Etusivu / fi / Tutkimus ja kehitys / Julkaisut

Julkaisut ovat tehokas keino viestiä toiminnan tuloksista. Kajaanin ammattikorkeakoulu julkaisee vuosittain useita tutkimuksia ja selvityksiä.

Avoin TKI-toiminta

Avoin TKI-toiminta tarkoittaa avoimien toimintamallien hyödyntämistä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Avoin TKI-toiminta pyrkii siihen, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa hankkeissa käytetyt menetelmät, aineistot, tulokset ja tuotokset ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä.

Käytössämme on Avoin tiede ja aineistonhallinta -opas, jonka tavoitteena on auttaa ymmärtämään avoimen TKI-toiminnan luonnetta. Tutustu oppaaseen.

Toteutamme tilauksesta tutkimushankkeita- ja selvityksiä, joiden tuloksia voidaan julkaista. Mikäli olet kiinnostunut, ota yhteyttä TKI-johtaja Mikko Keräseen puh. 044 710 1620 etunimi.sukunimi@kamk.fi.

Julkaisutoiminnan opas

Julkaisutoiminnan opas sisältää tietoa KAMKin julkaisutoiminnasta. Se sisältää myös avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvän ohjeistuksen. KAMK on sitoutunut avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintaperiaatteiden noudattamiseen sekä avoimuuden osaamisen vahvistamiseen. Tutustuun oppaseen.

KAMKissa tuotetut julkaisut on tallennettu vuodesta 2016 alkaen Theseukseen.

Tutustu uusiimpiin julkaisuihimme

Yhdessä ihmisen parhaaksi - palliatiivisen hoidon moniammatillinen kehittäminen hankkeissa

Hökkä Minna, Kaakinen Pirjo, Keronen Heidi, Kukkonen Terhi, Melender Hanna-Leena, Prest Anne, Rajala Mira, Räisänen Katja, Suomalainen Tarja, Kukkonen Terhi, Hökkä Minna, Suomalainen Tarja
2024

Teknologia TKI - Hanketoiminta oppimisen ekosysteemiä rakentamassa

Aihkisalo K., Bogdanov E., Huusko H., Isoranta O., Juntunen H., Kainulainen A., Kanniainen H., Karppinen H., Keränen T., Kitti J., Korhonen T., Krogerus M., Kähkönen J., Laatikainen O., Laukkanen S., Lippojoki M., Lukkari E., Mikkonen P., Nivankoski M., Pinola J., Putkonen J., Saari M., Sarén M., Seppi M., Stricker R., Tervonen A., Tikkanen J., Värjyvirta V., Wuetter Gonzales M., Lukkari E., Tolonen J.
2024

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoluettelo pk-yrityksille

Al Natsheh Anas, Gray Ashten, Krogerus Miikka, Tikkanen Joonas
2023

BUSINESS TKI - Hanketyöllä merkittävää kehitystä Kainuun matkailuun

Dahl Päivi, Leinonen Anna-Reetta
2023
Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä. Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan. KAMKin hanketoiminta matkailussa vuonna 2023 on koostunut mm. matkailupalvelujen digitalisointiin keskittyneistä hankkeista Ukkohallan ja Vuokatin alueilla, jotka ovat alan vetureina omilla sektoreillaan. Arctic Lakeland matkailualueen kehittämistyössä pyritään useiden toimijoiden yhteistyössä lisäämään Kainuun tunnettuutta ja kansainvälisten matkailijoiden turistivirran kasvattamista, vaikkapa charter-lentojen lisäämisen myötä. Matkailun digitalisaatio on suorastaan välttämätön alan toimijoiden kehittämiseksi Kainuussa. Markkinointi, palvelut eri kohteissa, varaus- ja maksujärjestelmät on oltava sellaisessa kunnossa, jossa ne tavoittavat globaalit markkinat ja alueelle tulevat asiakkaat – digitaalisesti ja jopa etukäteen.

BUSINESS TKI - Hanketyöllä kehitetään yritysten toimintaa ja opetusta

Dahl Päivi, Leinonen Anna-Reetta
2023
Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä. Liiketalouden koulutusalan hankkeissa oli yritysten digitalisaatio keskiössä usean eri hankkeen toimesta. Yritysten auttaminen digimarkkinoille, kouluttaminen hyödyntämään niitä ja tuoreimpien tietojen päivittäminen saivat hyvän vastaanoton muun muassa Kajaanin Yrittäjien puolelta. Liiketalouden hankkeissa kannustimme yrityksiä hyödyntämään datataloutta ja tekoälyä, kehitimme avoimen opintojen tarjontaa ja sitä kautta KAMKin vaikuttavuutta Kainuun ulkopuolelle. Toteutimme myös erilaisia tutkimuksia koulutuksen osaamisen kehittämiseksi ja huomioimme myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvän liiketoiminnan kehittämisen tarpeet. Olimme myös mukana kehittämässä muun muassa teknologialähtöistä liiketoimintaa ja uusien alan yritysmahdollisuuksien sijoittumista Vuokattiin. KAMKin vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan. Jokainen hanke kytketään osaksi jotakin KAMKin koulutusta ja tästä muodostuu osa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevaa vuotuista perusrahoitusta. Hankevolyymillä on siis suuri merkitys paitsi hankkeen vaikutuksen, myös rahoituksen näkökulmasta. On syytä kuitenkin muistaa, että tämäkin rahoitus tulee kolmen seuraavan vuoden aikana keskiarvolla laskien. Hankkeiden rahoitus riippuu rahoittajasta. EU-hankkeet ovat 100 % rahoitettuja, aluerahoitus kattaa tyypillisesti 70–80 % kokonaisrahoituksesta ja esimerkiksi yrityshankkeet 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että KAMKin tulee kattaa loput omalla rahoituksella tai mieluummin löytää yritykset mukaan rahoittamaan osaa tuota puuttuvaa loppurahoitusta.

Master School-artikkeleita opinnäytetöistä 2023

Blom-Juntunen S., Gusai B., Hakamäki E.., Haverinen S., Heikkinen E., Huhtala S., Huusko P., Hyvärinen K., Härkönen H., Ignatius-Eskelinen S., Karekivi T., Karhu P., Karvonen S., Kauppinen M., Kyllönen T., Lappalainen J., Leinonen M., Leinonen R., Louhikkola M., Makkonen H., Moisanen K., Mäkinen E., Mehtälä P., Määttä L., Ohtonen S., Oikari R., Ojanen S., Repo P., Säkkinen K., Tiirola S., Heikkinen E., Kiviaho E.
2023
Vuoden 2023 Kajaanin Ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetöistä kirjoitetut artik-kelit kiinnittyvät neljään teemaan, jotka ovat asiakkuuksien -, palvelujen -, henkilöstön osaamisen - ja koulutusorganisaatioiden työelämäyhteyksien kehittäminen. Opinnäytetöitä valmistuu lähes sata ja tähän julkaisuun kootut artikkelit ovat katsaus niistä. Asiakaskeskeisen organisaation kehittäminen ja hoitotyön näkökulmat, kuten eksistentiaalisen kärsimyksen tukeminen palliatiivisessa hoidossa, ovat hyvin tärkeitä. Samoin palvelujen kehittä-minen, kuten digipalveluiden käyttöönotto ja kustannustietoinen lähestymistapa ravitsemispal-veluihin, ovat merkittäviä aiheita. Palvelujen jatkuva parantaminen ja innovointi ovat avainasemassa nykypäivän markkinoilla. Tämä teema keskittyy uusien palveluiden luomiseen, nykyisten palveluiden tehostamiseen, tek-nologian hyödyntämiseen, jotka edesauttavat asiakastyytyväisyyttä.

Kliinisten hoitotyön taitojen kehittäminen etä- ja hybridiopetuksessa Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa : DIGIHOI - ÄLÄ JÄTÄ -hankkeen kokoomajulkaisu

Huhtala Saija, Vuorinen Sanni, Neuvonen Virpi, Ervelius Tiina, Ikonen Marjut, Laukkanen Kirsi, Romppanen Taina
2023
Covid-19-pandemia on aiheuttanut haasteita hoitotyön kliinisten taitojen opettamiselle ja oh-jaamiselle ammattikorkeakouluissa. Tutkinnon saavuttamiseksi kliinisten taitojen harjoittelutun-neille osallistuminen on usein pakollista ja nämä tunnit toteutetaan perinteisesti lähiopetuk-sena. Mikäli lähiopetukseen osallistuminen ei ole mahdollista, tämä vaikeuttaa opintojen etene-mistä. Joitakin lähityöskentelyä vaativia asioita on kuitenkin mahdollista opettaa, ohjata ja opis-kella myös etä- ja hybridiopetuksena (kuva 1.) hyödyntäen digitaalisia menetelmiä. (DIGIHOI –ÄLÄ JÄTÄ -hankkeen hankesuunnitelma, 2022.) Tutkimusten mukaan digitaalisten menetelmien mukaan ottaminen opettamiseen on myös johtanut parempiin oppimistuloksiin ja siten lisännyt opiskelijoiden motivaatiota opiskeluun (Coyne ym., 2020; Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018; Rouke, 2020). Viitteitä löytyy myös siitä, että hybridiopetus koetaan parempana ope-tusmetodina oppimisen näkökulmasta kuin perinteinen lähiopetus (Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018).

Teknologisia ratkaisuja ikäihmisille

Heikkinen Tuija, Kemppainen Jaana
2023
Väestön ikääntyessä entistä suurempi joukko ikäihmisiä tarvitsee erilaisia palveluja arjen tueksi toimintakyvyn heikentymisen myötä. Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti tai pienin avuin, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon asiakkaat ovat yhä vanhem-pia. Kansallinen linjaus on, että ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja saada tarvitsemansa palvelut sinne myös ympärivuorokautisesti. Kunnat voivat vaikuttaa ikäihmisten palvelutarpeisiin panostamalla edistäviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, neuvontaan ja ohjaukseen sekä asuntojen ja asuinympäristön kehittämiseen. (THL 2022.) Kainuu kuuluun maan nopeimmin ikääntyviin alueisiin. Vuoden 2021 lopussa Kainuun väkimäärä oli 71 255 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita oli 29,8 %. Tulevien vuosikymmenien aikana väestö ikääntyy edelleen. Vuonna 2040 ennustetaan yli 65- vuotiaita olevan 35 % kainuulaisista. (Väestö ja muuttoliike 2022.) (Liite 1.) Kainuun hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen toimintasuunnitelman mukaan ikäihmisten palvelukokonaisuus muodostuu samoista perus- ja erityispalveluista kuin muunkin väestön pal-velut. Suurin osa ikäihmisistä ei tarvitse säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan he elävät arkeaan itsenäisesti. Ikäihmisille suunnattujen palvelujen tavoitteena on ylläpitää kuntalaisten toimintakykyä, aktiivisuutta, osallisuutta ja omatoimisuutta tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti kotikunnasta ja asuinpaikasta riippumatta. (Tolonen 2022, 8–9.) Tarvitaan uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta palvelujen kehittämiseen sekä erilaisia palveluja täydentämään ikäihmisten kotona asumista. Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja toi-mintakyvyn ylläpitämistä sekä kotiin tuotavia palveluja. (THL 2023.)

Jatkuvan oppimisen kehittäminen sosiaalialalla - JOKSA-hankkeen loppuraportti

Heikkinen M., Kaasinen V., Pursiainen P., Sirviö K., Saari M.
2023

Kajaanin kaukolämmöntuotannon vähähiilinen tiekartta : Taustadokumentti : Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut -hanke

Karppinen Heidi, Keränen Silja
2023
Kajaanin ammattikorkeakoulu on toteuttanut 1.6.2021 – 31.3.2023 Kainuun liiton rahoittamaa REACT-EU, EAKR-hanketta nimeltä Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut. Hanke lähti liikkeelle tarpeesta selvittää, millaisia mahdollisuuksia kaukolämmöntuottajalla on ja millaisia askeleita heidän pitäisi tehdä, jotta kaukolämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä saisi vähennettyä. Tämänhetkisessä maailmassa energiatuotanto on murroksessa ja vähähiilisyystavoitteet, joita Suomikin on asettanut, asettaa paineita muutoksiin myös kaukolämmöntuotannossa. Resurssiviisas ja vastuullinen energia on uusiutuvasti ja hajautetusti tuotettua kaukolämpöä. Hankkeessa on mukana Loiste Lämpö Oy Kajaanista sekä Suomussalmen kunta. Hankkeen tavoitteena onkin tehdä vähähiilisen kaukolämmöntuotannon tiekartat sekä Kajaaniin että Suomussalmelle. Tässä raportissa käsittelemme Kajaanin tiekarttaa. Loiste Lämmön toiminnassa ja strategiatyössä on otettu jo pitkään huomioon vähähiilisyys ja vastuullisuus näkökulmat, joten lähtökohdat tiekartan tekemiselle olivat erittäin hyvät. Yhteistyössä Loiste Lämmön kanssa hanke työsti kaukolämmöntuotannon vähähiilisyystiekartan, jossa kuvataan eri askelia, joita on tähän mennessä otettu ja mahdollisia toimenpidetavoitteita tulevaisuutta ajatellen. Tiekartan tausta-aineisto käsitellään tässä raportissa ja esitetään tausta-aineistoon pohjautuva visuaalinen esitys.

Näkökulmia etä- ja hybridityöhön : PIKA Kainuu-Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke

Dahl Päivi, Juntunen Hannu, Järviluoma Jari, Kiviaho Elina, Kohtakangas Krista, Kopakka Ira-Eerika, Koskitalo Inga, Lukkari Tarja, Rajander Tuula, Takala Katri, Dahl Päivi, Järviluoma Jari
2023
Tämä julkaisu sisältää 12 etä- ja hybridityöhön liittyvää artikkelia. Ne ovat erilaisia näkökulmia PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeen teemaan – etä- ja hybridityön kehittämiseen. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin. Julkaisu sisältää artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankkeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen. PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto, jota edusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toteutti Kajaanin ammattikorkeakoulu ajanjaksolla 1.9.2021 – 31.8.2023.

Liikuntateknologian koulutuspolku: kaksoisura Kainuussa

Dahlström Juha, Fonselius Essi, Honkanen Riikka, Ihalainen Johanna, Kemppainen Jere, Mikkonen Ritva, Nevanperä Samuli, Partanen Kari, Piirainen Jarmo, Rantaharju Taneli, Saari Mikko, Sievänen Teija, Toivo Juha, Fonselius Essi
2023

PoRE - Porukalla Parempaan : loppujulkaisu 2023

Heinonen Sanna, Korhonen Tanja, Miettinen Anne, Niskanen Ullamaija, Oikarinen Arja, Ravelin Teija, Smedberg Harri
2023

The Europe-wide core palliative care competencies for undergraduate nursing education

Hökkä Minna, Ravelin Teija, Vereecke Danny, Coupez Veerle, Baele Céline, Defloor Heidi, Ling Julie, Brennan Joanne, Paal Piret, Brandstötter Cornelia, Mosoiu Daniela, Mathe Teodore, Spanu Daniela, Mitrea Nicoleta
2023

Ohjauksen toimintamalli 2023

Karhu Päivi, Kiviaho Elina, Merimaa-Piirainen Maarit, Niskanen Ullamaija, Rajander Tuula, Saari Mikko, Sievänen Riitta, Siipola Hannele, Stricker Rea, Tolonen Jaana, Vainikka Teija, Vidqvist Leena
2023

Jatkuvaa oppimista yhdeltä luukulta

Immonen Arja, Jalkanen Riitta, Karhu Auli, Keränen Mikko, Koskinen Riitta, Kuosmanen Anu, Partanen Joni, Pekkonen Eija, Pääkkönen Kati, Rajander Tuula, Seppälä Maritta, Siipola Hannele, Tikkanen Milla, Rajander Tuula, Siipola Hannele
2023

Minun roolini KAMKin TKI-toiminnassa

Alnajjar Mohammed, Belenikhina Anna, Fonselius Essi, Huusko Tiina, Huuskonen Erik, Jäntti Marko, Kainulainen Ari, Karppinen Heidi, Kauppinen Tommi, Kauranen Joona, Keränen Silja, Kuoppala Antti, Kuronen Jenni, Kähkönen Jari, Laatikainen Outi, Lukkari Ella, Mikkonen Pauli, Moilanen Alisa, Nieminen Joonas, Partanen Henri, Pietarila Janne, Putkonen Jouko, Rykhor Gennady, Räsänen Miikka, Samarina Tatiana, Tikkanen Joonas, Fonselius Essi
2023

Green Flag -laaduntunnuksen arvoinen kaupunkipuisto osana viheralueverkostoa

Lehtolahti Juudit
2024
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voisiko Green Flag Awardia hakevaa tai jo sen saanutta puistoa tarkastella myös osana viheralueverkostoa, eikä pelkkänä yksittäisenä viheralueena, koska kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat yksittäisten puistojen lisäksi myös kaupungin koko viheralueverkosto ja sen kehittäminen. Työn tilaajana oli Kuopion kaupunki ja yhteyshenkilönä Kuopion kaupungin apulaiskunnossapitopäällikkö Masa O. Wacklin. Työn esimerkkikohteena oli Kuopion Snellmaninpuisto, joka sijaitsee Kuopion keskustassa. Se sai ensimmäisen Green Flag Award (GFA) -tunnuksensa vuonna 2023. Esimerkkikohteen avulla pystyttiin tarkastelemaan yksittäisen viheralueen merkitystä ekologisuuden kannalta tiheään rakennetussa kaupunkiympäristössä ja sen kytkeytymistä muuhun viherrakenteeseen. Viherverkostojen tarkastelun avuksi laadittiin neljä karttaa, jotka toteutettiin QGIS-ohjelmistolla, hyödyntäen Kuopion karttapalvelusta saatuja aineistoja. Kartat auttoivat havainnollistamaan keskusta-alueen viheryhteyksiä, viheralueverkostoa ja viherrakennetta sekä Snellmaninpuiston kytkeytymistä niihin. Kaupunkien tiheään rakennetun infrastruktuurin vuoksi yksittäisen viheralueen GFA-arvioinnin sisällyttäminen ympäröiviin viheryhteyksiin on usein haastavaa. Näitä yhteyksiä lisäämällä luodaan edellytykset monipuolisempaan eläimistöön, kaupungin ilman puhtauteen ja sitä kautta myös kaupunkilaisten viihtyvyyteen. Siksi myös viheryhteyksien huomioon ottaminen GFA-arvioinnissa olisi suositeltavaa. Kuopion kaupunki pystyy hyödyntämään laadittuja karttoja ja niistä tehtyjä havaintoja viheralueverkoston parantamisessa ja monimuotoisuuden lisäämisessä Kuopion keskusta-alueella.

Ahdistuksen hallintamenetelmät sekä niiden fysiologiset vaikutukset : opas OYS nuorisopsykiatrian osastolle 86

Niemelä Jenna, Heiskanen Soila
2024
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka toimeksiantajana toimi OYS nuorisopsykiatrian osasto 86. Aihe-ehdotuksen saimme kyseiseltä osastolta. OYS nuorisopsykiatrian osasto 86 on suljettu osasto 13–17-vuotiaille nuorille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Ahdistuksen Hallintamenetelmät -opas osaston käyttöön. Tavoitteena on lisätä nuorten tietoisuutta ahdistuksesta ja sen hallinnasta. Tavoitteena on myös, että opas olisi apuväline osaston hoitajille. Opinnäytetyön kirjallisen osuuden tavoitteena on lisätä yleisesti tietoa siitä, miksi nuoret ovat alttiimpia ahdistukselle ja miten ahdistuksen hallintamenetelmät vaikuttavat fysiologisesti. Nuori voi käyttää opasta itsenäisesti tai ohjaajan avustuksella. Opas käytettiin esitestauksessa kahden viikon ajan OYS nuorisopsykiatrian osastolla 86. Palautetta kerättiin osaston henkilökunnalta ja lisäksi käytiin suullinen palautekeskustelu. Osaston hoitajat olivat kokeneet oppaan selkeäksi sekä hyödylliseksi. Oppaaseen lisättiin mahdollisuus nuoren itsearvioida harjoituksia. Opas otettiin käyttöön osastolla opinnäytetyön julkaisun jälkeen. Tiedonhankinta tapahtui hyödyntämällä tieteellisiä tutkimuksia, hoitosuosituksia, kirjallisuutta ja terveydenhuollon ammattilaisten käytössä olevia tietojärjestelmiä. Aiheesta löytyi kirjallisuutta, jota voitiin peilata nykyiseen tietoon. Kansallisten lähteiden lisäksi, hyödynsimme myös kansainvälisiä lähteitä. Ahdistuksen hallintamenetelmiä on paljon, mutta pyrimme valitsemaan ne, joista löytyy eniten tutkittua tietoa. Jatkotutkimusideana olisi mielenkiintoista tutkia voisiko tahallinen altistaminen kehon stressitilalle lisätä stressinsietokykyä ja vähentää ahdistusta. Aihe on laaja, koska kehon stressitilaan vaikuttaa erittäin moni asia ja tällainen tutkimus vaatisi useita suuria resursseja.

Päihdepalvelusäätiön asiakkaiden läheiset osaksi hoitoprosessia- Keskustelutilaisuus ja infograafi henkilökunnalle

Tammelin Tarja, Kolari Johanna
2024
Läheisten kohtaaminen päihdeongelmaisen hoitoprosessissa on yhtä tärkeää kuin asiakkaan. Kuinka kohtaaminen todellisuudessa tapahtuu ja onko läheinen mukana hoitoprosessissa? Hoitoprosessi on laadukkaampaa, jos läheinen on tiiviisti mukana siinä. Kuinka sitä voisi vielä parantaa ja kuinka työntekijät saisi-vat läheisiä paremmin mukaan hoitoprosessiin. Kehittämistyössä suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin Päihdepalvelusäätiön henkilökunnalle osallistava keskustelutilaisuus Learning cafe- mallin mukaan. Kehittämistyön tavoitteena on tuoda läheisten kohtaaminen merkityksellisemmäksi ja näkyvämmäksi osaksi hoitoprosessia ja miettiä, kuinka läheinen tulisi nähdyksi hoitoprosessissa. Tuotoksena annamme Päihdepalvelusäätiölle Learning cafe- tilaisuudesta kootun infograafin, jossa näkyvät esille nousseet asiat selkeässä muodossa. Työntekijät voivat hyöty käyttää infograafia työssään ja sen jatkokehittämisessä läheisten ottamisessa mukaan hoitoprosessiin. Tuotoksessa käsittelemme päihderiippuvuutta kattaen kaikki päihdyttäviksi luokiteltavat päihteet, koska lieveilmiöt, jotka koskettavat läheisiä, ovat samantyylisiä riippumatta käytetystä päihteestä. Kuopion Päihdepalvelusäätiöllä, jossa kehittämistyön keskustelutilaisuus järjestetään, hoidetaan kaikissa toimipisteissä potilaita ja läheisiä katsomatta heidän käyttämäänsä päihteeseen. Haluamme korostaa päihderiippuvuuden kokonaisuudessaan tuomaa vaikutusta läheisiin.

Kuusen ja männyn syysistutusten onnistuminen kivennäis- ja turvemailla : vuosina 2021 ja 2022 tehtyjen syysistutusten onnistumisen tarkastelu Metsähallituksen monikäyttömetsissä

Mäkihonko Elina, Mäkihonko Elina
2024
Istutukset suositellaan tehtäväksi keväällä, mutta istutusresurssien puutteessa niitä on jouduttu siirtämään myös syksyisin tehtäväksi. Aikaisempien tutkimusten mukaan syksyllä toteutetuissa istutuksissa istutuksen laadulla ja puulaji- sekä kohdevalinnalla on ollut suuri merkitys onnistumisen kannalta. Männyn syysistutuksia ei nykyisten suositusten mukaan suositella tehtäväksi lainkaan. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida männyn ja kuusen syysistutusten onnistumista kivennäis- ja turvemailla. Tarkastelua tehtiin Metsähallitus Metsätalous Oy:n monikäyttömetsissä Nurmeksen tiimin alueella vuosina 2021 ja 2022 syksyillä tehdyillä istutustyömailla. Opinnäytetyön aineisto kerättiin maastoinventoinnein ositetun satunnaisotannan avulla. Mittauksia suoritettiin kaikkiaan 25 eri kuviolla ja yhteensä otanta kattoi noin 6,5 % kaikista vuonna 2021 ja 2022 syksyllä istutetuista istutustyömaista. Tulosten perusteella voitiin todeta, että syysistutukset olivat onnistuneet paremmin kuusella kuin männyllä. Lisäksi voitiin todeta, että turvemailla toteutunut istutustiheys on jäänyt huonommaksi kuin kivennäismailla, mutta turvemaille istutetut taimet voivat paremmin kuin kivennäismaille istutetut. Männyllä myöhäisempi istutusajankohta näyttäisi vaikuttavan taimen kuntoon negatiivisesti, kun taas kuusen istutusajankohdalla ei näyttäisi olevan suurta vaikutusta taimen kuntoon.

Firebasen palveluilla toteutettu sijoitusportfolio web-sovellus

Peiponen Janne
2024
Tiivistelmä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä sijoittajille suunnattu verkkosivusto, jonka avulla sijoittaja voi pitää kirjanpitoa sijoituskohteistaan. Sijoittajalla voi olla useita erilaisia sijoituskohteita, jolloin niistä pidettävä kirjapito vaikeutuu. Sijoitusportfolio mahdollista sijoitusten tallentamisen koostetusti yhdelle verkkosivustolle. Sijoitusportfolion tekemisessä käytettiin JavaScript-ohjelmointikieltä, NodeJS-kehitysalustaa, React-käyttöliittymää ja Firebasen palveluita. Firebasen palveluista sijoitusportfoliossa käytettiin dokumenttipohjaista Firestore-tietokantaa, käyttäjien varmentamiseen Authentication-palvelua ja verkkosivusto julkaistiin Hosting-palvelulla. Teoriaosuudessa käydään läpi yleisimpiä tietokantoja, kuten relaatiotietokantaa ja NoSQL-tietokantoja. Teoriaosiossa käsitellään myös Firebase-palveluita, kuten autentikointia ja sen dokumenttipohjaisia tietokantoja. Opinnäytetyssä saatiin valmiiksi toimiva verkkosivusto, joka täyttää tavoitteet. Sijoitusportfolioon tulee rekisteröidä käyttäjätili, jonka avulla voi tallentaa palvelimelle sijoituskohteita. Sivustoa on tarkoitus tulevaisuudessa jatkokehittää.

OVV Asuntopalvelut tunnettuus– ja tavoitettavuustutkimus

Hämäläinen Perttu
2024
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi OVV Asuntopalvelut Joensuu. Työn tavoitteena oli laatia toimeksiantajalle tunnettuus- ja tavoitettavuustutkimus. Tutkimuksen näkökulmana pidettiin vuokra-asuntoa etsiviä ihmisiä, ja vuokranantajan näkökulman jätettiin kokonaan pois. Teoriaosuudessa käytiin läpi markkinointiviestinnän tavoitettavuuteen liittyviä seikkoja sekä sitä, kuinka yrityksen asiakasymmärrys rakentuu. Näiden teemojen kautta saatiin monia näkökulmia yrityksen asiakkaiden tavoitettavuuteen sekä tunnettuuden lisäämiseen juuri markkinointiviestinnän kautta. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, joka lähetettiin yli 400 OVV Asuntopalvelut Joensuun kautta vuokrasopimuksen jo tehneelle asiakkaalle. Tutkimuksesta saatiin selville OVV Asuntopalveluiden tunnettuus- ja tavoitettavuus Joensuun alueella vuokra-asuntoa tarvitsevien ihmisten keskuudessa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että OVV Asuntopalvelut on markkinajohtaja Joensuun alueella vuokra-asuntoja välittävänä tahona.

Hyvinvoinnin edistäminen Salon lukiossa: mitä kuuluu?-hyvinvointiopas.

Wiirilinna Petra
2024
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Salon lukion opiskelijoille opas heidän jaksamisensa edistämiseksi sekä hyvinvointinsa tueksi. Opinnäytetyön tehtävänä oli kehittää lukiolaisten hyvinvointityötä ja samalla luoda helppolukuinen ja selkeä opas, jolla pyritään helpottamaan lukiolaisten jaksamista yhdessä opiskelijahuollon henkilöstön kanssa. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Salon lukion opiskelijakunnan hallituksen sekä opiskelijahuoltotyöryhmän kanssa. Opas on suunnattu opiskelijoille, mutta oppaan tiedot ovat koko koulun henkilökunnan hyödynnettävissä. Tietoperustassa käsitellään keskeisiä käsitteitä eli hyvinvointia, jaksamista ja yhteisöllisyyden merkitystä omaan hyvinvointiin yhdessä opiskelijahuollon henkilöstön kanssa. Lisäksi opinnäytetyössä käydään läpi oppaan tekemisen vaiheita. Mitä kuuluu? -hyvinvointiopas sisältää kohtaamisen tärkeydestä johtuen paljon yhteystietoja sekä tietoa tukimuodoista, joita opiskelija voi tarvittaessa hyödyntää lukio-opintojensa aikana. Oppaaseen on myös sisällytetty vinkkejä ja harjoituksia, jotka tukevat opiskeluhyvinvointia. Oppaan arviointia tullaan tulevaisuudessa toteuttamaan Forms-kyselyillä ja sitä tullaan muokkaamaan palautteen perusteella sekä päivitetään jatkuvasti tietojen muuttuessa. Toimeksiantajat antoivat valmiista oppaasta ja sen sisällöstä positiivista palautetta. Opas toteutettiin sähköisenä versiona. Asiasanat: hyvinvointi, jaksaminen, yhteisöllisyys, opiskelijahuolto

Yleisimmät urheiluvammat kilpacheerleadingissa, niiden ensiapu ja ennaltaehkäisy

Salonen Annika
2024
Opinnäytetyö oli toiminnallinen, ja sen tuotoksena toteutettiin opas yleisimmistä urheilu-vammoista kilpacheerleadingissa, niiden ensiavusta ja ennaltaehkäisystä paperisena ja sähköisenä versiona. Opinnäytetyössä käsiteltiin urheiluvammojen ennaltaehkäisyä, lämmittelyn ja jäähdyttelyn merkityksiä harjoittelussa, palautumista, rasitusvammoja, venähdyksiä ja repeämiä, luuvammoja, verenvuotoja ja haavoja, sekä pään vammoja. Opin-näytetyö toteutettiin yhteistyössä Seinäjoki Silver Sharks -seuran kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas yleisimmistä urheiluvammoista kilpacheerleadingissa, niiden ensiavusta ja ennaltaehkäisystä cheerleading -seuran toimijoille. Oppaan tavoitteena on lisätä urheilijoiden, valmentajien ja seuratyöntekijöiden tietoisuutta urheiluvammoista, niiden ensiavusta sekä ennaltaehkäisystä. Pitkän aikavälin tavoitteena on yleisimpien urheiluvammojen ennaltaehkäisyn tehostuminen ja toimijoiden kyky antaa ensiapua tapaturman sattuessa. Lajin turvallisuuden kehittäminen ja valmentajien, sekä seuratoimijoiden tietoisuus lajin riskeistä on tärkeää. Yleisempiä urheiluvammoja kilpacheerleadingissa ei ole Suomessa tutkittu paljoa. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksesta, eli oppaasta kysyttiin palautetta Seinäjoki Silver Sharks -seuran toimijoilta. Palautekyselyyn vastasi 22 seuratoimijaa. Kyselyyn vastaajat vastasivat kysymyksiin oppaan tärkeydestä, ulkonäöstä ja sisällöstä, joiden pohjalta opasta muokattiin. Oppaasta kerätyssä palautteessa hyödynnettiin määrällistä tutkimus-menetelmää.

Next-Generation Arena Wristband — A Case Study of Nokia Corporation

Donovan Jasmine, Hämäläinen Lasse, Kröger Otto, Närvä Kaisla, Puustinen Aliisa, Virtanen Petteri
2024
Today, event arenas need to find solutions to attract more customers and provide new experiences at their events to stay competitive. The goal of this thesis was to ideate next-generation arena experiences at the Nokia Arena. The concept proposed is to include LED wristbands, to be called NOKIAband, at the Nokia Arena, to bring more atmosphere and interactivity during the performances. In the development phase, the Design Sprint method was used to establish a knowledge base by various research methods. Desk research found that LED wristbands are a new phenomenon that has been an enormous success. From a survey conducted, it became clear that there would be a demand for this service. Also, research into the technologies available today, including heat mapping and 5G, was conducted. A prototype of the NOKIAband was designed and the usability and likeability were tested on potential users. A study of Nokia’s technologies indicated that the concept can be realized and could be implemented by Nokia. The results demonstrated that the NOKIAband would be attractive to users, to the arena and technically feasible. Future development prospects considered included adding new features like vibration to the wristbands. In addition, adding two-way communication between the individual NOKIAband and the system would make it possible to have a call button service, for example. In conclusion, the proposed NOKIAband can technically be implemented and would be valuable to both visitors and the Nokia Arena as well as Nokia. Utilizing the latest technology and trends, an eye-catching concept was accomplished, the NOKIAband, providing new experiences for the Nokia Arena customers.

Korvauspalveluiden alueellinen tuki : case LähiTapiola Vahinkoyhtiö

Vanhasaari Saana
2024
This thesis has been conducted as a commission to improve the business customer segmentation of LocalTapiola Mutual Insurance Company. Based on the development needs of LocalTapiola Mutual Insurance Company and the LocalTapiola Group, as well as organizational changes, the improvement of business customer segmentation in claims services was initiated. The starting point of the thesis was to produce a product card for occupational accident and occupational disease insurance for LocalTapiola regional companies. The content of the product card was customized for each regional company. The research approach is implemented through a qualitative research method in the form of a development project. The study has utilized the expertise of LocalTapiola Group professionals as well as the skills of individuals working in regional companies. The theoretical background covers essential theory relevant to the development. Literature and expert interviews have been used as sources. The thesis seeks answers to the following questions: What kind of support does a regional company need from the Insurance Company's claims services? Through concrete actions, how can the Insurance Company's claims services support regional companies? As a conclusion, it can be stated that the understanding of the importance of inter-organizational collaboration grew through the research. The study gathered information and insights into the type of support regional companies need from the Insurance Company's claims services.

Collaborating with children: intergenerational research encounters

Kiili Johanna, Lehto-Lundén Tiina, Moilanen Johanna, Kannasoja Sirpa, Malinen Kaisa
2024

Yleissitovien työehtosopimusten lakkauttamisen vaikutukset henkilöstöpalvelualan yritysten palkanlaskentaan

Tuominen Eva
2024
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten yleissitovien työehtosopimusten lakkauttaminen vaikuttaa henkilöstöpalvelualan yritysten palkanlaskentaan. Tavoite pyrittiin saavuttamaan tutkimalla, miten yleissitovan mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen lakkauttaminen on vaikuttanut henkilöstöpalvelualan yritysten palkanlaskentaan. Työssä kerättiin palkanlaskijoiden kokemuksia yrityskohtaisista työehtosopimuksista, jotka tulivat yleissitovan työehtosopimuksen tilalle. Lopuksi pohdittiin miten kaikkien yleissitovien työehtosopimusten lakkauttaminen voisi vaikuttaa henkilöstöpalvelualan yritysten palkanlaskentaan. Tietoperustassa tutustutaan henkilöstöpalvelualaan, esitellään mitä palkkahallinto pitää sisällään, sekä tutustutaan palkanlaskijan roolin muutokseen manuaalisesta työn suorittajasta palkkahallinnon asiantuntijaksi. Tietoperustassa perehdytään lisäksi yleissitovan ja normaalisitovan työehtosopimuksen käsitteisiin, yleissitovuuden historiaan ja erilaisiin näkemyksiin, joita on esitetty yleissitovuuden puolesta ja vastaan. Lopuksi esitellään viimeinen yleissitova mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus ja verrataan sitä työlainsäädännön säädöksiin. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Työssä haastateltiin kuutta henkilöstöpalvelualan yrityksen palkanlaskijaa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että käytössä oleva palkanlaskentaohjelma nousee muutoksessa ratkaisevaksi tekijäksi. Jos palkanlaskentaohjelma ei taivu ketterästi muutoksiin, lisääntyy palkanlaskijan tekemä manuaalinen työ, jonka seurauksena virheet ja takautuvat korjaukset lisääntyvät. Jos taas palkanlaskentaohjelma on joustava ja helposti palkanlaskijoiden itsenäisesti muokattavissa, muuttuu palkanlaskijan rooli yhä enemmän asiantuntijaksi, jonka työn keskiössä on yrityskohtaisten työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkitseminen, asiakasyhteistyö ja palkanlaskentaohjelman laskemien palkkojen oikeellisuuden tarkistaminen.

Lähi- ja sairaanhoitajan työtehtävät ja yhteistyö Kuopion yliopistollisen sairaalan heräämö ja vastaanotto-kotiutuksessa: perehdytysmateriaali

Partanen Iita, Räsänen Mira
2024
Opinnäytetyössä tuotettiin perehdytysmateriaaliin selkeät toimenkuvat Kuopion yliopistollisen sairaalan heräämön ja vastaanotto-kotiutuksen lähi- ja sairaanhoitajalle. Lisäksi toimeksiantajan pyynnöstä tuotettiin juliste, jota voidaan käyttää heräämön ja vastaanotto-kotiutuksen uusien työntekijöiden rekrytoimiseen. Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa perehdytysmateriaaliin selkeät toimenkuvat KYS:n heräämön ja vastaanotto-kotiutuksen lähi- ja sairaanhoitajille. Tavoitteena oli selkeyttää lähi- ja sairaanhoitajien työnkuvaa ja helpottaa tiimityöskentelyä. Kehittämistyöllä pyrittiin poistamaan hajanainen perehdytys ja korvaamaan se yhtenäisellä johdonmukaisella perehdytysmateriaalilla. Työntilaaja sai käyttöönsä PDF-tiedoston, jota voi hyödyntää esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Perehdyttäminen on osa työturvallisuutta. Työturvallisuuslaki velvoittaa Suomessa työnantajaa perehdyttämään työntekijää. Hyvällä perehdyttämisellä ehkäistään mahdollisia vaara- ja haittatapahtumia, sekä luodaan turvallinen työskentely ympäristö. Perehdyttämisen tavoitteena on, että perehtyjä kykenee työskentelemään turvallisesti ja itsenäisesti työyksikössä. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Kuopion yliopistollisen sairaalan heräämö ja vastaanotto-kotiutus. Työskentely heräämö ja vastaanotto-kotiutuksessa vaatii jokaiselta hoitajalta hyvää kirurgisten erikoisalojen toimenpiteiden tuntemusta. Työ heräämö ja vastaanotto-kotiutuksessa on valvonta- ja kivunhoitotyötä, joka vaatii nopeaa reagointikykyä potilaan tilanmuutoksiin. Työyksikössä hoitajalta vaaditaan hyviä ihmissuhde ja vuorovaikutustaitoja. Hoitajan tulee hallita moniammatillisessa tiimissä toimiminen ja potilaan kliinisen tutkimisen periaatteet. Kehittämistyön toimeksiantajalla on aikaisemmin ollut puutteellista perehdytysmateriaalia työntekijöiden toimenkuvista. Kehittämistyönä toteutettu perehdytysmateriaali tulee yhtenäistämään johdonmukaista perehdytystä. Perehdytysmateriaali helpottaa lähi- ja sairaanhoitajien tiimityöskentelyä ja keskinäistä yhteistyötä. Voisi olla hyödyllistä, että jatkossa perehdyttäisiin lähi- ja sairaanhoitajan yhteistyötä edistäviin asioihin ja niiden kehittämiseen.

Guideline for Wärtsilä 50DF UNIC Upgrade

Junila Juuso
2024
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kertoa lukijalle, kuinka moottorinohjausjärjestelmän päivitysprojektin asennus valmistellaan, toteutetaan ja viimeistellään. Kyseessä on Wärtsilä 50DF -moottori, johon on päivitetty uudempi moottorin käyttö- ja ohjausjärjestelmä, UNIC 6-series. Opinnäytetyön liitteenä on myös käytännön ohjeet (Guideline) moottoreiden UNIC-ohjausjärjestelmän rakentamiseen, käyttöönottoon ja testaukseen. Ohjeen kohdekohtaisista tiedoista johtuen sitä ei julkaista. Opinnäytetyössä käydään läpi, kuinka valmistellaan, esikootaan ja testataan kaikki tarvittavat laitteet ja osat niin, että projektin toteuttaminen on mahdollisimman nopeaa paikan päällä. Siinä käydään läpi myös se, miten työt sekä henkilöstön ja laitteiden organisointi tulee huomioida projektissa.

Ikääntyneiden kokemuksia kaltoinkohtelusta

Ahonen Jenni, Kaari Oona
2024
Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa etenkin Suomessa ja myös pahoinpitelyjen määrä on kasvanut. Kaltoinkohtelu onkin yleisempää kuin tiedetään. Se jää myös huomaamatta, kun ikääntyneet eivät uskalla tuoda sitä esiin. Ikääntyneet voivat kokea kaltoinkohtelua niin kotona kuin terveydenhuollossa monilta eritahoilta. Kaltoinkohtelu voi olla fyysistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista. Kaltoinkohtelusta voi jäädä merkkejä, mutta ne ei aina näy päällepäin vaan niitä on osattava etsiä. Opinnäytetyön tarkoitus on kuvailla ikääntyneiden kokemuksia kaltoinkohtelusta. Opinnäytetyön tavoite on lisätä tietosuutta ikääntyneiden kaltoinkohtelusta ja sen erimuodoista, jotta voitaisiin tulevaisuudessa helpommin tunnistaa kaltoinkohtelu ja puuttua siihen. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin aluksi Medic ja Cinahl-tietokannoista. Lopulliset tulokset kerättiin lopulta vain Cinahl-tietokannasta, koska Medic-tietokannan tulokset olivat niin suppeita. Aineistoksi valikoitui kahdeksan tutkimusartikkelia ja ne analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että ikääntyneet kokivat kaltoinkohtelua itsemääräämisoikeuden rajoittamisena, ihmisarvon loukkaamisena ja epäkunnioittavana käytöksenä. He kokivat kaltoinkohtelua Ikääntyneiden läheisten, hoitajien ja muiden ikääntyneiden toimesta. Ikääntyneiden kaltoinkohtelu on vakava ongelma, vaikuttaen heidän fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiinsa. Hoitohenkilökunnan ja perheen rooli on merkittävä, ja kaltoinkohtelu näiltä tahoilta vaikuttaa siihen, miten ikääntyneet kokevat terveydenhuollon ja perheen tuen. Ikääntyneiden kokemat loukkaukset vaikuttavat negatiivisesti henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntoon. Opinnäytetyö korostaa kiireellistä tarvetta parantaa ikääntyneiden hyvinvointia eettisellä hoidolla ja toivoo herättävän hoitohenkilökunnan tietoisuutta kaltoinkohtelun vakavuudesta. siihen, miten hoitohenkilökunta voi tarjota psyykkistä tukea kaltoinkohtelua kokeneille ikääntyneille ja palauttaa heidän henkistä hyvinvointiaan.

NIV hoidon toteutus akuutissa hengitysvajaudessa

Luukko Matias, Tiihonen Juho
2024
Akuutti hengitysvajaus on yksi yleisimmistä peruselintoimintojen häiriöistä, joka johtaa tehohoitoon tai tehovalvontahoitoon. Hoidon aloituksen viivästyminen lisää kuolleisuuden riskiä. Jokaisen hoitajan tulisi pystyä tunnistamaan peruselintoimintojen häiriö, hälyttää oikea-aikaisesti lisäapua sekä osata henkeä pelastavat toimenpiteet. Hoitotoimenpiteiden sekä laitteiden kehityksen myötä akuuttia hengitysvajautta pystytään hoitamaan tapauskohtaisesti myös ilman invasiivista ventilaatiota. Tutkimukset ovat osoittaneet, että noninvasiivisilla ventilaattoreilla (NIV) on vähemmän haittavaikutuksia ja on yleensä myös halvempi hoitomuoto. Oikealla hoitomuodon valinnalla voidaan lyhentää myös hoitojakson pituutta. Yksittäisten laite-erojen vuoksi, tässä opinnäytetyössä käsitellään laitteiden yleisimpiä säätöjä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opasvihkonen, jota hoitajat voivat hyödyntää NIV-hoidon aloituksessa ja säätöjen asettamisessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa NIV-hoidosta, yhtenäistää hoidon toteutusta sekä lisätä potilasturvallisuutta. Opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää, kuinka akuutin hengitysvajauden hoitoa toteutetaan noninvasiivisella ventilaattorilla. Opinnäytetyön tuotos, opasvihkonen, sisältää taulukoita ja kuvia säädöistä ja säätöjen merkityksistä. Opasvihkonen on luotu helposti ja nopeasti luettavaksi, jotta sitä voidaan käyttää jopa kesken hoitotoimenpiteiden. Vihkosta voidaan käyttää myös opetuksen tai koulutuksien tukena. Tämän opinnäytetyön tilaaja oli Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) ja kaikki tämän opinnäytetyön käyttöoikeudet kuuluvat Tampereen ammattikorkeakoululle. Opasvihkosen hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä voisi jatkossa tutkia määrällisellä- tai laadullisella tutkimuksella.

Korkeaa verenpainetta sairastavan ohjaus ja neuvonta

Saarimaa Jemina
2024
Kohonnut verenpaine on merkittävin maailmanlaajuisesti elinvuosia vähentävä tekijä ja se aiheuttaa 10,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa joka vuosi. Korkean verenpaineen ehkäisyn ja hoidon tavoitteena on lisätä terveiden vuosien määrää. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata verenpainetautia sairastavan potilaan ohjauksen laadukasta sisältöä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa omahoitoa tukevaa tietoa verenpainetautia sairastaville potilaille. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tuotoksena luotu korkeasta verenpaineesta kärsivän ohjausvideo perustui kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen. Työn teoreettinen osuus rakennettiin näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostettiin sekä kotimaisista, että kansainvälisistä tutkimusartikkeleista. Opinnäytetyötä ohjaavat kysymykset ovat 1) Miten korkeaa verenpainetta sairastavan oireet ilmenevät, miten sitä tunnistetaan, arvioidaan ja hoidetaan? 2) Mitä pitää huomioida laadittaessa opetusvideo, jonka avulla opetetaan verenpaineen mittaus? Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt ohjausvideo on suunnattu kaikille ohjaamaan korkeasta verenpaineesta sairastavien kotimittausta automaattisella verenpainemittarilla. Opetusvideona syntyi alle kolme minuuttinen selkeä, informatiivinen ja ajantasainen video.

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja opiskeluterveydenhoitajan rooli mielenterveyden tukemisessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Laukkanen Emilia
2024
Mielenterveyden häiriöt ovat nuoruudessa yleisiä ja useimmat mielenterveyden häiriöt esiintyvät ensimmäistä kertaa alle 25-vuotiaana. Opiskeluterveydenhoitajilla on merkittävä rooli mielenterveyden tukemisessa, häiriöiden tunnistamisessa, hoidossa ja jatkohoitoon ohjauksessa. Opinnäytetyön aiheena on nuorten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt opiskeluterveydenhoitajan näkökulmasta. Tarkoituksena oli kuvata alle 29-vuotiaiden nuorten mielenterveyden tukemista ja nuorten alkavien mielenterveyden häiriöiden tunnistamista opiskeluterveydenhoitajan vastaanotoilla. Opinnäytetyön tavoitteena on auttaa opiskeluterveydenhoitajaa tunnistamaan alle 29-vuotiaiden asiakkaiden mielenterveyden häiriöiden ensioireita varhaisessa vaiheessa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistoon valikoitui neljätoista julkaisua. Aineistoa haettiin ja täydennettiin kesän ja syksyn 2023 aikana eri tietokannoista ja tiedonhaussa hyödynnettiin sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Tulosten mukaan terveydenhoitajan rooli on merkittävä niin opiskelijoiden mielenterveyden edistämisessä kuin mielenterveyden häiriöiden tunnistamisessa ja hoidossa. Mielenterveyden häiriöiden hoidossa korostuu moniammatillinen työ ja luottamussuhde nuoreen. Mielenterveyden häiriöiden tunnistamista vahvistaa työkokemus, lisäkoulutukset ja erilaiset arviointilomakkeet. Jatkossa olisi tarpeen tutkia opiskeluterveydenhoitajien kokemuksia työskentelystä nuorten mielenterveyden häiriöiden parissa.

Golden Hourin toteutumisen edistäminen sektiossa

Karvinen Julia, Storm Julia
2024
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, miten Golden Hourin eli vastasyntyneen sopeutumista kohdun ulkopuoliseen maailmaan ja siihen liittyvien ensihetkien vauvantahtista toteutumista voidaan edistää sektiossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kirjallisuuskatsauksella saadun tiedon avulla lisätä terveydenhuollon ammattilaisten tietoisuutta Golden Hourista. Saadun tiedon avulla ammattilaiset voivat edistää Golden Hourin toteutumista lisäämällä sektiolla synnyttäneen ja vastasyntyneen hyvinvointia. Golden Hourin ensimmäinen vaihe alkaa syntymän jälkeen vastasyntyneen päästessä ihokontaktiin vanhemman kanssa. Alatiesynnytyksissä ihokontakti ja vauvantahtinen ensi-imetys ovat vakiintuneita käytäntöjä, mutta sektiosynnytyksissä käytäntö voi jäädä usein toteutumatta joko lääketieteellisistä tai organisaatioiden asettamista käytännön tekijöistä johtuen. Käytännön tekijät ovat niitä asioita, joihin voidaan vaikuttaa vastasyntyneen ja synnyttäjän hyvinvoinnin edistämiseksi. Golden Hourin toteutumisesta sektiossa löytyy hajanaisesti tietoa, eikä Suomesta ole saatavilla tilastoja suoraan Golden Hourin toteutukseen liittyen. Opinnäytetyö toteutettiin mukaillen kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui systemaattisella tiedonhaulla 10 kansainvälistä tutkimusta. Tiedonhaku tehtiin pääosin kansainvälisistä tietokannoista. Lisäksi manuaalihaulla löydettiin 5 tutkimusta. Golden Hourin edistämisen keinoista muodostui yhdeksän teemaa: terveydenhuollon ammattilaisten ja vanhempien kouluttaminen, sektion uudelleensuunnitteleminen, tilan tekeminen vastasyntyneelle, ihokontaktia häiritsevien tekijöiden vähentäminen, arviointi ihokontaktin aloittamisesta, vastasyntyneen ja synnyttäjän lämpötaloudesta huolehtiminen, ihokontaktin ylläpitäminen, toimiva yhteistyö ja nimetty hoitaja. Jokaisen teeman alle lukeutuu useita eri keinoja, joilla voidaan tutkittuun tietoon vedoten edistää Golden Hourin toteutumista sektiossa. Tulosten pohjalta voidaan tehdä yksi johtopäätös: Golden Hourin toteutumisen edistäminen on mahdollista selkäydinpuudutuksessa tehdyssä sektiossa, kun panostetaan valvottuun ihokontaktiin ja ensi-imetyksen tukemiseen jo sektiosalissa. Tässä opinnäytetyössä esitellään suositukset ammattilaisille Golden Hourin toteutumisen edistämiseksi.