Etusivu / fi / Tutkimus ja kehitys / Julkaisut

Julkaisut ovat tehokas keino viestiä toiminnan tuloksista. Kajaanin ammattikorkeakoulu julkaisee vuosittain useita tutkimuksia ja selvityksiä.

Avoin TKI-toiminta

Avoin TKI-toiminta tarkoittaa avoimien toimintamallien hyödyntämistä ammattikorkeakoulujen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Avoin TKI-toiminta pyrkii siihen, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa hankkeissa käytetyt menetelmät, aineistot, tulokset ja tuotokset ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä.

Käytössämme on Avoin tiede ja aineistonhallinta -opas, jonka tavoitteena on auttaa ymmärtämään avoimen TKI-toiminnan luonnetta. Tutustu oppaaseen.

Toteutamme tilauksesta tutkimushankkeita- ja selvityksiä joiden tuloksia voidaan julkaista. Mikäli olet kiinnostunut, ota yhteyttä Mikko Keräseen puh. 044 710 1620 etunimi.sukunimi@kamk.fi.

Julkaisutoiminnan opas


Julkaisutoiminnan opas sisältää tietoa KAMKin julkaisutoiminnasta. Se sisältää myös avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvän ohjeistuksen. KAMK on sitoutunut avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintaperiaatteiden noudattamiseen sekä avoimuuden osaamisen vahvistamiseen.

KAMKissa tuotetut julkaisut on tallennettu vuodesta 2016 alkaen Theseukseen.

Tutustu julkaisuihimme

Asunto-osakeyhtiön ja osakeyhtiön verotuksen eroavaisuudet

Jalkanen Henna
2020
Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön verotukseen vaikuttaviin tekijöihin sekä vertailla eroavaisuuksia asunto-osakeyhtiön ja osakeyhtiön verotuksen välillä. Työssä käytiin läpi myös asunto-osakeyhtiön ja osakeyhtiön osakkaita koskevaa verotusta. Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli joensuulainen isännöintialan yritys Karjalan Tilipalvelu Oy. Työn tutkimusosuudessa selvitettiin käytännön esimerkkien avulla tekijöitä, jotka vaikuttavat asunto-osakeyhtiön verotukseen sekä otettiin selvää, kuinka näiden kirjanpidon kirjaukset käytännössä tapahtuvat. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena kvalitatiivisia eli laadullisia menetelmiä käyttäen. Tutkimusaineistona työssä käytettiin toimeksiantajalta saatua aineistoa, jonka lisäksi opinnäytetyön teoriapohjana oli alan kirjallisuutta, lakitekstejä, Verohallinnon ohjeita sekä muita verkkojulkaisuja. Asunto-osakeyhtiöiden tarkoituksena ei ole voiton tavoittelu, kuten osakeyhtiöillä vastaavasti usein on. Opinnäytetyn tuloksena selvisi, että jo pelkästään toimintansa luonteen vuoksi asunto-osakeyhtiöillä on käytössään useita erilaisia tilinpäätöksen järjestelykeinoja, joiden avulla niiden on mahdollista vaikuttaa verotettavaan tuloonsa. Osakeyhtiöillä ei näitä keinoja ole, mikä tekee niiden verotuksesta erilaista.

Nykypäivän ruuantuotannon osaajat

Huhtaluhta Soila
2020

Hitsaus osana kestävää valmistusta

Toivanen Jenni, Jääskeläinen Esa
2020

Ydintaitona yrittäjyys

Viljamaa Anmari
2020

Osastojen yleiskustannus

Marjoma Nikolai
2020
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yritys X:n tuotantolinjojen yleiskustannuksia. Aluksi selvitettiin, mistä yleiskustannuksista koko yleiskustannuspotti rakentuu. Tästä päästiin ottamaan kantaa siihen, mitkä yleiskustannuksista vaikuttavat tuotantolinjoilla. Tutkittavana aineistona käytettiin tapahtumia eri vuosilta, jotka löytyivät yritys X:n omasta ohjelmasta. Näistä rajattiin pois muut kuin yleiskustannukset siten, että yleiskustannuksilla oli eriävät tyyppimerkinnät. Yleiskustannuksia löytyi merkinnöillä AK.XXXXX ja KK.XXXXX. AK:n ja KK:n tiedot haettiin exceliin, koska siellä lukuja pystyi käsittelemään paremmin power pivot ominaisuuden avulla, mikä soveltuu hyvin aineistojen ja niistä tehtävien taulukoiden muokkaamiseen. Opinnäytetyön keskeisimmät tyypit, jotka vaikuttivat eri tuotantolinjojen yleiskustannuksiin olivat yleiskustannustunnit ja kaikki erilaiset materiaalit. Tunnit saatiin jaettua eri osastoille hyvin, koska jokaiselle työntekijälle, joka oli tehnyt järjestelmän mukaan yleiskustannustyötä löytyi osasto, johon hän kuului. Materiaali saatiin jaettua kolmeen päälajiin: materiaalinumeroisiin materiaaleihin, materiaalinumerottomiin materiaaleihin ja laskullisiin materiaaleihin. Materiaalinumeroiset materiaalit saatiin jaettua hyvin eri osastoille, koska niistä pystyi vanhojen projektien materiaalien perusteella katsomaan, paljonko kutakin materiaalia kukin osasto on aiemmin käyttänyt. Materiaalinumerottomia ja laskullisia materiaaleja ei saatu jaettua yhtä hyvin, koska ne jaettiin joko osastojen koon, tai vuoden 2018 tehtyjen projektituntien mukaisesti. Vuoden 2018 yleiskustannustunneista ja materiaaleista tehtiin myös vertailuja vuosien 2017 ja 2019 yleiskustannustunteihin ja materiaaleihin. Näiden tietojen lisäksi saatiin selville muut yleiskustannuksiin sisältyvät tekijät ja niiden kustannukset. Näiden avulla tehtiin kokonaiskuva vuoden 2018 yleiskustannuksista. Lopuksi kuitenkin selvitettiin, että kaikki materiaalit on jaettu eri projekteille tehtyjen projektituntien mukaan, jolloin tämä osuus saatiin vieritettyä pois yleiskustannuksista.

Eteläpohjalaisten matkailuyritysten liiketoimintaosaamisen taso ja menestymisen avaimet

Joensuu-Salo Sanna, Järvinen Elina, Sorama Kirsti, Jyllilä Sanna, Katajavirta Marja
2020
Tämä selvitys on tuotettu osana Matka Kasvuun -hanketta, jota rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisen Maaseuturahastosta. Selvityksessä kuvataan eteläpohjalaisten matkailuyritysten liiketoimintaosaamisen tasoa keskittyen erityisesti markkinointiosaamiseen, strategiseen osaamiseen, digitalisaatioon, kansainvälistymiseen ja kestävään kehitykseen. Tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat eteläpohjalaisten matkailuyritysten menestymiseen ja mitä liiketoimintaosaamisen alueita pitäisi alueella erityisesti kehittää. Toisena osana selvitystä kuvataan digitaalisten ekosysteemien vaikutusta matkailualan pk-yrityksissä. Selvitys antaa tietoa niiden tarjoamista mahdollisuuksista, joita matkailualan yrittäjät voivat hyödyntää oman liiketoimintansa kehittämisessä. Liiketoimintaosaamisen nykytilan selvittämiseksi toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi 58 matkailualan yritystä Etelä-Pohjanmaalta. Tulokset osoittavat, että matkailualalla haetaan voimakkaasti kasvua. Kasvua haetaan uusista, suomalaisista asiakkaista, mutta osa uskoo kasvun tulevan myös ulkomaalaisista asiakkaista. Markkinointiosaamisessa löytyy vielä kehitettävää. Markkinoinnin suunnittelua pitäisi kehittää siten, että se perustuisi tutkittuun tietoon ja systemaattiseen asiakastiedon hallintaan. Toisena kehitettävänä asiana on markkinointiviestinnän osaaminen ja kolmantena sähköiset jakelukanavat ja myynti. Vahvuutena yrityksissä on asiakassuhteiden hallinta ja brändin johtaminen. Strategisen osaamisen suhteen on vielä kehitettävää. Suurin osa ei ole systemaattisesti miettinyt strategiaa tai käyttänyt sen muodostamisessa siihen tarkoitettuja työkaluja. Erityisen merkittävää on, että strategian toteuttamisessa ei osata hyödyntää yhteistyökumppaneita ja verkostoitumista. Yritysten digitaalinen osaaminen on hyvällä tasolla perinteisten ohjelmistojen käytön osalta, mutta heikompaa digitaalisen markkinoinnin osalta. Kansainvälistymisen osalta tilanne on vielä heikko. Tulokset osoittavat, että yritykset huolehtivat hyvin ekologisesta kestävyydestä, mutta sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden suhteen yritykset ovat keskitasolla. Yritysten menestymistä selittää eniten markkinointikyvykkyys ja markkinaorientaatio. Eteläpohjalaiset matkailualan yritykset tarvitsevat vielä paljon tukea oman liiketoimintansa kehittämisessä. Sekä markkinointiosaamisen että strategisen osaamisen kehittämiseksi on tehtävä töitä. Koulutukset, verkostoituminen ja matkailun eri sidosryhmät ovat tärkeässä roolissa yritysten kehittämisessä nyt ja tulevaisuudessa.

Villa Jäkälä - Luonnonympäristö rakennussuunnittelun lähtökohtana

Mäntylä Tiina
2020
Rakennuksen suunnittelua ei koskaan aloiteta puhtaalta pöydältä, vaan jokaisella tontilla on ennen rakentamista ollut luonto monimuotoisuudessaan. Nykyrakentamisessa suhtaudutaan usein tunteettomasti tontin luonnollisiin lähtökohtiin – puut kaadetaan ja kasvillisuus poistetaan eikä maaston muotoja kunnioiteta. Tässä opinnäytetyössä rakennussuunnittelua lähestyttiin luonnonympäristöä kunnioittavasta näkökulmasta. Työssä pohdittiin, millaisia keinoja rakennuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa on käytettävissä, kun rakennuksen ympäristöön sulautumista, sen luontoyhteyttä ja ympäröivän luonnon säästämistä pidetään erityisen tärkeänä. Opinnäytetyössä todettiin, että paikallisuuteen pohjautuva regionalistinen arkkitehtuuri voidaan nähdä vastalauseena yhdenmukaistavalle ja yleispätevälle arkkitehtuurille. Villa Jäkälän suunnittelussa arkkitehtuurin paikallisuutta ja luontoyhteyttä korostettiin muun muassa runsaan luonnonvalon ja tarkasti suunnattujen näkymien kautta. Ympäristön koskemattomuuden säilymisessä rakennustavalla ja -ajalla todettiin olevan suuri merkitys. Luonnonmateriaalien ja massoittelun avulla rakennus pyrittiin muovaamaan osaksi maisemaa. Yhtenä tärkeänä rakennusta maastouttavana tekijänä toimi viherkatto rakennuspaikalta kerätystä jäkälästä. Toteutuneita jäkäläkattoja ei löydetty, joten asiaan perehdyttiin tarkemmin jäkälän ominaisuuksien ja viherkatoille asetettujen vaatimusten kautta. Työssä todettiin jäkälän sopivan erinomaisesti viherkaton kasvillisuudeksi ja koottiin tietoa jäkäläkaton toteuttamisesta. Opinnäytetyössä esiteltyjen, luontoa kunnioittavien ja säästävien keinojen pohjalta tuotettiin suunnitelmat Rokualle rakennettavaa vapaa-ajan asuntoa varten.

Seinäjoen vapaa-ajan ja mielekkään tekemisen palvelujen kehittäminen heikoimmassa asemassa oleville nuorille : Seinäjoen kansalaiskampuksen kehitystutkimus

Tachizawa Kana
2020
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Seinäjoen kaupungin heikoimmassa asemassa olevien nuorten vapaa-ajan tarpeita ja toiveita. Lisäksi näiden tutkimustulosten valossa oli tarkoitus kehittää ideoita tulevan Seinäjoen kansalaiskampuksen toimintaa varten. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Seinäjoen kansalaisopiston Hyvinvoinnin tilat -hankkeessa. Opinnäytetyötä varten haastateltiin viittä nuorta, jotka olivat Hyvinvoinnin tilat -hankkeen kehittämän Nuorten Startti -ryhmän jäseniä. Kyseiset nuoret eivät olleet töissä tai koulussa haastattelun aikaan. Tämä opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Käytetty haastattelumuoto oli teemahaastattelu, ja analyysi toteutettiin kerätyn aineiston teemoittelulla. Teemat olivat vapaa-aika ja sen merkitys, Seinäjoen vapaa-aika, mielekäs tekeminen ja sen merkitys sekä osallisuus. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Seinäjoen heikoimmassa asemassa olevilla nuorilla on vapaa-ajalla tarvetta tehdä mielekästä tekemistä, rytmittää arkea, olla tekemisissä ihmisten kanssa, kehittää itseä sekä poistua edes välillä omasta kodista, jotta mielenterveys pysyisi yllä. Yksi keskeinen toive oli, että Seinäjoen kaupunkiin saataisiin lisää nuorille suunnattuja vapaa-ajan palveluja ja paikkoja. Lisäksi toivottiin lisää Nuorten Starttia tai saman kaltaista matalan kynnyksen ryhmätoimintaa heikoimmassa asemassa oleville nuorille. Näiden palveluiden, paikkojen tai toimintojen on oltava edullisia. Näiden tutkimustulosten perusteella tässä työssä ehdotetaan Seinäjoen kansalaiskampuksen toiminnan edistämiseksi Nuorten Startin jatkamista, uuden ryhmätoiminnan ja vapaa-ajan tilan kehittämistä sekä nuorille edullisia palveluja tarjoavan SYTY-kortin jatkamista.

Tulosperusteisuus kotihoidon palveluiden hankintamallina

Pistokoski Meri
2020
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten tulosperusteisuutta sovelletaan käytännössä kahden julkisen organisaation kehittämishankkeessa luodussa ikääntyneiden kotihoidon palveluiden tulosperusteisessa hankintamallissa. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata, miten hankintamallissa mitataan palvelun vaikuttavuutta ja miten mallissa kannustetaan palveluntuottajia vaikuttavuuteen liittyvien tulostavoitteiden saavuttamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin julkiselle yhteishankintayksikölle, osana kehittämishanketta. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten suoriteperusteisen hankkimisen sijaan ikääntyneiden kotihoidon palveluiden hankinnassa voitaisiin soveltaa tulosperusteisuutta sekä lisätä hankintayksiköiden tietämystä sote-palveluiden vaikuttavuuden edistämisestä tulosperusteisuuden avulla. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineistona käytettiin ikääntyneiden kotihoidon palveluiden tulosperusteista hankintamallia, joka koostuu kahdesta hankinta-asiakirjasta. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimuksessa aineistoa peilattiin hankintalainsäädäntöön sekä hankintoja ja kotihoidon palvelua ympäröivien käsitteiden teoriaan. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tulosperusteista hankintaa voidaan käytännössä hyödyntää kotihoidon palvelun vaikuttavuuden edistämiseksi tulosperusteisen hankintamallin avulla. Tulokset osoittavat myös, että kotihoidon palvelun vaikuttavuutta voidaan mitata asiakkaan toimintakykyä kuvaavan kotihoidon RAI-arvioinnin avulla sekä asiakkaan saaman hoidon laadun kokemusta kuvaavan ASLA-kyselyn avulla. Lisäksi tulokset osoittavat, että palveluntuottajia voidaan kannustaa tuottamaan vaikuttavia kotihoidon palveluita tulospalkkiojärjestelmällä, jossa palveluntuottajan saavuttamia tuloksia seurataan edellä mainittujen vaikuttavuusindikaattorien avulla ja jossa tulosten perusteella maksetaan vuosilaskutukseen ja muiden palveluntuottajien tuloksiin sidottu rahallinen palkkio. Mallissa määritellään vaikuttavuuden mittaamisen ehdot ja vaiheet sekä tulospalkkiojärjestelmään liittyvät keskeisimmät toimet, roolit ja tehtävät. Opinnäytetyön tulosten avulla hankintayksiköillä on mahdollisuus hyödyntää tulosperusteisuutta käytännössä, kun kotihoidon palveluiden vaikuttavuutta halutaan edistää tulosperusteisen hankinnan avulla.

Uuden kemikaalin tilaaminen -toimintatavan muutos ja jalkautus-

Järvinen Henriikka
2020
Tämän opinnäytetyön aiheena on toimintatavan muutos organisaatiossa. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Yritys X, joka on teollisuuden alalla toimiva yritys Pirkanmaalla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toimintatavan muutoksella kehittää kemikaalien hallintaa organisaatiossa ja luoda uuden kemikaalin tilaamiselle selkeä perusmalli. Hankintaprosessin kehittämisellä pyrittiin rajaamaan tilauskanavia ja luomaan selkeä hyväksyntäketju uuden kemikaalin valinnalle. Tavoitteena oli myös luoda keino, jolla uusi kemikaali saataisiin dokumentoitua kemikaaliluetteloon ajantasaisesti. Opinnäytetyö tehtiin tapaustutkimuksena, jonka teoreettisessa osuudessa käsiteltiin työturvallisuuslakia ja kemikaaleihin liittyvää lainsäädäntöä työnantajan velvollisuuksien näkökulmasta. Lisäksi käsiteltiin hankintaprosesseja, sekä muutosjohtamista. Teoriaosuus perustui ammattikirjallisuuteen ja lainsäädäntöön. Empiirisessä osuudessa tutkittiin toimeksiantajan nykytilaa ja sen haasteita haastatteluiden ja keskusteluiden kautta. Lisäksi seurattiin toimintatapoja ja peilattiin niitä lainsäädännön vaatimuksiin. Opinnäytetyön tuloksena luotiin uusi toimintatapa ja sille prosessikaavio sekä ali-prosessi. Lisäksi näille luotiin toimintaohje ja jalkautussuunnitelma.

Valesokkelin korjaamisen eri menetelmät

Autio Mika
2020
Opinnäytetyön aiheena on valesokkelin erilaiset korjausmenetelmät. Valesokkelin korjaamisen menetelmiä ovat rakennuksen sisältäpäin tehtävät menetelmät ja ulkoapäin tehtävä Laho-Stop tuotteella tehtävä korjaustapa. Valesokkelin korjaamisessa on tärkeää valita oikea korjausmenetelmä tapauskohtaisesti. Opinnäytetyössä käsitellään valesokkelin korjaaminen rakennuksen sisältäpäin perinteisellä muurausmenetelmällä, valesokkelin korjaaminen valesokkelikengällä, termotuotteilla, terästassulla ja rakennuksen ulkopuolelta Laho-Stop korjausmenetelmällä. Valesokkelin korjausrakentamisessa täytyy korjata rakennuksen perustukset, valesokkeli ja ulkoseinä välipohjaan asti, siten että rakennuksen rakenteet saadaan teknisesti toimivaksi. Valesokkelia korjattaessa on otettava huomioon myös sisäväliseinien korjaaminen. Lisäksi korjausrakentamisen tapaan vaikuttavat rakennuksen julkisivumateriaalit. Valesokkelirakennetta korjattaessa täytyy saattaa perustuksen salaojitukset, kapilaarikatkot sekä,- pysty- ja vaakaeristykset rakennusteknisesti toimiviksi. Kivi- ja maa-ainekset vaihdetaan ja maanpinta muotoillaan rakennuksesta poispäin viettäväksi. Opinnäytetyön tilaajana on Jyväskylän kuljetus ja rakennus Oy. Opinnäytetyön tuloksia yritys hyödyntää yritystoiminnassaan.

Kestävää hyvinvointia kehittämässä 2019

Haapala Anu
2020
Tämä julkaisu on kolmas Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) kestävän hyvinvoinnin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) kuvaava artikkelikokoelma. Joka toinen vuosi ilmestyvän julkaisun tarkoituksena on tehdä näkyväksi sitä asiantuntijuutta, jonka varaan kestävän hyvinvoinnin TKI-toiminta rakentuu. Menneiden kuuden vuoden aikana hyvinvointiin liittyvä TKI-toiminta on kasvanut merkittävästi. Siihen kohdistuneen ulkopuolisen rahoituksen määrä on puolitoistakertaistunut, ja TKI-henkilöstön määrä on lähes kaksinkertaistunut. Samalla toiminta on myös systematisoitunut ja kohdentunut entistä tarkemmin valittuihin osaamiskärkiin. Näiden kärkien kautta profiloidumme vaikuttavien hyvinvointipalveluiden, yhdenvertaisten ja osallistavien nuorisopalveluiden, käyttäjäkeskeisten ruokapalveluiden ja vastuullisten matkailupalveluiden kehittäjinä. Keskeiseksi ovat nousseet myös uudet yhteistyön muodot luovien alojen ja digitaalisen talouden asiantuntijoiden kanssa. Tämä on mahdollistanut esimerkiksi uudenlaisten yhteiskehittämisen menetelmien ja digitaalisten sovellusten vahvan hyödyntämisen myös hyvinvointialan, -palveluiden ja -yrittäjyyden kehittämisessä. Kehittämistoiminnan laajentuessa on tullut entistä tärkeämmäksi taata myös toiminnan laatu ja vaikuttavuus. Siksi olemme vahvistaneet tutkimuksellista kehittämistoimintaa, jolloin tunnistamme tiedostetusti erilaiset teoreettiset orientaatiot ja paradigmat kehittämisprosessien valintojen ja päätösten taustalla. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta tarkoittaa sitä kautta myös systemaattisuutta, toistettavuutta ja toiminnan vaikutusten mitattavuutta.

Veromuutosten vaikutus sijoittajan nettotuottoihin 2020

Jussila Jere
2020
Tämä opinnäytetyö tutkii osakesäästötilin verohyötyjen vaikutusta sijoitusten nettotuottoon sekä tulevien lakimuutosten vaikutusta sijoitusvakuutustuotteiden verotukseen. Muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2020 verotuksessa. Opinnäytetyö tarkastelee osakesäästötilin verotusta suhteessa arvo-osuustiliin, muutoksia säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen verotukseen sekä kaikkien näiden sijoitusmuotojen välistä veroneutraalisuutta. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimustyönä. Työn tavoitteena on antaa lukijalle käsitys näiden veromuutosten vaikutuksesta ja kertoa verosuunnittelun merkityksen sijoitusten nettotuotoissa. Teoreettinen viitekehys tarkastelee verosuunnittelua, lakimuutokseen liittyviä sijoitusmuotoja ja niiden verotusta vuonna 2019 ja 2020. Viitekehyksessä on käyty läpi tärkeimmät asiat empiirisen osion ymmärtämiseksi. Empiirisessä osiossa tarkastellaan tuoton verotusta osakesäästötilin ja arvo-osuustilin välillä sekä lakimuutoksen vaikutusta säästöhenkivakuutuksen ja kapitalisaatiosopimuksen tuoton verotukseen. Lopputuloksena voidaan todeta, että uusi laki osakesäästötilistä ja lakimuutokset sijoitusvakuutustuotteisiin parantavat suomalaisen sijoittamisen veroneutraliteettia. Osakesäästötili luo piensijoittajalle mahdollisuuden päästä hyödyntämään vakuutussijoittamisesta tuttua verotuksen lykkääntymisetua ja näin ollen nauttimaan paremmasta korkoa korolle -ilmiöstä myös omaehtoisessa osakesijoittamisessa. Ei voida kuitenkaan yksiselitteisesti todeta, että osakesäästötili olisi aina arvo-osuustiliä parempi vaihtoehto tehdä osakesijoituksia. Molemmat tilit mahdollistavat erilaisen verosuunnittelun ja erilaiset hyödyt henkilökohtaisessa sijoitustoiminnassa. Työn lopussa olevassa pohdinta osuudessa tarkastellaan saatuja tuloksia ja tehdään johtopäätöksiä. Koska työ on toteutettu loppuvuodesta 2019 eikä muutokset ole astuneet voimaan, pohdinnassa pyritään miettimään muutosten vaikutusta laajemmin.

Paperikonelinjojen telanvaihtojen työohjeistus ja riskiarviointi

Veijalainen Tomi
2020
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli aloittaa laatimaan kunnossapidon työohjeita kahden paperikoneen telanvaihtoihin UPM Kymin paperitehtaalla. Ohjeistuksien laatiminen rajattiin kohteisiin, joita oli mahdollista seurata kesätöiden ohella kesällä 2019. Työohjeistuksen lisäksi kartoitettiin työhön liittyviä vaaroja, joiden pohjalta laadittiin riskinarviointi. Uusista telanvaihto-ohjeista tehtiin valmistajan alkuperäisiä ohjeita yksityiskohtaisemmat kattamaan laajemmin eri työvaiheita. Ohjeet luotiin pääosin seuraamalla telanvaihtotyötä, samalla haastatellen asentajia työn eri vaiheista. Lisäksi käytettiin valmistajan antamia ohjeita, joissa oli noston kannalta oleellisia tietoja kuten telojen nostokohdat. Tuloksena saatiin luotua ohjeet kuudelle eri kohteelle, joissa jokaisessa on omia erityispiirteitään ja huomioitavaa, joita ei alkuperäisistä telanvaihto-ohjeista löydy. Näitä ohjeita voidaan jatkossa käyttää esimerkkinä, kun ohjeistuksia laajennetaan muille positioille. Työhön liittyvien vaarojen suuruus arvioitiin ja riskinarviointi kirjattiin UPM:n sähköiseen turvallisuusjärjestelmään.

Käytännön strategiatyö strategisessa henkilöstöjohtamisessa: Tapaustutkimus Utajärvi

Ranta-Hirvonen Hanna
2020
Tutkimusaiheen valintaan vaikutti kolme lähtökohtaa: aiheen yhteiskunnallinen ajankohtaisuus, toimeksiantajan hyötynäkökohdat ja tutkijan oma kiinnostus. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää esimiestyön tueksi toimintatapoja, joilla voidaan parantaa organisaation tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä työelämän laatua strategisen henkilöstöjohtamisen alueella. Strateginen johtaminen on keskeinen osa organisaation toimintaa ja johtamista: kuntien lakisääteisenä velvoitteena on luoda kuntastrategia sisältäen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet seitsemän agendan alueella, joista opinnäytetyö tarkastelee henkilöstöpolitiikan osiota strategian implementoinnissa. Strategiansa avulla organisaatio pyrkii hallitsemaan toimintaansa, mutta sen teho ja vaikutus riippuu siitä, löytääkö organisaatio yhteisen kielen ja tahtotilan strategian toteuttamiseksi. Opinnäytetyö on tutkimuksellinen ja kontekstina on Utajärven kunta, jossa strategiset linjaukset on koottu keskitetysti kuntastrategiaan ja laatujärjestelmään, joka pohjaa ISO 9001 -laatustandardin mukaiseen toimintajärjestelmään. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia johtajuuden, strategian ja toiminnan suunnittelun sekä henkilöstön osa-alueilla organisaation toimintatapoja useasta eri näkökulmasta, joilla toivottujen tulosten saavuttaminen mahdollistuu tai on tavoiteltavissa. Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin survey-tutkimuksena operationaalistetulla CAF- itsearviointiin perustuvalla kyselyllä. Analyysimenetelmänä käytettiin triangulaatiomallia, jossa aineisto analysointiin kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti sisällönanalyysillä. Analyysissä käsiteltiin erikseen työntekijöiden ja esimiesten vastaukset. Se mahdollistaa sen, että kunnassa voidaan toteuttaa myös kohdennettua kehittämistä. Lopuksi saadusta aineistosta eriteltiin kunnan vahvuus- ja parantamisalueet sekä johdettiin kehittämisehdotukset. Tutkimus osoitti, että kunnassa on halu ja pyrkimys kehittää toimintaa, mikä on kehittämistoiminnan tärkein perusta. Tutkimustulosten perusteella arjen esimiestyössä suositellaan lisäämään informaatiota kuntastrategiasta ja siitä johdetuista ohjelmista sekä tehostamaan positiivisen palautteen antamista. Lisäksi suositellaan tarkentamaan henkilöstölle strategisia vastuumäärityksiä, vuorovaikutusprosessin merkitystä sekä kuntaa pohtimaan strategian toteutumisessa palkkiojärjestelmän käyttöönottoa. Osallistavalla, joustavalla ja toiminnallisella toimintamallilla voidaan helpottaa esimiesten kiireestä johtuvaa strategiatyön puutteellisuutta. Myös arvioinnit ja analyysit toimivat strategian tasalaatuisen jalkauttamisen, toteutumisen ja uudistumisen varmistajana. Niiden avulla voidaan pyrkiä varmistamaan se, että strategia on muuntunut henkilökohtaisiksi työtä ohjaaviksi merkityksiksi oman työn arvon kokemisen vahvistajana organisaation kaikilla tasoilla, joka vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja sitä kautta aineettoman pääoman tuottoon sekä kilpailukykyyn.

Extending the memorable tourism experience construct: an investigation of memories of local food experiences

Sthapit Erose, Coudounaris Dafnis N, Björk Peter
1
This study proposes and tests a new model of memorable local food experiences by examining the effect of the servicescape, novelty seeking, experience co-creation, choice overload and experience intensification on memories of local food experiences. The study also examines how such experiences impact hedonic well-being. Using an online survey questionnaire, data were gathered from 321 international tourists who tasted local food while visiting Rovaniemi, Finland, in the past year. The present study’s main contributions include the extension of the memorable tourism experience construct and the inclusion of experience co-creation, the servicescape and experience intensification as crucial variables that affect tourists’ memorable local food experiences. This paper also extends the bottom-up spillover theory of subjective well-being by demonstrating that memories of local food experiences allow for the intrusion of the extraordinary into tourists’ residual culture, thereby benefitting them while at home by promoting their well-being.

Pallomerivideo, jota klikattiin 700 miljoonaa kertaa

Paananen Henry
1
Digitalisaation myötä kaikkien yritysten liiketoiminnan markkina-alueet ja -osuudet menevät uusiksi uskomattomin luvuin.