Etusivu / fi / Tutkimus ja kehitys / Julkaisut

Julkaisut ovat tehokas keino viestiä toiminnan tuloksista. Kajaanin ammattikorkeakoulu julkaisee vuosittain useita tutkimuksia ja selvityksiä.

Avoin TKI-toiminta

Avoin TKI-toiminta tarkoittaa avoimien toimintamallien hyödyntämistä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Avoin TKI-toiminta pyrkii siihen, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa hankkeissa käytetyt menetelmät, aineistot, tulokset ja tuotokset ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä.

Käytössämme on Avoin tiede ja aineistonhallinta -opas, jonka tavoitteena on auttaa ymmärtämään avoimen TKI-toiminnan luonnetta. Tutustu oppaaseen.

Toteutamme tilauksesta tutkimushankkeita- ja selvityksiä, joiden tuloksia voidaan julkaista. Mikäli olet kiinnostunut, ota yhteyttä TKI-johtaja Mikko Keräseen puh. 044 710 1620 etunimi.sukunimi@kamk.fi.

Julkaisutoiminnan opas

Julkaisutoiminnan opas sisältää tietoa KAMKin julkaisutoiminnasta. Se sisältää myös avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvän ohjeistuksen. KAMK on sitoutunut avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintaperiaatteiden noudattamiseen sekä avoimuuden osaamisen vahvistamiseen. Tutustuun oppaseen.

KAMKissa tuotetut julkaisut on tallennettu vuodesta 2016 alkaen Theseukseen.

Tutustu uusiimpiin julkaisuihimme

Harjoitteluohjauksen digitaaliset ratkaisut

Knuuttila Pirjo, Parviainen Sirpa, Poranen Tiina
2021

Hyötypelit psykoterapeuttisessa hoidossa

Korhonen Tanja, Määttä Simo, Ravelin Teija, Huss Jessica, Eichenberg Christiane
2021

Vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa: Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kärkimatkailukunnat

Kauppila Pekka, Järviluoma Jari
2020
Vapaa-ajanasuminen, mökkeily, on olennainen osa suomalaista kulttuuria ja kulttuuriperinnettä. Tästä on osoituksena muun muassa se, että vuonna 2019 maassamme oli Tilastokeskuksen kesämökkitilaston mukaan noin 512 000 vapaa-ajanasuntoa ja vapaa-ajanasunnon omistaviin asuntokuntiin kuului lähes 817 000 henkilöä. On arvioitu, että jopa kolmella miljoonalla suomalaisella on mahdollisuus mökkeillä, sillä usein vapaa-ajanasuntoja käyttävät omistajien ohella myös heidän perheenjäsenensä sekä sukulaiset ja tuttavat/ystävät. Lisäksi vapaa-ajanasuntoja vuokrataan, mikä osaltaan kasvattaa vapaa-ajanasukkaiden kokonaismäärää. Vapaa-ajanasukkaat ovat rekisteröidyn ”virallisen” vakituisen väestömäärän ulkopuolella, ja tämä tilastollisesti ”näkymätön väestö” voi olla huomattava absoluuttisesti ja suhteellisesti. Tutkimustulosten mukaan viimeisten vuosikymmenien aikana tilapäisten, kausittaisten asukkaiden eli vapaa-ajanasukkaiden määrä on kasvanut suuressa osassa maaseutua johtuen vapaa-ajanasuntojen määrän lisääntymisestä. Erityisesti heidän määränsä on kasvanut rannikkoalueilla ja saaristossa, Järvi-Suomessa sekä pohjoisen matkailukeskuksissa ja niiden sijaintikunnissa. Vapaa-ajanasumisen suosion lisääntyminen ja vapaa-ajanasukkaiden määrän kasvu on saanut useat maaseutukunnat näkemään ilmiön aluekehityksen välineenä ja elinvoiman lisääjänä paikallistasolla niin taloudellisesta kuin sosiaalisesta näkökulmasta. Aluekehityksen ja elinvoiman katsannosta oleellista on nimenomaan matkailullinen vapaa-ajanasuminen, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasuntojen pääasiallisten käyttäjien eli omistajien ja heidän asuntokuntansa vapaa-ajanasumista. Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasuminen koskettaa matkailu-ilmiötä, sillä se tuo paikkakunnan aluetalouden kiertokulkuun ulkopuolista, ”uutta” rahaa ja on siten rinnastettavissa matkailuelinkeinoon. Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan matkailullista vapaa-ajanasumista Kainuun (Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo, Suomussalmi) ja Pohjois-Pohjanmaan (Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Vaala) kärkimatkailukunnissa. Raportti on Vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa -hankkeen (VALTO-hanke) loppuraportti. Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta vastasi Kajaanin ammattikorkeakoulu yhdessä hankkeeseen osallistuneiden kärkimatkailukuntien kanssa. Hanketta osarahoittivat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta (EAKR) 2014−2020. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 177 400 euroa tukirahoituksen ollessa 124 467 euroa. Loppurahoitus tuli Kajaanin ammattikorkeakoululta ja hankkeeseen osallistuvilta kunnilta. Hanke oli kestoltaan kaksivuotinen ja se toteutettiin vuosina 2019−2020. Tutkimusraportissa on kaikkiaan viisi lukua, joista kukin luku on oma, itsenäinen kappale. Niillä on kuitenkin selkeä yhteys toisiinsa ja rooli raportin kokonaisuudessa. Luvussa 1 tuodaan ilmi VALTO-hankkeen (Vapaa-ajanasumisesta liiketoimintaa) taustaa ja tarvetta, toteutusta ja tuotoksia. Luvussa 2 esitellään tutkimusalueiden, kuntien, matkailulliset ja vapaa-ajanasuntojen ominaispiirteet. Niiden kautta tutkimusalueet jäsentyvät toisensa suhteen. Luku perustuu osaksi VALTO-hankkeen tiedontuottamisosaan, mutta tarkastelussa on myös uusia tilastoaineistoja. Luvussa 3 luodaan pohjaa vapaa-ajanasumisen kehittämiseen teoreettisesti kirjallisuuden kautta, ja teoreettisia näkökulmia havainnollistetaan tutkimusalueiden empiirisillä tuloksilla. Esille nostetaan asioita, jotka on syytä tiedostaa ja tunnistaa matkailullisen vapaa-ajanasumien kehittämistoimenpiteissä. Luku perustuu pitkälti VALTO-hankkeen tiedontuottamisosaan, mutta empiriassa tuodaan julki myös uusia tutkimustuloksia. Luvussa 4 käydään läpi tutkimusalueiden, kuntien, vapaa-ajanasumisen nykytilaa ja esitetään käytännön toimenpide-esityksiä ja suosituksia matkailullisen vapaa-ajanasumisen kehittämiseksi. Luku perustuu osaksi VALTO-hankkeen tiedontuottamisosaan mutta ennen muuta kehittämisosaan (työpajat) ja jatkotoimenpiteiden työstämisosaan (konsultointipäivät). Luvussa 5 suunnataan katsetta jo tulevaisuuteen, kun pohditaan kirjallisuuteen viitaten vapaa-ajanasumisen tulevaisuutta ja tulevaisuudennäkymiä Suomessa kehittämisen näkökulmasta. Avainsanat: vapaa-ajanasuminen, matkailu, elinvoima, paikallistaso, Pohjois-Suomi

Uuden äärellä : Katsaus Business osaamisalueen koulutuksiin

Auno Päivi, Juntunen Annamaija, Karjalainen Arto, Lappalainen Jaana, Pakkala-Juntunen Sanna, Partanen Kari, Määttä Anne, Nikkanen Kimmo, Saari Niklas, Seppälä Maritta, Sievers Kirsi, Silvén Pekka, Takala Katri, Takala Katri
2020

Näyttöä etsimässä ja laatua kehittämässä sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutuksessa

Heikkinen Virpi, Kervinen Katja, Komulainen Anu, Kukkonen Terhi, Kulju Anna-Liisa, Leinonen Rauni, Maaninka Satu, Marttinen Heli, Moisanen Kirsi, Pietilä Sanni, Tuokkola Minna, Väisänen Annika, Leinonen Rauni
2020

Terveysalan harjoittelut etäpalveluissa harvaanasutuilla Kainuun ja Lapin alueilla

Airola Ella, Jaakola Heidi, Melamies Sari, Parviainen Sirpa, Poranen Tiina, Vuojärvi Hanna
2020

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Suomussalmella

Järviluoma Jari
2020
Selvityksen tavoitteena on arvioida Suomussalmen matkailun välitön matkailutulo, välitön matkailutyöllisyys, välitön palkkatulo ja välitön palkkaverotulo matkailutoimialoittain ja yhteensä vuonna 2018. Selvityksessä hyödynnetään Pekka Kauppilan kehittämää tutkimusmenetelmää, jossa matkailun aluetalousvaikutuksia arvioidaan paikallisilta matkailutoimialojen yrittäjiltä kerättävän haastatteluaineiston sekä Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton vuosittain päivittämien tilastoaineistojen pohjalta. Selvityksen mukaan vuonna 2018 Suomussalmen välitön matkailutulo oli ilman arvonlisäveroa 15,5 miljoonaa euroa. Välittömästä matkailutulosta 60 prosenttia syntyi vähittäiskaupan myynnistä ja 29 prosenttia majoitus- ja ravitsemistoiminnasta. Vuonna 2018 Suomussalmen välitön matkailutyöllisyys oli laskennallisesti 71 henkilötyövuotta, josta puolet kertyi majoitus- ja ravitsemistoiminnasta ja 37 prosenttia vähittäiskaupasta. Matkailun synnyttämä välitön palkkatulo oli yhteensä 2,2 miljoonaa euroa ja sen aikaansaama välitön palkkaverotulo 279 000 euroa. Selvitys toteutettiin osana Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n koordinoimaa Gateway to Land of National Parks -hanketta.

Kainuun matkailutilastollinen vuosikirja 2019 : Statistical Yearbook of Tourism in Kainuu 2019

Järviluoma Jari
2020
Tähän vuosikirjaan on koottu Kainuun ja sen kuntien matkailua kuvaavia tilastoja. Vuosikirjan luvut on jäsennetty tilastolähteittäin alkaen Tilastokeskuksen majoitustilastosta. Tilastojen lyhyen esittelytekstin jälkeen kirjan luvut pitävät sisällään matkailukehitystä kuvaavia kaavioita ja taulukoita. Vuosikirjan loppuun on tehty tilannekatsaus Kainuun matkailusta vuonna 2019. Yhteenvedossa kuvataan lyhyesti myös vuoden 2020 alkupuoliskon matkailukehitystä. This yearbook is a compilation of the statistics representing tourism in Kainuu at provincial and municipal level. The yearbook is organized in chapters according to the statistical sources starting with accommodation statistics produced by Statistics Finland. After a short description of the statistical source, the chapters of the book include charts and tables portraying tourism development. The yearbook ends with a summary of tourism development in the Kainuu region in the year 2019. The concluding chapter also briefly describes tourism development in the first half of 2020.

DIMMI : digitaaliset menetelmät nuorten positiivisen mielenterveyden tukemiseen : loppujulkaisu 2020

Heinonen Antti, Korhonen Tanja, Naamanka Leea, Ravelin Teija
2020

Paikallistason matkailustrategiat ja vapaa-ajanasuminen : Sotkamo, Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Vaala

Kauppila Pekka, Järviluoma Jari
2020
Matkailun kehittäminen eri aluetasoilla – kansallinen taso, alueellinen taso, paikallistaso − tapahtuu tänä päivänä useimmiten strategisen suunnitteluprosessin avulla. Matkailun strateginen suunnittelu on jatkuva, iteratiivinen prosessi, jossa otetaan huomioon (matkailu)alueen sisäiset ja ulkoiset tekijät sekä niiden alati muuttuvat keskinäiset vuorovaikutussuhteet. Suunnitteluprosessissa tarkastellaan monipuolisesti kohdealuetta ympäristöllisestä, sosiokulttuurisesta ja taloudellisesta näkökulmasta suhteessa toimintaympäristöön pitäen mielessä kestävä kehitys. Matkailustrategia on suunnitteluprosessin tuotos eli suunnitteluasiakirja, dokumentti. Siinä on määritelty tarkastelussa olevan (matkailu)alueen visio, (mitattavat) tavoitteet, painopisteet/toimenpiteet, aikataulu, rahoitus ja vastuutahot. Strategia on valintoja erilaisten vaihtoehtojen välillä, kun pohditaan keinoja halutun tulevaisuudenkuvan, vision, ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Matkailustrategia on alueen toimijoiden yhteisen tahtotilan ilmaiseva asiakirja, joka ohjaa niukkoja resursseja havaittujen – ja valittujen − strategisten haasteiden, painopisteiden, toteuttamiseen. Strategia on osoitus alueen matkailun organisoitumisesta ja koordinoidusta kehittämisestä. Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan Kainuun (Sotkamo) ja Pohjois-Pohjanmaan (Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Vaala) kärkimatkailukunnissa matkailustrategioiden linjauksia ja painopistealueita sekä matkailullisen vapaa-ajanasumisen roolia paikallistason matkailustrategioissa sisällönanalyysin avulla. Matkailun ja sen aluetalousvaikutusten näkökulmasta vapaa-ajanasumisessa ovat oleellisia nimenomaan ulkopaikkakuntalaisten omistamat vapaa-ajanasunnot ja niiden käyttö. Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajanasuminen, matkailullinen vapaa-ajanasuminen, koskettaa matkailu-ilmiötä, koska se tuo paikkakunnan aluetalouteen ulkopuolista rahaa ja on siten rinnastettavissa matkailuelinkeinoon. Tutkimustulosten mukaan tarkastelun kohteena olevat matkailustrategiat kattavat yleensä tulevaisuuden vision, matkailukehitykselle asetetut kasvutavoitteet ja niiden saavuttamisen edellyttämät strategiset haasteet, painopisteet, joita nimitetään vaihtelevasti myös toimenpidekokonaisuuksiksi, kärkihankkeiksi, kehittämisalueiksi tai -kohteiksi. Joissakin tapauksissa suunnitteludokumentteihin on sisällytetty lisäksi kuvaukset tavoiteltavista asiakassegmenteistä, strategian kannalta relevanteista matkailun trendeistä ja strategian arvopohjasta. Strategioissa kehittämisen painopisteet on esitetty investointikeskeisesti ja täsmällisesti tai määrittämällä laveammin, mihin osa-alueisiin panostamalla matkailukehitystä on tarkoitus viedä eteenpäin. Useammassa kunnassa keskeisiksi matkailukehityksen osa-alueiksi nähdään tapahtumamatkailu, ulkoilureitistöt ja digitalisoituminen. Toisaalta kehittämisen painopisteet määräytyvät pitkälti kuntiin suuntautuvan matkailun luonteen, kehitysasteen ja kuntien alueilla sijaitsevien matkailukeskusten erityistarpeiden mukaisesti. Sen sijaan matkailullisen vapaa-ajanasumisen näkökulmasta viesti on selkeä: Kuusamon kakkosasumista koskevaa mainintaa lukuun ottamatta tarkasteltavien kuntien matkailustrategioissa ei ole viittauksia matkailullisesta vapaa-ajanasumisesta osana alueiden matkailun kehittämistä. Tarkasti ottaen Kuusamonkin strategiakartassa puhutaan kakkosasumisesta – strategiassa terminä kakkoskoti – matkailun trendinä, eikä sitä nosteta esille varsinaisissa strategisissa haasteissa, kärkihankkeissa, yhtenä painopisteenä. Raportin perusteella on kuitenkin liian yksioikoista vetää johtopäätös, että kunnat vähättelevät matkailullisen vapaa-ajanasumisen merkitystä yhtenä kehitettävänä matkailun osa-alueena. Tähän on muutamia syitä. Ensiksi, ulkopaikkakuntalaisia vapaa-ajanasukkaita ei ehkä mielletä varsinaisiksi matkailijoiksi ja siten matkailun kehittämistoimenpiteiden kohderyhmäksi. Toiseksi, matkailullisen vapaa-ajanasumisen aluetaloudellisista vaikutuksista paikallistasolta on saatavissa niukasti tietoa, mikä koskee niin kansainvälistä kuin kansallista tutkimuskirjallisuutta. Tästä johtuen ilmiöstä ja sen suuruudesta on paikallistasolla harvoin tutkimustietoa. Matkailullinen vapaa-ajanasuminen aikaansaa paikallistasolla tulo- ja työllisyysvaikutuksia olemassa olevalle yritystoiminnalle, esimerkiksi vähittäiskaupalle, ja antaa mahdollisuuksia myös uudelle yritystoiminnalle, kuten kiinteistönhoidolle ja -huollolle. Aluekehityksen näkökulmasta matkailullinen vapaa-ajanasuminen sekä ylläpitää kohdealueen elinvoimaa että lisää kohdealueen elinvoimaa. Taloudellisia vaikutuksia lukuun ottamatta vapaa-ajanasukkaat ovat vielä pitkälti käyttämätön voimavara matkailun ja vapaa-ajanasumisen edistämisessä sekä laajemminkin aluekehitystyössä ja kuntien elinvoiman lisäämisessä – he tuovat taloudellisen pääoman ohella sosiaalista pääomaa paikallisyhteisön käyttöön. Kaikkiaan matkailullinen vapaa-ajanasuminen on monipuolinen ilmiö paikallistasollakin, mikä on pidettävä mielessä suunnitteluasiakirjoissa, matkailustrategioissa, ja niitä toteutettavissa kehittämistoimenpiteissä, hankkeissa. Avainsanat: vapaa-ajanasuminen, matkailu, matkailustrategiat, paikallistaso, Pohjois-Suomi

Cyber Security Framework for NAPA Onboard Products

Erich Santtu
2021
NAPA as a maritime software and system provider needs to ensure proven cyber security capabilities before, during and after a system delivery to a ship. Ship owners need to select a classification society for each ship, for insurance purposes. Each Class Society has their own requirements for cyber security compliance, which are based on top level the recommendations and guidelines: Those result in what is called a class notation. These can be used as a framework for NAPA to achieve regulatory compliance. In the study, for Onboard Cyber Security of NAPA, main Class Society’s and corresponding notations are studied and documented for relevancy, necessary documentation from NAPA and for the general procedure of the achievement of the class notation.

Antibioottien merkitys vankomysiiniresistenttien enterokokki -kantojen (VRE) esiintyvyyteen

Koskinen Johanna, Orava Anni
2021
Tämä Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsaus tarjoaa uusinta tietoa antibioottien käytön vaikutuksesta vankomysiiniresistenttien enterokokki -kantojen (VRE) esiintyvyyteen. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli esittää usean tutkimusartikkelin tarjoama tieto tiiviissä muodossa suomenkielellä terveydenhuollon ammattilaisille. Tavoitteena oli tutkia, miten antibioottien käyttö vaikuttaa VRE-kantojen esiintyvyyteen. Vankomysiiniresistentti enterokokki eli VRE on grampositiivinen enterokokkibakteeri, joka on vastustuskykyinen vankomysiini-antibiootille. VRE on moniresistenttisairaalabakteeri eikä sen hoitoon voida käyttää tavallisesti enterokokkien hoitoon soveltuvia antibiootteja. Sairaalapotilaat ovat usein kolonisoituneet VRE:llä, mutta vain harvoilla esiintyy kliinisiä infektioita. Monien mikrobilääkkeiden on todettu edistävän suoliston VRE-kolonisaatiota ja pidentävän sen kestoa. Tähän kirjallisuuskatsaukseen etsittiin alkuperäisiä tutkimusartikkeleita viidestä eri viitetietokannasta sisäänotto- ja poissulkukriteereiden, sekä suunniteltujen hakutermien avulla. Tuloksia haettiin vuosilta 2015-2021 suomen ja englannin kielillä. Aineisto analysoitiin luokittelemalla tutkimusten ilmaukset ylä- ja alaluokkiin. Tässä kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että karbapeneemien käyttöä pidettiin VRE-tartunnan riskitekijänä, mutta puolestaan atstreonaami pienensi VRE-tartunnan riskiä. Monilogistisessa regressiomallissa havaittiin yhteys metronidatsolin ja VRE-kolonisaation välillä. Korkean paikallisen vankomysiinin käytön havaittiin pidentävän huomattavasti VRE-kolonisaation kestoa verrattuna matalan paikallisen käytön ryhmään, riippumatta yksilötason vankomysiinin käytöstä tai yksikön VRE-tiheydestä. Vankomysiinille, fluorokinoloneille ja meropeneemille pidempiaikainen altistuminen todettiin riskitekijäksi VRE-bakteremialle. Muiden tutkimuksissa esiintyvien antibioottien merkitys VRE-kantojen lisääntymiseen oli joko vähäinen, niillä ei ollut suurta merkitystä tai vähentävistä vaikutuksista ei kerrottu riittävästi alkuperäistutkimuksissa.

The importance of customer retention and customer attrition in e-commerce: the case of Dermoshop Oy.

Mai Linh
2021
The research problem regards companies' challenges in maintaining long-term relationships with potential customers in the era of increased digitalization. The study objectives are to determine the importance of customer retention and customer churn, providing an understanding of customer purchase behavior to assist the firm in implementing sufficient strategies and increasing profitability. The literature review presents the concept of customer relationship management, customer retention, customer attrition with the calculation, while determinants affecting retention and attrition terms are introduced and explained. The study methodology is the Quantitative method, and the data collection method is to gather and analyze quantitative data extracted from the BI system of Dermoshop Oy. The study outcome revealed that the higher the customer retention rate, the greater the company's value, while the minor increase in customer attrition can negatively impact the firm's revenue. By perceiving the business insights behind outcome figures, e-commerce enterprises can get more advantages. Companies can identify the exclusive milestones when existing customers and new customers are acquired the most, with minimal customer loss, to gain firm profitability and enhance the business performance.

Keittiön uudelleensuunnittelu Parkinsonin tautia sairastavalle henkilölle

Korhonen Jasmin
2021
Opinnäytetyön aiheena on suunnitella Parkinsonin tautia sairastavan asiakkaan keittiö uudelleen. Suunnittelun lähtökohtina ovat yleisesti taudin aiheuttamat oireet ja kuinka niiden kanssa toimimista voidaan helpottaa, sekä asiakkaan omat toiveet ja vaatimukset. Parkinsonin tautiin, erityisesti sen oireisiin, tutustuttiin eri luotettavien verkkosivustojen kautta, kuten Parkinsonliitto ry ja Terveyskirjasto. Myös asiakkaaseen ollaan tiiviisti yhteydessä koko projektin ajan, ja häneltä saadaan oma kanta sairaudesta ja millaisia ongelmia hän erityisesti kotonaan ja keittiössään kokee. Asiakkaan toiveet kartoitetaan heti alussa ja niiden sekä yleisen tiedon perusteella mietittyjen ongelmien kautta lähdettiin suunnittelemaan keittiötä. Suunnitelma, visualisointikuvat ja tekniset kuvat tehtiin Archicad-mallinnusohjelmalla, ja ne on siistitty vielä lopuksi Photoshop-ohjelmalla. Kuvien lisäksi suunnitelmaa ja valintoja selitettiin kirjallisesti.

Tekla Structures teollisuuden rakenteiden mallintamisessa : ohjeet ja kehitystarpeet

Ponomareva Evgenia
2021
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää yrityksen Tekla Structures -ohjelman mallinnusohjeistusta ja työkaluja paremmin soveltuvaksi teollisuusrakentamisen rakenteiden suunnitteluun. Tarkoituksena oli selvittää, mitä teollisuuspuolella tarvitaan piirustuspohjien ja ohjeiden suhteen kehitettävän ja sen jälkeen selvityksen tulosten perusteella oli luotava tarvittavat ohjeistukset ja piirustuspohja sekä asetukset, jotka parantavat Tekla Structures -ohjelman piirustustuotannon prosessia. Toimeksiantajayrityksenä on ollut Sweco Rakennetekniikka Oy, joka on rakennesuunnittelun ylivoimainen markkinajohtaja Suomessa. Kehittämistarpeiden selvittämiseksi haastateltiin toimeksiantajayrityksen työntekijöiltä. Haastattelupyyntö ja haastattelulista lähetettiin etukäteen neljälletoista eri osaston työntekijälle. Haastatteluun osallistujat ovat käyttäneet Tekla Structures -ohjelmaa betonielementtien sekä teräs- ja betonirakenteiden suunnittelussa. Teoriaosassa on käsitelty teollisuusrakentamisen ominaispiirteitä, teollisuussuunnittelua, rakennesuunnittelun asiakirjoja, tietomallipohjaista suunnittelua sekä piirustustuotantoa Tekla Structures -ohjelmalla. Selvityksen tulosten perusteella on ilmennyt paljon kehitettäviä asioita. Tämä työ on rajattu koskemaan piirustustuotantoprosessin parantamista. Työn tuloksena on tehty ohje ja video, joiden mukaan mallintaja pystyy tehokkaasti käyttämään Tekla Structures -ohjelman mahdollisuuksia ja työkaluja piirustusten tuotannossa. Tämän lisäksi on tehty valmispiirustuspohja ja näkymäasetukset teollisuushankkeita varten. Lisäehdotuksena voisi olla älykkäiden ponnahdusikkunoiden toteuttaminen, jotka auttavat mallintajille löytämään tarvittavat ohjeet ja tiedot helposti ja nopeasti.

Onnenamuletti nykynoidalle : Muinaissuomalaisten loitsuperinteet ja noituuden historia pohjana modernille korulle

Nieminen Inna
2021
Opinnäytetyössä etsittiin tietoa muinaissuomalaisista perinteistä ja loitsukulttuurista. Arjessamme elää paljon tapoja, joiden alkuperää ei moni suomalainen välttämättä tiedosta. Ennen tieteen ja lääketieteen kehitystä loitsut koettiin tarpeellisiksi kaikessa elämään liittyvässä. Loitsut olivat osa arkea ja arki oli osa loitsuja. Lisäksi pohdittiin noituutta käsitteenä, käymällä läpi joitakin noituuteen liitettyjä uskomuksia ja kurkistettiin noitavainojen perusteisiin. Tässä opinnäytetyössä myös määriteltiin, mikä voisi olla nykynoita, ja käytiin läpi lyhyesti onnenamulettien taustaa ja symboliikkaa. Kyselytutkielman avulla etsittiin perusteita niiden tarpeellisuudelle. Tuloksena syntyi moderni koru nykynoidalle. Koru, jonka taustatarina pohjautuu muinaissuomalaiseen mytologiaan ja loitsukulttuuriin, mutta edustaa nykyajassa tärkeitä arvoja: tasa-arvoa, solidaarisuutta ja empaattisuutta. Korun inspiraationa on Kuutar- ja Päivätär-jumalattaret, koska he sopivat aihealueeseen vahvoina mytologisina naishahmoina.

Kosteudenhallintaprosessin ja kosteudenhallintasuunnitelman kehittäminen Kuivaketju10 kohteissa

Sadeharju Sami
2021
Tässä opinnäytetyössä keskityttiin kehittämään betonirakenteisen 5–13-kerroksisen asuinkerrostalokohteen rakennusaikaista kosteudenhallintaprosessia ja kosteudenhallintasuunnitelmaa Kuivaketju10-toimintamallin kohteissa. Työ tehtiin yritykselle Pohjola Rakennus Oy Suomi, ja se tehtiin Pohjola Rakennuksen omaperusteisessa aluehankkeessa Tampereella. Opinnäytetyössä paneudutaan rakennushankkeen työmaa-aikaiseen kosteu-denhallintaprosessiin kokonaisuutena. Työssä käsitellään rakennuskohteita, joissa on kosteudenhallintasuunnitelma ja joissa sovelletaan Kuivaketju10:n mukaista riskilistaa, sekä kohteita, joissa on käytössä Kuivaketju10-toimintamalli. Tuloksista voidaan päätellä, että Kuivaketju10-toimintamalli osaltaan vahvistaa työmaan kosteudenhallintaa, ennaltaehkäisee riskejä ja auttaa säästämään kosteuden aiheuttamissa kuluissa. Kuivaketju10 on uusi toimintamalli ja siksi vielä monelle tuntematon. Jatkossa Kuivaketju10:n käyttö tulee käyttäjilleen varmasti tutummaksi ja näin ollen käyttö helpottuu. Kuivaketju10:tä voisi kehittää niin, että tulevaisuudessa työmaille toimintamalliin olisi mahdollista valita julkisivumateriaali. Julkisivumateriaalivalinnan lisäksi olisi hyödyllistä, että voitaisiin valita, rakennetaanko kohde puusta vai betonista. Näin ollen molempien materiaalien tuomia riskikohtia ei tarvitsisi työmaan alkuvaiheessa karsia pois.

Geometrisiä ideoita kitaralle : Improvisaatiomateriaalia atonaaliseen ilmaisuun

Ruokangas Heikki
2021
Opinnäytetyössäni kehitän atonaalisen improvisaation opiskeluun soveltuvaa nuottimateriaalia, jonka perustana ovat konkreettiset geometriset muodot. Työhöni kuuluu ideaa ja työprosessia esittelevän raportin lisäksi erillinen oppimateriaali. Oppimateriaali on tarkoitettu pääasiassa kitaristeille, koska notaatiotapani perustuu kitaran otelautaan. Keskeisinä tavoitteina on kehittää omasta notaatiotavastani selkeästi ymmärrettävä ja rakentaa siitä itseopiskeluun soveltava oppimateriaali. Työni perustaksi haastattelin kolmea muusikkoa, joille jaoin nuottimateriaalini koekäyttöön. Testiryhmän haastattelujen lisäksi opinnäytetyöni aineistona ovat omat opettajakokemukseni, oma taiteellinen työskentelyni aiheen parissa sekä samankaltaisia ideoita sisältävät jo olemassa olevat nuottimateriaalit. Opinnäytetyöni tärkein tulos on valmis oppimateriaali. Tämän lisäksi koin omalla artistisella urallani käyttämieni geometria-aiheisten ideoiden läpikäymisen tärkeäksi oppimistulokseksi oman osaamiseni kehittämisen kannalta. Myös työn takana olevien vaikutteiden sekä inspiraation lähteiden läpikäyminen perusteli työni sisältöä itselleni. Oppimateriaalini on lisä varsin niukkaan atonaalisen musiikin opiskeluun tarkoitettuun oppimateriaalivalikoimaan. Kehittämäni notaatiotapa avaa kitaran geometristä luonnetta uudella tavalla, ja toivon sen rohkaisevan kokeellisista lähestymistavoista kiinnostuneita kitaristeja kokeilemaan uudenlaisia näkökulmia soittimensa hahmottamiseen. Nuottimateriaaliani voi soveltaa varsin monen tasoisten kitaristien improvisaatio-opetuksessa, ja itselleni materiaali tulee toimimaan ennen kaikkea master class -tyyppisten opetustilanteiden apuna.

Opetussuunnitelma koulujen koripallokerhoille

Viljakainen Jenna
2021
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Kataja Basketille koulujen koripallokerhojen opetussuunnitelma. Seurassa havahduttiin tarpeeseen koulujen koripallokerhojen toiminnan tasalaatuisuudesta sekä etenkin tyttöjunioreiden pelaajamäärien kasvattamisesta. Tarkoituksena oli, että koulukerhojen valmentajat saavat avukseen valmiin, helppokäyttöisen oppaan. Opasta käyttämällä he saavat pidettyä kehittäviä harjoituksia niin koripallon kuin myös motoristen perustaitojen näkökulmasta. Tasalaatuisen ja innostavan kerhotoiminnan myötä oli tarkoitus poluttaa uusia junioripelaajia niin tyttöjen kuin poikienkin ikäluokkajoukkueisiin. Polutus ja vierailu ikäluokan joukkueen harjoituksissa tapahtuisi jokaisen viiden kerhokerran jälkeen, yhdessä oman tutun kerhovalmentajan kanssa. Opetussuunnitelman sisältöjä suunniteltiin yhteistyössä seuran muiden työntekijöiden kanssa. Seuran pienimpien junioreiden vastuuvalmentajan kanssa pidimme useammankin palaverin oppaan harjoitesisältöihin liittyen pitkin vuotta. Myös seuran valmennuspäällikkö sekä naisten edustusjoukkueen valmentaja antoivat palautetta ja ideoita opetussuunnitelman viimeistelyyn, sillä heillä on monen vuoden kokemus pienien junioreiden valmennuksesta. Työn tuotoksena syntyi opetussuunnitelma, jonka alussa kerrotaan lyhyesti sen tarkoituksesta, kerhojen toimintaperiaatteista sekä yleisistä ohjeista kerhojen valmentajille. Opetussuunnitelma sisältää 20 viikkoa eli yhteensä 20 harjoituskertaa harjoitteineen. Harjoitteiden ymmärtämisen avuksi, tekstin tueksi on tehty havainnollistavia kuvia harjoitteiden lähtötilanteista sekä pelaajien liikkeistä. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyttä opetussuunnitelmaa oli tarkoitus pilotoida myös käytännössä, mutta koronatautitilanteen takia käytännön testaus jää vielä myöhempään vaiheeseen. Eniten mietityttäneitä oppaan sisältämiä harjoitteita päästiin kuitenkin testaamaan myös jonkin verran seuran mikroikäisten harjoituksissa. Opetussuunnitelman avulla uudet ohjaajat saadaan perehdytettyä nopeasti mukaan, sekä toiminta pysyy tasalaatuisena myös eri kausien välillä, vaikka valmentajat välillä vaihtuisivatkin. Opas otetaan täysipainoisesti käyttöön tulevana syksynä, jolloin päästään myös näkemään poluttamisen onnistuminen käytännössä.

"Sisulla ja sinnikkyydellä siitäkin selvittiin!" : kokemuksia äitiyden ja Poliisiammattikorkeakoulussa opiskelun yhdistämisestä

Välimäki Tanja
2021
Tässä opinnäytetyössä selvitetään, millaisia kokemuksia Poliisiammattikorkeakoulussa opiskelevilla pienten lasten äideillä on opiskelun ja lapsiperhearjen yhdistämisestä, ja mitkä asiat ovat tukeneet heitä tuossa elämänvaiheessa. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille asioita ja keinoja, joilla voidaan vaikuttaa positiivisesti Poliisiammattikorkeakoulun perhemyönteisyyteen. Tutkimus on toteutettu laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Haastattelumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui kolme naisopiskelijaa, joilla on opintojen aikana ollut pieniä, alle kouluikäisiä lapsia. Haastattelurungon pohjana on käytetty kirjallisuutta ja aiheesta aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia. Tutkimustulosten perusteella opiskelevilla äideillä on haasteita ajankäytön ja aikataulutuksien kanssa. Haasteita aiheuttaa esimerkiksi koulupäivien pituuden yhdistäminen päiväkotien aukioloaikoihin ja usein erilaisia järjestelyjä vaativien ryhmätehtävien runsas määrä. Iltoihin kasautuvat tehtävät ja tentteihin luvut yöaikaan aiheuttavat stressiä ja väsymystä. Liikunta, nukkuminen, ystävät ja lasten kanssa oleminen auttavat jaksamaan opiskelua ruuhkavuosien keskellä. Tärkeäksi arjessa selviytymisen mahdollistajaksi koettiin myös tukiverkoston olemassaolo. Opettajien ja kanssaopiskelijoiden suhtautuminen oli ollut pääasiassa myönteistä. Tutkimuksessa ilmeni myös, että Poliisiammattikorkeakoulussa ei ole juurikaan järjestelyjä, jotka tukisivat pienten lasten äitien opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamista. Poliisiammattikorkeakoulussa opiskelevien pienten lasten äitien opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamista helpottaisi esimerkiksi ryhmätöiden pienempi määrä, paremmat etäopiskelumahdollisuudet, samanlaisessa elämäntilanteessa olevien opiskelijoiden kohtaamisten edistäminen ja kokonaisuutena joustavamman ilmapiirin kehittäminen.

Vaikuttajamarkkinoinnin uskottavuus Instagramissa kuluttajan näkökulmasta

Makslahti Alina
2021
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan vaikuttajamarkkinoinnin uskottavuutta Instagramissa kuluttajan näkökulmasta. Tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään 25–34-vuotiaiden kuluttajien näkökulmaa siihen, millaista on uskottava vaikuttajamarkkinointi Instagramissa. Tutkimuksessa selvitettiin Instagram-markkinoinnin uskottavuuteen vaikuttavia tekijöitä, sosiaalisen median vaikuttajan uskottavuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä kaupallisten yhteistöiden uskottavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus toteutettiin ilman toimeksiantajaa, joten tutkimusaihe valikoitui opinnäytetyön kirjoittajan oman mielenkiinnon mukaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta pääkappaleesta, jotka ovat vaikuttajamarkkinointi markkinoinnin muotona sekä uskottavuus vaikuttajamarkkinoinnissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastatteluja hyödyntäen maalis- sekä huhtikuun aikana vuonna 2021. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää henkilöä. Tutkimus osoitti vaikuttajamarkkinoinnin olevan uskottava markkinoinnin keino Instagramissa. Suurimpana Instagram-markkinoinnin uskottavuuteen vaikuttavana yksittäisenä tekijänä pidettiin kuvien sekä videoiden visuaalisuutta. Lisäksi tutkimuksesta kävi ilmi, että luotettavuudella, asiantuntijuudella sekä viehättävyydellä on merkitystä sosiaalisen median vaikuttajan uskottavuuteen. Vaikuttaja voi myös parantaa uskottavuuttaan muun muassa olemalla samaistuttava sekä maanläheinen. Kaupallisten yhteistöiden osalta tutkimus osoitti suurimpina uskottavuutta luovina tekijöinä brändin ja vaikuttajan yhteensopivuuden, yhteistyöpostauksen visuaalisuuden sekä tuotteen ja vaikuttajan yhteensopivuuden. Vaikuttajamarkkinoinnin ollessa melko tuntematon aihe, on kaikki tutkimustieto vaikuttajamarkkinoinnista hyödyksi. Opinnäytetyö tarjoaa arvokasta informaatiota vaikuttajamarkkinoinnin parissa työskenteleville yrityksille sekä sosiaalisen median vaikuttajille. Tutkimuksesta on hyötyä esimerkiksi vaikuttajan henkilöbrändin kehittämisessä, vaikuttajayhteistyön ideoinnissa sekä Instagram-markkinoinnin suunnittelussa.

Lapsen kiukku varhaiskasvatuksen kasvattajien silmin

Rautio Lili
2021
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä varhaiskasvatusyksikön kasvattajien tietoutta kasvattajien käsityksistä ja kokemuksista lapsen kiukusta sekä sen kohtaamisesta osana työtä. Tarkoituksena oli, että näitä tietoja voitaisiin hyödyntää varhaiskasvatusyksikössä toiminnan kehittämiseen aiheen ympärillä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää varhaiskasvatusyksikön kasvattajien käsityksiä ja kokemuksia lapsen kiukusta ja sen kohtaamisesta osana heidän työtään. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena yhteistyössä erään Kouvolan kaupungin varhaiskasvatusyksikön kanssa. Aineisto kerättiin avoimia kysymyksiä sisältävällä kyselylomakkeella varhaiskasvatusyksikön kasvattajilta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tulosten mukaan kasvattajat kokivat lapsen kiukun kuuluvan lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen, ja aikuisen olisi hyvä tarjota emotionaalista ja fyysistä tukea lapselle kiukun hetkellä. Kasvattajilla oli käytössään moninaisia keinoja kohdata lapsen kiukku ja tukea lapsen kiukunsäätelytaitojen kehitystä. Haastavana koettiin kohdata fyysisesti aggressiivisena käytöksenä tai sulkeutumisena ilmenevä lapsen kiukku erityisesti silloin, kun lapsia koettiin olevan liikaa suhteessa vastuussa olevien aikuisten määrään. Jotkut kasvattajat kokivat tarvitsevansa lisää konkreettisia toimintatapoja lapsen kiukunsäätelytaitojen kehityksen tukemiseen. Kasvattajilla vaikuttaa olevan tahtotila ja osaamista kohdata lapsen kiukku työssään siten, että se tukee lapsen tunnetaitojen kehitystä. Kuitenkin erityisesti lapsen kiukun ilmeneminen aggressiivisena käytöksenä ja työn kiireinen luonne kuormittaa varhaiskasvatuksen kasvattajia ja vaikeuttaa lapsen kiukun kohtaamista työssä. Kasvattajat saattavat kokea riittämättömyyttä työssään lapsen kiukun edessä. Panostamalla varhaiskasvatuksessa johdonmukaiseen tunnekasvatukseen voidaan ennaltaehkäistä monien ongelmien syntymistä sekä edistää lapsen edun toteutumista ja kasvattajien työhyvinvointia.

Kauppiaantalomuseon piharakennukset : Julkisivujen väritystutkimus ja maalausohjeistus

Laurell Sara
2021
Kauppiaantalomuseo pihapiireineen kuuluu vanhimpaan Haminan kaupungissa säilyneeseen puutalokokonaisuuteen. Empiretyylinen päärakennus on vuodelta 1841, pihapiirin puuverhoillut rakennukset on rakennettu vuosien 1831 ja 1883 välisenä aikana. Rakennuskokonaisuus on avattu museona vuonna 1978 ja se esittelee 1900-luvun alun suomalaisvenäläistä kauppiasperinnettä. Tässä tutkimuksessa tutkittiin vuonna 1883 rakennetun talonmiehentalon sekä pihaa kiertävän puurakennuksen julkisivuja, jotka ovat uusrenessanssityylisiä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia julkisivujen värityksiä, korjaushistoriaa sekä vaurioita ja tehdä Haminan museoille maalausohjeistus tulevaa kunnostusta varten. Tutkimuksen tekohetkellä rakennusten seinät olivat vaaleankeltaiset ja listavärinä oli tummankeltainen, mutta maali on pahasti rapistunut. Työ on laadullinen tutkimus ja päätutkimuskysymyksenä oli, millä maalilla ja millä sävyillä puuverhoillut asuin- ja talousrakennukset tulee maalata. Alatutkimuskysymyksinä oli, mitä materiaaleja ja sävyjä julkisivuissa on käytetty, mitä vaurioita julkisivuissa on ja mitä korjauksia julkisivuihin on tehty historian saatossa. Tutkimuksessa löydettiin useita maalikerroksia, joista varhaisin on maalattu mahdollisesti 1880-luvulta. Alin maalikerros sekä seinässä että listoissa on tummanruskea. Ikkunoista löytyi myös punaista öljymaalia. Julkisivuissa on alkydiöljymaalia ja öljymaalia. Maalausohjeistus tehtiin tarkastelemalla löydettyjä maalikerroksia sekä rakennusten tyyliä. Julkisivut maalataan hengittävällä ja perinteisellä pellavaöljymaalilla. Vanha rapistuva maali poistetaan mekaanisesti raapan avulla. Alkydiöljymaalin poistossa apuna voidaan käyttää maalinpoistoainetta, mutta öljymaalikerrokset säilytetään. Uusi maalikerros toteutetaan julkisivujen uusrenessanssityyliin sopivilla sävyillä. Työ on hyödyllinen asiakkaalle eli Haminan museoille, sillä kunnostus on ajankohtainen ja heillä on tarve maalausohjeistukselle. Työllä on myös rakennusten historian kannalta suuri merkitys, sillä pihapiirin rakennuksia ei ole aiemmin tutkittu näin kattavasti.

Yhteisötaideteosreliefi

Rantamäki Elina
2021
Opinnäytetyöni käsittelee yhteisötaideteoksena syntynyttä reliefiä ja sille laa-dittavaa konservointisuunnitelmaa. Konservointisuunnitelman tueksi selvite-tään teoksen suunnittelu- ja valmistusprosessia haastattelututkimuksen ja ha-vainnoin avulla. Työstä rajataan pois itse reliefin konservointityö. Työssä pu-reudutaan myös yhteisötaiteen historiaan, merkitykseen ja sen tavoitteisiin taidekentässä. Työssä kerrotaan myös Olavi Lanun taiteen kehityskaaresta sekä mukana olleiden kuvataiteilijoiden henkilöhistoriaa. Reliefin dokumentointi sekä kuntokartoitus tukevat konservointisuunnitelman tekoa. Teoksen valmistuksessa on ollut mukana neljä suomalaista kuvataiteilijaa, jot-ka opiskelivat Lahden taideinstituutissa kuvanveistoa ja kuvataidetta reliefin valmistushetkellä. Teoksen ohjauksesta on vastannut Olavi Lanu, joka hankki myös materiaalit teoksen valmistusta varten. Reliefi on valmistunut vuonna 1981 ja on sijainnut Niemen toimintakeskuksen seinässä aina vuoteen 2020, jolloin rakennus purettiin. Kyseinen teos siirtyi tämän jälkeen Lahden taidemu-seon kokoelmiin, tarkoituksena uudelleen sijoittaminen ja teoksen konservoin-ti. Teos on valmistettu lasikuidusta ja värjätystä polyesterihartsista. Suurimmat vauriot kohdistuvat teoksen pintaan, joka on hyvin hauras ja halkeilee useasta kohdasta. Parhaita puhdistusmenetelmiä reliefille tutkittiin puhdistuskokeilla. Puhdistustestejä tehdessä ilmeni, että betonin halkeamiin ja irtoavaan materi-aaliin tulisi tehdä konsolidointi ennen puhdistuksen aloittamista. Puhdistusko-keita tehtiin kuitenkin varovasti hyvin kiinni olevissa kohdissa. Työssä käsitel-lään reliefin puhdistusastetta, jotta sille ei aiheuteta lisävahinkoa. Konservoin-tisuunnitelman pohjalta itse konservointityö voidaan toteuttaa Lahden taide-museon osalta ennen teoksen uudelleen sijoittamista. Reliefin uudelleen sijoit-tamista tulee miettiä tarkkaan, jotta sen säilyvyys on turvattu mahdollisimman pitkäksi aikaa.

Puurakenteisten pientalojen kosteudenhallinta

Hentilä Klaus
2021
Rakennusten rakennus- ja käytönaikaisen kosteudenhallinnan merkitys on kasvanut viime vuosina toistuvasti esille tulleiden kosteusongelmien vuoksi. Kosteudenhallinnan tueksi on luotu Ympäristöministeriön asetukseen pohjautuen Kuivaketju10-toimintamalli Oulun rakennusvalvonnan ja Rakentamisen Laatu RALA ry:n yhteistyönä. Kuivaketju10 on kuitenkin koettu turhan raskaaksi työkaluksi pientalorakentamiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Rakennuspalvelu Kokolle oma kosteudenhallintajärjestelmänsä, jota on helppo käyttää ja joka on kohdennettu juuri tilaajayrityksen kohteisiin. Opinnäytetyössä perehdyttiin puurakenteisten pientalojen kosteudenhallintaan suunnitteluvaiheesta rakennusten valmistumiseen ja käytönaikaiseen ylläpitoon asti. Lisäksi selvitettiin kyselyin muiden isompien kaupunkien toimintatapoja pientalojen kosteudenhallintaan. Kosteudenhallinnan tueksi luotiin kosteudenhallintaselvitys sekä suunnittelijoiden ja urakoitsijan tarkastuslistat, jotka pohjautuvat TOPTEN-ohjekorttiin 117c, Kuivaketju10:een sekä Rakennuspalvelu Kokolta saatuihin tietoihin. Oulun rakennusvalvonnasta selvitettiin toimintamallin hyväksyjiksi pätevät henkilöt. Opinnäytetyössä saatiin luotua selkeä ja yksinkertainen kosteudenhallintamalli, jota ei kuitenkaan saatu toistaiseksi ottaa yrityksen käyttöön. Toimintamallia tarkastaneet henkilöt näkivät parhaaksi vaihtoehdoksi kehittää olemassa olevaa Kuivaketju10-mallia, jolloin kehitystyöstä hyötyisivät kaikki pientalorakentajat. Rakentamisen Laatu RALA ry selvittää rahoitusta ja mahdollisuuksia Kuivaketju10-järjestelmän kehittämiseen käytännöllisemmäksi. Rahoituksen kaatuessa tai kehitystyön osoittautuessa pitkäksi prosessiksi opinnäytetyössä kehitetty kosteudenhallintamalli otetaan uudestaan tarkasteluun.

Verkkosivuston toteuttaminen WordPress-ohjelmistolla

Akkanen Piia
2021
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa sijoitustoimintaa harjoittavalle ja hallintopalveluita tarjoavalle Eteenpäin Oy:lle toimiva ja mobiiliystävällinen verkkosivusto. Opinnäytetyössä uusi verkkosivusto rakennettiin WordPress-sisällönhallintajärjestelmällä, joka on yleisin ja käytetyin alusta koko maailmassa. Teoriaosuudessa on pureuduttu yleisellä tasolla WordPress-sisällönhallintajärjestelmään ja sen tekniikkaan, teemoihin ja lisäosiin. Teoriaosuudessa tutkittiin järjestelmän perusteita ja selvitettiin, miksi juuri WordPress-sisällönhallintajärjestelmä on toimeksiantajalle paras vaihtoehto. Teoriassa käsiteltiin myös hakukoneoptimointia (SEO) ja tämän merkitystä ja toimivuutta uusille julkaistaville verkkosivustoille. Tutkimusmenetelminä tässä opinnäytetyössä käytettiin teemahaastattelua sekä benchmarking-menetelmää, jotka osoittautuivat oikeiksi valinnoiksi. Toimeksiantajalle saatiin laadittua toiveiden mukainen verkkosivusto, ja WordPress-sisällönhallintajärjestelmän todettiin palvelevan yrityksen tarpeita myös mahdollisia kehityskohteita silmällä pitäen. Teoriaosuuden jälkeen opinnäytetyössä kuvataan pääpiirteittäin uuden verkkosivuston toteutus ja sisällön rakentaminen. Toteutuksessa suunniteltiin teoriatasolla myös uuden sivuston hakukoneoptimointi vaiheittain. Hakukoneoptimointi testataan myöhemmin, kun verkkosivusto virallisesti julkaistaan syksyllä 2021. Lopputuloksena saatiin kuitenkin toimeksiantajaa ja opinnäytetyön tekijää tyydyttävä verkkosivusto, joka sijaitsee syksyyn 2021 saakka väliaikaisella verkkotunnuksella.

MAANALAISEN KUNNOSSAPITOHALLIN LAYOUT-SUUNNITTELU

Raekallio Miikka
2021
Oulun ammattikorkeakoulu Konetekniikan tutkinto-ohjelma, auto- ja työkonetekniikka Tekijä: Miikka Raekallio Opinnäytetyön nimi suomeksi: Maanalaisen korjaamon layout-suunnittelu Opinnäytetyön nimi englanniksi: Layout Planning for Underground Maintenance Hall Työn ohjaajat: Tuomas Kultala, Esa Törmälä Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: kevät 2021 Sivumäärä: 42 + 1 liite Tässä työssä suunniteltiin maanalaisen kunnossapitohallin layout Kittilän kaivokselle. Tavoitteena oli luoda 5S-menetelmän mukaisesti hyvin organisoitu suunnitelma, jossa varusteet ja niiden sijainti korjaamolla olisi mahdollisimman tehokkaasti suunniteltu. Työ aloitettiin kartoittamalla korjaamon käyttötarkoitus ja lähtötilanne. Korjaamo oli ennen urakoitsijan käytössä ja varustelu oli riisuttu täysin. Ainoastaan valot ja lattia olivat valmiina. Huoltohallissa on tarkoitus suorittaa pieniä huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Tehdyistä havainnoista sekä asentajien kanssa käymistä keskusteluista saatiin yleiskuva siitä, miltä korjaamon tulee näyttää ja mitä varusteita sinne tarvitaan. Työkaluna käytettiin 5S-menetelmää, jonka mukaan suunnittelussa edettiin. Ensin kartoitettiin varusteista tarpeelliset ja tarpeettomat. Varustelistan valmistuttua suunniteltiin ja piirrettiin niille säilytyspaikat korjaamolle. Suunnitelmat ja käyttöönottovaihe käytiin läpi asentajien kanssa 5S:n mukaisesti, jotta työn tehokkuus ja siisteys pysyvät hyvänä. Työn tuottavuus kasvaa, kun materiaalien ja työkalujen etsimiseen kuluva aika minimoidaan. Tuloksena saatiin luotua korjaamolle layout-suunnitelma, joka tehostaa työn tekoa ja työvälineiden käyttöä. 5S:n mukaisesti määrätyt ja merkatut säilytyspaikat tavaroille tuovat työhön tuottavuutta ja turvallisuutta, kun tavarat ovat järjestyksessä eikä niitä mene hukkaan. Suunnitelman avulla toimeksiantajalla on olemassa mallina ohje, jonka avulla käyttöönottovaihe on selkeä toteuttaa. Työtä jatketaan yhtiön puolesta käyttöönottoon asti, jolloin nähdään käytännön tasolla suunnitelman onnistuneisuus. Asiasanat: 5S, layout, korjaamo, suunnitelma

Huoltopalvelu : Balmuir care spa

Mähönen Iida
2021
Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella konseptitason huoltopalvelu Suomalaiselle lifestyle brändille Balmuirille. Tarkoituksena oli suunnitella mahdollisimman toimiva ja asiakkaat huomioiva palvelu, jonka avulla Balmuir voisi tarjota tuotteille mahdollisimman pitkän käyttöiän. Opinnäytetyön pohjatyönä tutkitaan Balmuirin kilpailijoita sekä yrityksiä, jotka tarjoavat huoltopalveluita Suomessa. Opinnäytetyö on tutkinnallinen työ, joka sisältää suuren asiakaskyselyn Balmuirin omille asiakkaille. Asiakaslähtöisyys oli työssä suuressa roolissa, jonka pohjalta palvelun sisällön suunnittelu on alkanut. Opinnäytetyön aihe tärkeä ja se käsittelee todella ajankohtaista aihetta. Kuinka huoltaa ja rakastaa jo olemassa olevia tuotteita ilman että tarviitsee ostaa aina uutta tilalle? Tekstiiliteollisuus on yksi maailman saastuttavimmista aloista. Opinnäytetyön tuloksia on tarkoitus käyttää osana Balmuirin toimintaa. Työn avulla he voivat tarjota asiakkailleen mahdollisuuden käyttää vaatehuoltopalvelua sekä opastaa heitä, kuinka pitää olemassa olevista tuotteista huolta myös itse.

Työhyvinvointiryhmän kehittämistyön tukeminen

Hiuspää-Hiltunen Satu
2021
Covid -19 -pandemian vuoksi työelämän muutokset tapahtuivat nopeasti ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa siirryttiin etätyöhön keväällä 2020. Uuden tilanteen myötä koettiin myös tarvetta uudelle lähestymistavalle työhyvinvoinnin parantamiseksi, siksi toimeksiantaja perusti uudenaikaisen työhyvinvoinnin kehitysryhmän. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea työhyvinvoinnin kehittämisryhmää ja esittää uusia toimintamalleja. Lisäksi välillisenä tavoitteena oli lisätä työyhteisön työhyvinvointia ja tietoisuutta vahvuuksien merkityksestä. Tarkoitus oli kasvattaa epävarmuustaitoja. Tutkimus toteutettiin syksyn 2020 ja kevään 2021 välisenä aikana laadullisena toimintatutkimuksena. Ensimmäisessä vaiheessa havainnoitiin työryhmää ja tutkittiin teoriaa ja tutustuttiin ilmiön taustoihin. Teoreettisen tietoaineksen avulla laajennettiin käsitystä työhyvinvoinnin kehittämisestä koronapandemian ja etätyöskentelyn aikana. Aineistoa kerättiin myös keskustelemalla henkilöstön ja johdon kanssa. Osallistuvan havainnoinnin aikana luotiin luottamussuhdetta sekä tuettiin ryhmän toimintaa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa työpaja toteutettiin yhdessä TYHY-ryhmän avustuksella hybridityöskentelynä käyttäen Zoom- ja Howspace-sovelluksia. Kaikki osallistujat osallistuivat etänä. Osallistujilta pyydettiin palautetta. Aineisto analysoitiin luokittelemalla ja yhdistelemällä. TYHY-ryhmän ja työpajaan osallistuneiden palautteet työpajan toteutuksesta ja hyödyistä käsiteltiin erillisinä joukkoina eikä ryhmien tuloksia yhdistelty. Sekä osallistujien että TYHY-ryhmän näkemyksien mukaan työhyvinvoinnin kehittämistä työpajan avulla pidettiin tarpeellisena ja tärkeänä. Haasteena koettiin vähäinen huomio työhyvinvoinnin kehittämiseksi yksilötasolla. Työpaja osallisti, antoi läpinäkyvyyttä ja tuki yhteisöllisyyttä. TYHY-ryhmän mukaan työpaja vastasi heidän tavoitteisiinsa ja tuki ryhmän työtä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Osallistujat kokivat, että työpaja oli ajoitettu hyvin ja saatiin konkreettisia tuloksia, mutta eniten pelättiin jatkuvuuden toteutumista. Muuttuvassa ja kiireisessä työelämässä asioihin vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten keväällä 2020 alkanut pandemia selvästi osoitti. On hyvä nähdä mahdollisuuksia uusissa tilanteissa. Työyhteisön osallistaminen virtaviivaistaa yhteisön työtä, ja etukäteen luotu hyvä perusta mahdollistaa työhyvinvoinnin jatkuvuuden. Yhteisöohjautuminen ja vuoropuhelu kasvattaa me-henkeä, tukee työhyvinvointia ja kasvattaa luottamussuhdetta.

Sivutoimisen pienyrittäjän toimintamuotojen vertailu : yksinyrittäjyys vs. kevytyrittäjyys

Lehto Sini
2021
On koko ajan yleisempää, että toimeentuloa voidaan hankkia samanaikaisesti useasta eri lähteestä. Sekä sivutyön tekeminen että pienyrittäjyys, sivutoimiyrittäjyys ja itsensä työllistäminen, esimerkiksi kevytyrittäjänä, ovat lisääntyneet. Tässä opinnäytetyössä käsitellään vaihtoehtoja sivutoimisen yksinyrittäjän taloushallinnon ratkaisuille. Toimeksiantajana on päätoimisesti opettajana toimiva henkilö, joka työskentelee myös sivutoimisena yrittäjänä OP-kevytyrityspalvelun kautta. Opinnäytteen teoriaosiossa selvitetään ensin sivutoimisen pienyrittäjän toimintaa määrittävät tekijät eli miten sivutoimisuus, yrityksen koko tai yritysmuoto vaikuttavat yrittäjän velvollisuuksiin. Lisäksi kiinnitetään huomiota sivutoimisen yrittämisen vaikutukseen palkansaajan etuihin. Tämän jälkeen käydään läpi, mitä velvoitteita yrittämiseen sisältyy näiden määrittävien tekijöiden rajoissa. Tavoitteena on selvittää mitä kirjanpitoon, verotukseen ja vakuutuksiin liittyviä velvoitteita sisältyy sivutoimiseen yksinyrittämiseen sekä kevytyrittämiseen. Opinnäytetyön empiirisessä osiossa vastataan toimeksiantoon. Osiossa tehdään konkreettinen vertailu käytössä olevan laskutuspalvelun sekä itsenäisen yrittämisen välillä. Huomiota kiinnitetään yrittäjän velvollisuuksiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin, joita toimeksiantajan tulee ottaa huomioon, mikäli hän siirtyy pois laskutuspalvelun käytöstä. Lisäksi tutkitaan, syntyykö laskutuspalveluun sisältyvien palveluiden korvaamisesta ylimääräisiä kustannuksia. Sivutoimisen ja päätoimisen yrittämisen välille ei ole tehty tarkkaa rajanvetoa, eikä ole olemassa mitään tiettyjä raja-arvoja, jotka määrittäisivät sivutoimisen yrittämisen. Sivutoimisen toiminnan velvollisuuksia määrittävät rajat liittyvätkin usein liikevaihdon määrään, ja jokainen viranomaistaho tuntuu määrittäneen omat alarajansa pienelle tai vähäiselle liiketoiminnalle. Eri tahojen käyttämästä terminologia saattaa myös herättää epäselvyyttä. Tässä opinnäytetyössä koottiin yhteen tietoa nimenomaan sivutoimisen yritystoiminnan eri määritelmistä ja yrittäjän asemasta eri viranomaistahojen näkökulmasta sekä selkeyttämään laajaa termistöä. Toteutettu vertailu laskutuspalvelun sekä yksinyrittämisen välillä tarjoaa toimeksiantajalle vaihtoehtoja yritystoiminnan hallintaan sekä selkeyttää yksinyrittäjän velvollisuuksia.