähittäiskaupan myynnistä ja 29 prosenttia majoitus- ja ravitsemistoiminnasta. Vuonna 2018 Suomussalmen välitön matkailutyöllisyys oli laskennallisesti 71 henkilötyövuotta, josta puolet kertyi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta ja 37 prosenttia vähittäiskaupasta. Matkailun synnyttämä välitön palkkatulo oli yhteensä 2,2 miljoonaa euroa ja sen aikaansaama välitön palkkaverotulo 279 000 euroa. Selvitys toteutettiin osana Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n koordinoimaa Gateway to Land of National Parks -hanketta.

Kainuun matkailutilastollinen vuosikirja 2019 : Statistical Yearbook of Tourism in Kainuu 2019

Järviluoma Jari
2020
Tähän vuosikirjaan on koottu Kainuun ja sen kuntien matkailua kuvaavia tilastoja. Vuosikirjan luvut on jäsennetty tilastolähteittäin alkaen Tilastokeskuksen majoitustilastosta. Tilastojen lyhyen esittelytekstin jälkeen kirjan luvut pitävät sisällään matkailukehitystä kuvaavia kaavioita ja taulukoita. Vuosikirjan loppuun on tehty tilannekatsaus Kainuun matkailusta vuonna 2019. Yhteenvedossa kuvataan lyhyesti myös vuoden 2020 alkupuoliskon matkailukehitystä. This yearbook is a compilation of the statistics representing tourism in Kainuu at provincial and municipal level. The yearbook is organized in chapters according to the statistical sources starting with accommodation statistics produced by Statistics Finland. After a short description of the statistical source, the chapters of the book include charts and tables portraying tourism development. The yearbook ends with a summary of tourism development in the Kainuu region in the year 2019. The concluding chapter also briefly describes tourism development in the first half of 2020.

Humalan hydroponinen sisäviljely

Koivisto Koba
2021
Tämän insinöörityön tavoitteena oli tutkia humalan sisätiloissa tapahtuvan vesiviljelyn vaatimuksia projektia varten rakennetussa 20-paikkaisessa vesiviljelyjärjestelmässä. Toteutuksessa keskityttiin humalan kasvattamiseen ensimmäiseen sadonkorjuuseen saakka sekä kasvatuksen vaatiman vesiviljelylaitteiston kehittämiseen prototyypin pohjalta. Tämän lisäksi tavoitteena oli selvittää kokeellisesti humalakäpyjen saanto, kasvatukseen kuluva aika, sekä kasvatukseen vaaditut resurssit. Tavoitteena oli myös selvittää mahdollisia ongelmia liittyen humalan sisätiloissa tapahtuvaan vesiviljelyyn. Humalan todettiin kasvavan nopeasti vesiviljelyjärjestelmässä ja vähintään kahden vuosittaisen sadon kasvattaminen vaikuttaa mahdolliselta. Kasvatukseen käytetty sähkönkulutus sekä puhtaan veden ja lannoitteiden tarve oli projektin aikana vähäistä, ja näiltä osin projektin tuloksia voidaan pitää onnistuneena. Koska kasvatustilaan pesiytyi vihannespunkkeja, projekti päätettiin lopettaa ennenaikaisesti ennen kukintojen kypsymistä. Tästä syystä kasvikohtaista humalakäpyjen saantoa ei saatu laskettua.

Opas raskausajan tupakoinnin lopettamiseen : Raskaana olevan äidin terveyden edistäminen neuvolassa

Shavkera Yana, Danet Alexandra, Linkovesi Saija
2021
Suomessa noin 13 prosenttia naisista tupakoi raskauden aikana ja raskaana olevista naisista kaksi kolmesta tupakoi koko raskauden ajan. Äidin tukeminen tupakoinnin lopettamisessa on tärkeää. Neuvolan terveydenhoitajalla on keskeinen rooli perheiden ja lasten terveyden edistämisessä. Opinnäytetyössä tuomme esille raskauden aikaisen tupakoinnin yleisyyttä, raskauden ajan tupakoinnin haittavaikutuksia äidille ja sikiölle sekä keinoja tupakoinnin lopettamiseen. Lisäksi käymme läpi erilaisia menetelmiä, joilla terveydenhoitaja voi tukea perhettä. Opinnäytetyömme toteutettiin toiminnallisesti. Raskauden aikaisen tupakoinnin lopettamiseen on tehty oppaita aikaisemminkin. Saatavilla olevasta informaatiosta huolimatta raskauden aikainen tupakointi on edelleen kohtalaisen yleistä. Koimme tarpeelliseksi laatia oppaan, joka perustuu viimeisimpään tietoon ja näyttöön. Opas sisältää tietoa tupakoinnin lopettamisen myönteisistä vaikutuksista raskauteen ja sikiön kehitykseen. Tavoitteena on lisäksi tarjota voimavaraisia keinoja sekä käytännön vinkkejä raskaana olevan tupakoinnin lopettamisen onnistumiseen. Opas on ratkaisukeskeinen ja kannustava. Olemme saaneet oppaan laatimisessa palautetta muun muassa ’’savulta suojassa’’ -terveydenhoitajilta, jotka ovat saaneet lisäkoulutuksen tupakoinnin lopettamisen tukemisessa. Opas on kaikkien tulostettavissa ja se toimii esimerkiksi terveydenhoitajien työvälineenä neuvolatyössä.

Kiinteistöhuollon raportin kehittäminen Power BI:llä

Salkovuo Max
2021
Tämän insinöörityön tavoitteena oli tuottaa Power BI -raportointityökalu Caverionin palvelukeskukselle. Raportointityökalua oli tarkoitus käyttää palvelukeskuksen ja Keskon välisessä kiinteistönhuoltoon liittyvässä raportoinnissa. Raportointityökalun tiedonlähteenä toimi Tampuuri-huoltokirja, johon Keskon kiinteistöjä koskevia palvelupyyntöjä kirjataan Caverionin HelpDeskin toimesta. Raportointia oli aiemmin tuotettu Excelillä ja PowerPointilla. Uuden raportointiohjelman implementoinnilla sekä uuden raportointityökalun kehittämisellä tavoiteltiin raporttien luomiseen tarvittavan manuaalisen työn vähentämistä sekä raporttien luomisprosessin nopeuttamista. Tutkimus tehtiin toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti ja perustui neljään osaan. Ensimmäisessä osassa käsiteltiin raportoinnin nykytila-analyysiä, jossa määritettiin nykyisen raportoinnin merkittävimmät vahvuudet ja heikkoudet. Toisessa osassa tutkittiin parhaita käytäntöjä ja teoriaa nykytila-analyysin havaintojen perusteella. Kolmas osa käsitteli raportointityökalun ensimmäistä versiota ja sen rakentamista. Neljännessä osassa käsiteltiin raportointityökalun validointia ja lopuksi esiteltiin lopullinen Caverionille luovutettu raportointityökalu. Työn lopputuloksena oli Power BI:llä luotu raportointityökalu Keskon kiinteistöjä koskevien kiinteistöhuollon palvelupyyntöjen tarkasteluun. Työkalun avulla on mahdollista tarkkailla kiinteistöjä koskevia palvelupyyntöjä yleisellä sekä yksittäisellä tasolla. Uusi raportointityökalu tarjoaa aiempaa laajemman määrän erilaista tietoa ja mahdollistaa interaktiot eri visualisointien välissä. Uusi raportointityökalu nopeuttaa raporttien luomisprosessia ja siihen liittyvää manuaalista työtä.

Harrastus työn sisällä : Kuinka Rakennusliiton toimitsijat saatiin tuottamaan sisältöä sosiaaliseen mediaan

Virtanen Salla
2021
Tässä opinnäytetyössä kehitettiin ammattiliiton sosiaalisen median viestintää. Tavoitteena oli saada Rakennusliiton toimitsijat – liiton työntekijät, jotka tekevät edunvalvontatyötä rakennusalan työpaikoilla – tuottamaan työmailta kuvia ja muuta sisältöä liiton sosiaalisen median kanaville. Kehittämistyötä lähestyttiin tekemällä toimitsijoille kyselytutkimus ja teemahaastatteluja, joilla kartoitettiin heidän ajatuksiaan sosiaalisen median sisällöistä sekä kiinnostustaan ja osaamistaan tuottaa niitä. Tuloksena saatiin monipuolisia näkemyksiä sosiaalisen median viestinnästä ja kerättiin usean kiinnostuneen toimitsijan joukko tuottamaan sisältöjä. Vastausten ja keskustelujen perusteella kehittämistyö jakautui kahteen osaan: 1) Rakennusliiton valtakunnallisten sosiaalisen median kanavien sisältöjen saaminen toimitsijoilta ja 2) alueellisten Facebook-sivujen toiminnan kehittäminen. Nämä tavoitteet pyrittiin saavuttamaan järjestämällä kaksi koulutusta ja tekemällä kevyt sosiaalisen median opas, joiden avulla toimitsijat voivat alkaa tuottaa sisältöjä erityisesti Facebookiin ja Instagramiin. Työn avulla saatiin luotua Rakennusliiton sosiaalisen median viestintään uusia toimintatapoja sekä kannustettua toimitsijoita tuottamaan sisältöjä rakennustyömailta. Näin lisättiin ja lisätään Rakennusliiton sosiaalisen median viestinnän tavoittavuutta sekä tuodaan toimitsijoiden tekemää edunvalvontatyötä näkyvämmäksi.

Sähköliittymän rakentamisen organisointi Caruna Espoo Oy:n jakeluverkossa

Knuuttila Juho
2021
Työssä käydään läpi verkkoyhtiön urakoitsijan työpäällikön tehtäviä.

Dokumenttienhallintajärjestelmän käyttöönotto

Värttö Severi
2021
Tämä insinöörityö tehtiin JETS consulting Oy:n toimeksiannosta. Työn tarkoituksena oli kehittää yrityksen tiedonhallintaa ottamalla käyttöön dokumenttienhallintajärjestelmä toteutusprojektin yhteydessä. Järjestelmää käytetään pääasiassa projektin dokumentaation keskitettynä jakelualustana. Sen käytön tavoitteena oli parantaa erityisesti uusimman tiedon saatavuutta kaikille osapuolille projektin aikana. Työn teoriaosassa perehdytään yleisellä tasolla dokumenttienhallintaan ja hallintajärjestelmien perusominaisuuksiin sekä mahdollisiin erityisominaisuuksiin. Teoriaosuuden jälkeen määritellään lähtökohdat ja vaatimukset dokumenttien hallintaan käytettävälle järjestelmälle. Vaatimusten pohjalta tehdään katsaus kolmen eri järjestelmän toimintaan ja niiden ominaisuuksiin. Työn lopuksi käydään läpi hankitun Kotopro-järjestelmän käyttöönotto. Järjestelmien soveltuvuudesta yrityksen käyttötarpeisiin tehdään myös lyhyt vertailu. Työn tuloksena projektin dokumenttienhallintaa saatiin tehostettua. Järjestelmän avulla asiakasorganisaatio pystyi seuraamaan projektin etenemistä ja sen avulla voitiin helpommin jakaa ajantasaista materiaalia urakoitsijalle sekä muille suunnitteluosapuolille. Järjestelmävertailussa SokoPro-projektipankkipalvelu todettiin kuitenkin ominaisuuksiltaan paremmaksi vaihtoehdoksi käyttötarkoitukseen.

Terveysturvallinen setti : Mitä koronapandemia opetti terveysturvallisuudesta TV- ja elokuvatuotantojen kuvauksissa.

Gran Iina
2021
Tämä opinnäytetyön tarkoitus oli löytää keinoja torjua herkästi leviäviä virusperäisiä sairauksia TV- ja elokuvatuotantojen kuvauksissa, ja siten edistää työympäristön terveysturvallisuutta. Työ on tapaustutkimus, jonka pohjalta rakennetaan terveysturvallisuusohjeistus kotimaiselle tuotantoyhtiölle, Helsinki-Filmi Oy:lle. Opinnäytetyön tarkoitus oli koota olemassa olevaa tietoa yhteen ja kehittää sen pohjalta toimintamalleja, joilla edistetään TV- ja elokuva-alan työntekijöiden terveyttä sekä tuotantojen sujuvuutta ja jatkuvuutta myös influenssan, epidemian tai pandemian aikana. Teoreettisena viitekehyksenä tässä opinnäytetyössä tarkastellaan TV- ja elokuvatuotantojen kuvauspaikkajärjestelyjä ja työturvallisuutta terveysturvallisuuden näkökulmasta koronapandemian aikana. Tapaustutkimuksessa kartoitetaan toimintatapoja, sitä mitä muuta hyötyä toimintatavoista on ollut, ja mitä voidaan oppia tulevaisuuden tuotantoja ajatellen. Työstä johdetun kehittämisehdotuksen tarkoituksena on kartoittaa toimenpiteiden vaikutuksia ja syventää tilaajatahon käsitystä ja valmiutta toimia työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tuotantojen aikana entisestään. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin dokumenttianalyysiä ja kyselyä. Analysoitavia dokumentteja ovat julkisten tahojen suositukset ja ohjeistukset, sekä tilaajan omat ohjeistukset työryhmille. Kysely teetettiin koronaturvallisuuskoordinaattoreina pandemian 2020–2021 aikana toimineille henkilöille. Opinnäytetyö osoitti, että pandemian aikana toteutuneilla toimenpiteillä oli paitsi positiivinen vaikutus koronapandemian torjumisessa, myös muiden tartuntatautien leviämisen estämisessä. Opinnäytetyöstä johdettu kehittämisehdotus on viisiportainen toimintaohjeistus influenssakauden, epidemian tai pandemian aikana.

Opas Nuorisokoti Marjikseen muuttavalle nuorelle

Aarnikoivu Vilma, Halttunen Jemina
2021
Kun nuori sijoitetaan asumaan nuorisokotiin, tapahtuu erityinen siirtymävaihe nuoren elämässä. Lastensuojelun keskeisenä tarkoituksena on edistää lapsen hyvinvointia sekä tasapainoista kehitystä, jonka vuoksi erityisesti nuoren tukeminen siirtymävaiheessa ja uuteen sopeutumisessa ovat merkityksellisiä tekijöitä. Toiminnallinen opinnäytetyömme toteutettiin yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton tytäryhtiön MLL Helsingin sosiaalipalvelut Oy:n kanssa, jonka tuottama palvelu Nuorisokoti Marjis on. Opinnäytetyömme aiheena on Nuorisokoti Marjikseen tuleville nuorille tarkoitettu opas. Opas pitää sisällään PowerPoint -esityksen Marjiksesta sekä pelkistetymmän paperiversion Marjiksen säännöistä, toimintatavoista ja periaatteista. Oppaan käyttäjäryhmänä ovat Marjiksen työntekijät ja nuoret. Sen vuoksi pohjasimme oppaan sisältöä käyttäjäryhmän toiveisiin ja haastattelimme sähköisesti käyttäjäryhmään kuuluvia työntekijöitä ja nuoria. Oppaan tavoitteena on tukea Nuorisokoti Marjikseen muuttavien nuorten siirtymävaihetta informatiivisella sisällöllä Marjiksen toiminnasta. Tarkoituksena on näyttää tutustumiskäynnillä nuorelle oppaan PowerPoint -esitys ja jos nuori muuttaa Marjikseen, hänelle annetaan oppaasta tiivistetympi ja selkeämpi paperinen versio. Toteutimme osana oppaan suunnittelua haastattelun sähköpostin kautta, jolla keräsimme Marjiksen työntekijöiltä sekä kahdelta siellä asuvalta nuorelta tietoa oppaaseen liittyvistä tarpeista sekä toiveista. Haastattelun lisäksi käytimme teoreettista aineistoa ja Marjiksen vanhaa opasta kootessamme uutta opasta. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys muodostuu lain näkökulmasta lastensuojelun toimintaan ja periaatteisiin sekä sijoitukseen sopeutumisesta ja tuesta siirtymävaiheessa. Lisäksi pohjaamme opinnäytetyömme teoriaa nuorten yhteisöllisyyteen ja sen kokemiseen nuorisokodissa.

Pikaraitiotien tilaajan perehdyttäminen sähköteknisiin järjestelmiin

Onkinen Paavo
2021
Insinöörityön tarkoituksena oli selvittää sähköurakoitsijan käytön opastusvelvoitteita eri toimialoilla ja kerätyn tutkimustiedon valossa kehittää case-yritykselle raitiotierakentamiseen suunnattu käytön opastussuunnitelma. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmää soveltaen. Tutkimuksessa paneuduttiin Suomen sähkötyötä sääntelevään lainsäädäntöön ja sen nojalla velvoittaviksi säädettyihin asiakirjoihin. Lisäksi työtä varten tehtiin teemahaastatteluita alan käytäntöjen selvittämiseksi. Suunnitelma case-hankkeen käytön opastuksesta tehtiin tutkimustiedon perusteella ja käytön opastuksen suunnitellut sisällöt määritettiin perehtymällä rakennettavan järjestelmäkokonaisuuden teknisiin ratkaisuihin. Tutkimuksessa havaittiin, että sähköalan käytön opastusta ei säännellä lainkaan lainsäädäntötasolla. Urakoitsijan velvoite käytön opastuksen antamiseen katsotaan yleensä syntyvän sopimusperusteisesti. Käytön opastuksen antaminen on vakiintunut tapa varsinkin kuluttaja-asiakkaille tehtävässä urakoinnissa. Tätä näkemystä edelleen puoltaa käytön opastuksen huomioiminen jo sähköalan ammatillisessa perusopetuksessa. Sähköverkkoalalla vastaavanlaista vakiintunutta toimintamallia ei ole. Nämä erot johtuvat todennäköisesti tilaajien ammattitaustasta ja hyvin erityyppisestä hankintaprosessista. Parhaimmillaan käytön opastus pidentää laitteiston käyttöikää ja energiatehokkuutta. Insinöörityötä ja syntynyttä suunnitelmaa voidaan käyttää case-yrityksen ja Raide-Jokeri-hankkeen luovutus- ja käyttöönottoprosessien kehittämiseen.

Fyysinen työergonomia ensihoidon näkökulmasta

Kilpola Antti, Anttonen Mikko, Vuohelainen Heidi
2021
Suomessa tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat suurimman osan työikäisten sairauspoissaoloista, ja näiden kustannukset ovat huomattavat. Ensihoitajilla on merkittävä riski sairastua tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Ensihoitotyössä on fyysisesti raskaita ja kuormittavia potilasnostoja. Potilasnosto saattaa tapahtua vaativissa sääolosuhteissa tai tilanteissa, jotka kasvattavat riskiä tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Ensihoitotyöntekijällä tulee olla hyvä fyysinen kunto ja ylläpitää kuntoa aktiivisesti. Liikunnalla on vaikutus työssäjaksamiseen, hyvinvointiin ja lisäksi liikunta ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntymistä sekä ylläpitää toimintakykyä. Viime vuosikymmenten aikana potilaiden ja työntekijöiden kehonpaino on noussut merkittävästi, mikä lisää kuormittuneisuutta ensihoitotyössä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Päijät-Hämeen Akuutti24-ensihoidon työntekijöille ergonomian ohjeistus opetusvideon avulla. Opinnäytetyön tavoitteena on vähentää ensihoidon työntekijöiden tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä ohjeistaa Akuutti24-ensihoidossa olevien apuvälineiden käyttäminen ergonomisella tavalla. Ergonomisen opetusvideon tekeminen työntilaajalle on tarpeellinen, koska ensihoidon koulutusohjelmassa ergonomiaa ei juurikaan käsitellä. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena, joka tehtiin Päijät-Hämeen Akuutti24-ensihoidolle tilaustyönä. Videon lisäksi työhön kuuluu kirjallinen osuus, jossa on teoreettinen viitekehys. Viitekehyksessä kuvataan ensihoidon fyysistä kuormittavuutta ja ergonomiaa pääpiirteittäin. Teoriatieto pohjautuu kirjallisuuteen, sekä sähköisiin lähteisiin.

Testauskäytäntöjen suunnittelu erään dokumenttigeneraattorisovelluksen kehitysputkeen

Juppi Samuli
2021
Moderni ohjelmistokehitys on prosessikokonaisuus, jossa ohjelmiston laadunvarmistus on ensiluokkaisen tärkeää. Ohjelmakoodin virheettömyys sekä julkaisunopeus vaikuttavat suoraan yrityksen imagoon, tuottavuuteen, tehokkuuteen sekä kuluihin. Parantamalla laadunvarmennusta pystytään vaikuttamaan suoraan osaamisen tasoon. Tiedon siirtoa ja kommunikaatiota parantavat laadunvarmistustoimenpiteet mahdollistavat muun muassa työntekijöiden osaamisen jakamisen. Erityisillä ohjelmistonkehitystekniikoilla, kuten TDD:llä, voidaan yrityksen kannalta nopeuttaa uusien työntekijöiden ohjelmakoodiin sisälle pääsyä. Laadunvarmennuksella pystytään näin vaikuttamaan yrityksen eri osa-alueisiin tavalla, josta on mahdollista saada suoraa välitöntä taloudellista, sekä teknistä hyötyä nyt ja tulevaisuudessa. Insinöörityössä paneuduttiin erään dokumenttigeneraatiosovelluksen arkkitehtuuri- ja teknologiakokonaisuuteen. Työn tavoitteena oli luoda suunnitelma, kuinka testaus olisi mahdollista tuoda osaksi ohjelmiston kehitysputkea. Osana testauksen suunnittelua työssä tutkittiin laajemmin laadunvarmistusta jatkuvan integraation, ohjelmistokehitystekniikoiden sekä erinäisten muiden alan käytänteiden osalta. Työn tuloksena luotiin kaksiosainen suunnitelma, joka jaettiin niin, että se perustui suunnitelmassa mainittujen toimenpide-ehdotusten toimeenpanojärjestykseen. Tämä testauksen ja laadunvarmistuksen kehityssuunnitelma tarjoaa perustellun näkemyksen kustannustehokkaista toimenpiteistä, joilla dokumenttigeneraatiosovelluksen laadunvarmistusta voidaan parantaa, mikä vähentää virheiden määrää sekä lisää julkaisunopeutta. Suunnitelman aihealueet jaettiin testaukseen, jatkuvaan integraatioon sekä muihin käytänteisiin. Aihealueiden toimenpideaskeleet selostettiin systemaattisesti niin, että tuleva konkreettinen toteutus on mahdollisimman suoraviivaista.

IoT Solution for Monitoring a Microbrewery

Vuorilehto Antero
2021
Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa IoT-ratkaisu pienpanimon valvonnan avuksi sekä kirjoittaa käyttöopas kehitetyn IoT-ratkaisun käyttöä ja konfigurointia varten. Pienpanimo sijaitsee Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Työ jatkoi innovaatioprojektia, jonka Metropolian opiskelijat ovat aikaisemmin aloittaneet. Insinöörityössä kehitetyn IoT-ratkaisun avulla tuleva pienpanimon käyttäjä voi etäyhteyden avulla valvoa pienpanimon käymisprosessin aikana tarvittavia tietoja, kuten Brix-mittarin arvoja, käymissäiliöissä olevien nesteiden lämpötiloja ja pH-arvoja sekä käymisprosessin eri vaiheita. Työn tärkeimpänä tavoitteena oli luoda Brix-arvosta reaaliaikainen kaavio, jota voitaisiin seurata etäyhteydellä. Brix-arvo indikoi sakkaroosin määrää 100 grammassa nestettä, joka on erityisen tärkeää oluen panemisen kannalta. Seuraamalla Brix-arvoa, voi panimon käyttäjä arvioida valmiin tuotteen alkoholipitoisuutta. Insinöörityöprosessin aikana tutustuttiin pienpanimon käyttämään sarjaliikennerajapintaan ja kommunikointiprotokollaan sekä mahdollisiin laitteistoihin ja alustoihin, joita voitaisiin käyttää valmiissa työssä. Tutustumisen pohjalta luotiin teoreettinen tutkielma pienpanimon sarjaliikennerajapinnasta ja kommunikointiprotokollasta sekä esittelyt työssä käytetyistä laitteistoista ja alustoista. Tämän opinnäytetyön ja sen projektin hyötynä on auttaa tulevia Metropolia Ammattikorkeakoulun pienpanimon käyttäjiä pääsemään helposti käsiksi sen valvontaan liittyviin tietoihin etäyhteydellä. Täydellinen käyttöopas antaa ohjeet, kuinka jatkokehittää ja räätälöidä projektin ominaisuuksia tulevan käyttäjän tarpeiden mukaan.

Innovatiivisuuden lisääminen työhyvinvointia kehittämällä

Virmajoki Nini
2021
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälaisin tavoin esimies voi työhyvinvointia kehittämällä lisätä innovatiivista työskentelyä organisaatiossa. Työssä oli tavoitteena käsitellä työhyvinvoinnin ja innovatiivisen työskentelyn välistä yhteyttä, innovatiivisen työskentelyn edellytyksiä sekä organisaatiokulttuurin ja esimiestyön vaikutusta työntekijän hyvinvointiin ja motivaatioon. Työn teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin lähdeaineistoa, joka käsittelee työhyvinvointia, organisaatiokulttuuria, esimiestyötä ja innovatiivisuutta. Viitekehyksen tukena käytetty lähdeaineisto koostuu pääasiassa viime vuosien aikana julkaistusta kirjallisuudesta ja muista julkaisuista, kuten artikkeleista ja tutkimustuloksista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli laadullinen puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastattelumenetelmällä pyrittiin saamaan laajoja ja monipuolisia vastauksia, joiden avulla aiheeseen voitaisiin perehtyä tarkemmin. Työtä varten haastateltiin seitsemää eri toimialoilla työskentelevää työntekijää, joiden työnkuviin liittyy itsenäistä ja vastuuta sisältävää kehitystyötä. Saatujen tulosten mukaan esimies on avainasemassa työhyvinvoinnin kehittäjänä ja hänellä on sekä valta että vastuu luoda olosuhteet, joissa työntekijöillä on mahdollisuus päästä hyviin tuloksiin. Työhyvinvoinnilla on selkeä yhteys motivaatioon ja innovatiiviseen työskentelyyn, minkä vuoksi niihin panostaminen on hyödyllistä henkilöstön lisäksi myös organisaation näkökulmasta. Esimiehellä on käytössään monipuolisia tapoja, joilla hyvinvoinnin kehittäminen on mahdollista. Tärkeimpiä hyvinvoinnin rakentajia ovat luotettava ja turvallinen organisaatiokulttuuri, läsnä oleva ja aktiivinen esimiestyö sekä työntekijöiden yksilöllinen kohtaaminen ja valtuuttaminen.

Työntekijän tietosuojan toteutuminen

Uusoksa Henri
2021
Insinöörityön tavoitteena oli tarkastaa työntekijöiden henkilötietojen käsittelyn ja tietoturvan dokumentaatio sekä verrata sitä henkilötiedonkäsittelystä annettuun viranomaisohjeistukseen sekä kerätä mahdolliset kehitystarpeet yrityksen kehitysjonoon. Insinöörityö toteutettiin haastattelemalla yrityksessä työntekijöiden henkilötietoja käsitteleviä ihmisiä sekä toimitusjohtajaa. Haastatteluiden lisäksi käytiin läpi yrityksen dokumentaatiota henkilötietojen käsittelystä, tietoturvasta sekä niihin liittyvistä politiikoista, ohjeistuksista ja koulutusmateriaaleista. Insinöörityön tuloksena huomattiin yrityksen työntekijöiden henkilötietojen tietosuojan olevan hyvällä tasolla lain ja viranomaisohjeistuksen mukaan. Yrityksessä käytössä on ollut epäformaali riskienhallintamalli, jonka mukaan tarvittavat tietosuojatoimenpiteet on valittu. Vanha malli päätettiin insinöörityön tutkimuksen perusteella korvata formalisoidulla riskienhallintamallilla. Henkilöstölle annettavassa tietosuojailmoituksessa huomattiin myös puutteita, joiden korjaamiseksi aloitettiin toimenpiteet.

Maahanmuuttajanaisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen - opas

Nissinen Anna-Maaria, Sillanmäki Elisa
2021
Seksuaalisuus syntyy hedelmöityshetkellä, kehittyy perimän ja ympäristön muokkaamana, muokkautuu elämänkokemuksen kertyessä ja päättyy kuolemaan. Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä ja jokaisen ihmisen perusoikeus. Se on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua. Koko elämämme ajan kokoamme seksuaalisuuden rakennusaineita. Seksuaalisuus peilaa elämän tarkoitusta ja jatkuvuutta, merkityksellisiä tunteita ja tarpeita parisuhteessa sekä haavoittuvuutta ja alastomuutta. Seksuaalisuus on määritelty ihmisen perustarpeena, jolloin siihen katsotaan kuuluvaksi myös hellyys, yhteenkuuluvuus, aistillisuus, lämpö, läheisyys, kontakti, fyysinen tyydytys sekä avoimuuden ja turvallisuuden tunteet. Kaikki nämä ovat ihmisen perustarpeita ja kuuluvat meidän kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Tämä opinnäytetyö on osa Metropolian Ammattikorkeakoulun ja Helsingin aikuisopiston Terveystietoa maahanmuuttajille -opinnäytetyöprojektia. Aiheena on seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen kohderyhmällemme, johon kuuluu Helsingin aikuisopiston päättövaiheen maahanmuuttajaopiskelijat. Heistä suurin osa tunnustaa islamin uskonnokseen ja siksi kohdistamme opinnäytetyömme musliminaisille. Islamin uskonto säätelee yksilöllisiä seksuaalisia toimintoja ja seksuaalisuuden käsite on paljon laajempi kuin suomalaisilla, eli seksuaalisuuden määritelmä eroaa kulttuureissamme hyvin paljon. Islamin uskonnossa seksuaalisuus on tabu, eikä siitä puhuta. Tästä syystä tiedon puute on maahanmuuttajien seksuaaliterveydelle suurin uhka. Työ on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä. Tuotimme selkeän ja helposti ymmärrettävän sähköisen oppaan seksuaaliterveyteen liittyvistä aiheista, tarkoituksenamme saada musliminaiset kiinnostumaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisestä ja lisätä heidän tietouttaan seksuaalisuudesta. Sähköisen oppaan aiheet valikoituivat kohderyhmämme pyyntöjen perusteella. Niistä rajasimme vielä aiheet, jotka koimme oleelliseksi ja tärkeäksi tutustuttuamme syvemmin seksuaalisuuteen islamin uskonnossa.

Promoting the use of contraceptives among teenagers in developing countries.

Ikenye Ibiye Inema, Oforbuike Kenneth Onu
2021
Globally, unintentional pregnancy and sexual transmittable diseases are noticeably posing a risk to the reproductive health of women. Information and services of contraception are fundamental to health, and it is the right of everyone, no matter the age. Having good information on contraceptives reduces the rate of unintended pregnancies and transmittable diseases. The purpose of this thesis is to identify the key problems associated with teens avoidance of contraceptive, wrong use, and effects. Our aim is to promote the use of contraceptives in developing countries by means of a literature review. Furthermore, the target is to find out possible barriers, methods, and benefits that have contributed to contraception avoidance and look for possible ways to achieve our purpose. We also hope that our thesis can be of great use to adolescents in developing countries. Data was collected using a literature review method. Online databases and articles were used to find contemporary data. The collected data was analyzed by the guidelines of content analysis. The found data was read thoroughly and the findings were categorized to determine results. The results indicate that easy access to contraception and youth friendly services, creating awareness, improving knowledge, and understanding contraceptive use, overpowering restrictive laws and policy, and skilled workers are most relevant aspects. They can help in promoting contraceptive use among adolescents in developing countries.

Huumekorruptio ja sen vaikutukset

Keski-Korhonen Erika
2021
Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia huumekorruptiota ja sen mahdollisia vaikutuksia. Tavoitteena on tuottaa tietoa huumeisiin liittyvistä korruptioriskeistä, huumeiden ja huumeita käyttävien parissa työtä tekeville. Työn tilaajana on toipumiskeskeisiä päihderiippuvuushoitoja tarjoava palveluntuottaja. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, kvalitatiivisella menetelmällä. Aineiston analysointiin käytettiin mukaillen ISHIKAWA-analyysiä, taulukointia ja vuokaaviota. Huumekorruptiota tarkasteltiin analysoimalla siihen liittyviä rakenteita, toimintaympäristöä ja prosesseja. Lisäksi arvioitiin termin yleisyyttä ja tunnettuutta internetin hakukoneosumien perusteella. Vaikutusten arviointia kartoitettiin tutkimalla sekä huumeisiin ja korruptioon liittyviä vaikutuksia. Opinnäytetyön prosessin ensimmäisenä havaintona oli, ettei alan käsitteitä ole määritelty tai määritelmiä oli useita eri tarkoituksiin, eikä ne ole kansainvälisesti yhtenevät. Käsitteiden määrittelyn ongelmat muuttivat olennaisesti suunniteltua rakennetta opinnäytetyölle. Käsitteitä ei opinnäytetyössäkään määritellä, vaan ne kuvataan ilmiöinä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella huumekorruptio ei terminä ole yleisesti Suomessa käytössä, eikä se ole virallinen termi. Termillä tarkoitetaan kuitenkin tietynlaisissa rakenteissa tapahtuvia ammattimaisia ja järjestäytyneitä korruptioilmiöitä, jotka liittyvät huumeiden toimitusketjuun ja sen oheisliiketoimintoihin. Huumekaupalla rahoitetaan korruptiota ja rahanpesua. Korruptiolla mahdollistetaan huumekauppa ja rahanpesu. Rahanpesulla piilotetaan huumekaupan ja rahanpesun rikoshyöty ja esirikos. Huumekorruptiolla on kunnallisia, kansallisia sekä globaaleja vaikutuksia talouteen, kansanterveyteen ja turvallisuuteen. Tutkielma on yleiskatsaus huumekorruption käsitteeseen, mikä kaipaa syvempiä lisätutkimuksia sekä käsitteiden kansainvälisesti käyttökelpoisia määritelmiä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella kehitysehdotuksena on, että korruption torjunta integroitaisiin huumausainepolitiikan ja huumausainetorjunnan kanssa samaan torjuntastrategiaan.

STRATEGISEN JOHTAMISEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSELLA

Markkanen Pasi
2021
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Pohjois-Karjalan pelastuslaitos voi jalkauttaa strategiansa sekä laatia malleja ja mittareita pelastuslaitoksen strategian toteutumisen seuraamiseksi. Strategiaa pidetään usein ylimmän johdon asiana ja tavoitteena. Strategia on kuitenkin koko organisaation toiminnan pitkän tähtäimen suunnitelma ja tavoite. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen strategia muodostuu Siun soten ja sisäministeriön pelastustoimen kansallisesta strategioista. Strategia on pitkän tähtäimen suunnitelma, joka ottaa huomioon toimintaympäristöön liittyvät muutokset. Strategian toteutumisen onnistumiseksi strategia on muokattava käytännöiksi. Käytäntöjen kautta strategia on mahdollista muuttaa jokapäiväiseksi toiminnaksi. Strategiakartta ja sen kautta laaditut BSC-mittarit, eli tasapainotetut tuloskortit, mahdollistavat strategian toteutumisen seurannan sekä toiminnan kehittämisen pelastuslaitoksella. Strategian jalkauttamisella sekä strategisten mittareiden käyttöönottamisella saavutetaan yhtenäinen menetelmä strategian toteutumisen arviointiin. Toisena merkittävänä ominaisuutena mittareiden käyttöönottamisella on toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Opinnäytetyössä on luotu strategiakarttamalli pelastuslaitoksen strategiasta ja malleja BSC-mittareista kriittisiin menestystekijöiden saavuttamiseksi.

E-urheilun ansaintamallit ja verotus

Malinen Nico
2021
Elektroninen urheilu, eli e-urheilu on huimaa vauhtia kasvava ilmiö. Sitä seurataan ympäri maailman ja se tavoittaa valtavasti nuoria ja aikuisia. E-urheilun ympärille on muodostunut miljoonaluokan liikevaihto, tämä houkuttelee mukaansa lisää yrityksiä ja pelaajia. Kilpapelaamista on ollut pitkään ja uusia pelaajia tulee pelaamaan tapahtumiin, jossa on suuria rahapalkintoja. Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa erilaisia ansaintamalleja e-urheilun ympärillä ja niiden verotusta. Pelaajat ja pelaajaorganisaation henkilöt, jotka elättävät itsensä kilpapelaamisella tai sen ympärillä tapahtuvilla erilaisilla ansainta tavoilla ja niiden verotuksella. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin; havainnoiden, haastatteluin sekä kirjallisuus- ja verkkolähteitä tutkien. Tutkimus osoitti, elektronista urheilua verotetaan samalla tavalla kuin tavallistakin urheilua. Pelaajat toimivat toiminimellä tai kevytyrittäjänä, jotta pystyvät laskuttamaan tapahtumajärjestäjää ja sen myötä verotus tapahtuu. Tutkimuksessa haastatellaan henkilöitä eri e-urheiluorganisaatioista ja analysoidaan heidän kokemuksensa ja tietonsa koskien e-urheilua tutkimuksen lopussa.