Etusivu / fi / Tutkimus ja kehitys / Julkaisut

Julkaisut ovat tehokas keino viestiä toiminnan tuloksista. Kajaanin ammattikorkeakoulu julkaisee vuosittain useita tutkimuksia ja selvityksiä.

Avoin TKI-toiminta

Avoin TKI-toiminta tarkoittaa avoimien toimintamallien hyödyntämistä ammattikorkeakoulujen tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Avoin TKI-toiminta pyrkii siihen, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa hankkeissa käytetyt menetelmät, aineistot, tulokset ja tuotokset ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä.

Käytössämme on Avoin tiede ja aineistonhallinta -opas, jonka tavoitteena on auttaa ymmärtämään avoimen TKI-toiminnan luonnetta. Tutustu oppaaseen.

Toteutamme tilauksesta tutkimushankkeita- ja selvityksiä joiden tuloksia voidaan julkaista. Mikäli olet kiinnostunut, ota yhteyttä Mikko Keräseen puh. 044 710 1620 etunimi.sukunimi@kamk.fi.

Julkaisutoiminnan opas


Julkaisutoiminnan opas sisältää tietoa KAMKin julkaisutoiminnasta. Se sisältää myös avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvän ohjeistuksen. KAMK on sitoutunut avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintaperiaatteiden noudattamiseen sekä avoimuuden osaamisen vahvistamiseen.

KAMKissa tuotetut julkaisut on tallennettu vuodesta 2016 alkaen Theseukseen.

Tutustu julkaisuihimme

Tukipalvelurekisterikäytänteiden kehittäminen Siun soten ja kotipalvelun tukipalvelutuottajien välisessä yhteistyössä

Varis Marke
2019
Suomen ja koko Euroopan väestö ikääntyy ja ikääntyminen lisää hoidon tarvetta ja johtaa hoivan tarpeen kasvuun. Etenkin kotona asumisen tuen tarpeet kasvavat, sillä palvelujen tarjonnassa painotus on kotona asumisen tukemisessa. Kotipalvelun tukipalveluilla täydennetään kotihoidon palveluja. Kotipalvelun tukipalvelun rekisteriä ylläpitävät kunnat, joille kuuluvat kotipalvelun tukipalvelun valvontatehtävät. Siun sote, eli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ylläpitää vastuualueensa tukipalvelurekisteriä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kotipalvelun tukipalvelutuottajien ja julkisen sektorin yhteistoimintaa sekä selkeyttää tukipalvelurekis-terikäytänteitä. Tehtävänä oli selvittää palveluntuottajien käsityksiä käytänteistä ja laatia kehittämissuunnitelma toiminnan kehittämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimukselli-sena kehittämistyönä, johon osallistettiin toimeksiantajan edustama sidosryhmä ja tukipalvelurekisterissä olevia kotipalvelun tukipalvelutuottajia. Kehittämistyön tulokset osoittivat, että Siun soten ja palveluntuottajien näkemykset käytänteistä ovat hyvin yhtenäiset. Suurimmat kehittämistarpeet kohdistuivat omavalvontaan, perehdyttämiseen sekä palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen sopimukseen. Myös vuosittaiset tapaamiset koettiin tarpeelliseksi. Kehittämistyön tuloksena laadittu kehittämissuunnitelma on jo käytössä käytännön toiminnassa hyödynnettävissä. Tulevaisuudessa kotipalvelun tukipalvelutoimintaa tullaan kehittämään edelleen sekä laajentamaan kehittämistoimintaa koskemaan myös muita sosiaalihuollon asiakasryhmiä kuin ikääntyneitä. Kehittämistoimintaan osallistetaan myös asiakkaita.

Rekrytointiprosessin aikaisen viestinnän vaikutus yritysmielikuvaan henkilöstöpalvelualan yrityksessä

Paananen Laura
2019
Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää erään henkilöstöpalvelualan yrityksen työnhakijoiden kokemukset rekrytointiprosessin aikaisesta viestinnästä ja sen pohjalta selvittää, mitä vaikutuksia sillä saattaa olla heidän yritysmielikuvaansa. Tutkimus toteutettiin kyselynä, joka mittasi hakijoiden kokemuksia rekrytointiprosessin aikaisesta viestinnästä. Lisäksi kyselyssä haluttiin selvittää työnhakijoiden NPS-luku, eli suosittelijaindeksi. Tietoperustana tutkimuksessa käytettiin teoriaa rekrytointiprosessista, yrityksen viestinnästä, yrityksen maineen, imagon ja brändin rakentumisesta sekä hakijakokemuksesta. Lisäksi tietoperusta sisälsi tutkimusmenetelmien teorian. Tutkimus tehtiin työnhakijoille, jotka olivat olleet yrityksen tietokannassa noin puoli vuotta. Kysely lähetettiin eräästä yrityksen omasta järjestelmästä sähköisesti, sen annettiin olla auki kaksi viikkoa, minkä jälkeen vastaukset ja sitä kautta tulokset vietiin Excel-taulukkoon. Excel-taulukossa kyselyn tulokset analysointiin ja NPS-luku laskettiin niihin sopivalla laskentakaavalla. Kysymysten tulokset työnhakijoiden keskuudessa olivat yllättäviä ja NPS-luku oli melko huono verraten yrityksen asiakkaiden antamaan lukuun. Tutkimuksen perusteella voitiin kuitenkin todeta, että rekrytointiprosessin aikainen viestintä paransi työnhakijoiden yritysmielikuvaa jonkin verran. Työhaastatteluissa oltiin onnistuttu, mutta rekrytointiprosessin väliaikatietojen viestinnässä ja ”ei kiitos” viestinnässä oli tutkimuksen mukaan kuitenkin parannettavaa. Niinpä kehitysehdotuksina tehtiin muutoksia rekrytoijien hakijaviestintään. Näiden pohjalta luotiin toimintamallit, joita yrityksen sisäiset työntekijät alkoivat noudattamaan rekrytointiprosessin aikaisessa viestinnässä. Yritysmielikuva parani tutkimuksen mukaan merkittävästi rekrytointiprosessin aikana, mutta NPS-luku ei silti yltänyt yrityksen strategisiin tavoitteisiin.

Yhteiskehittämisen toteutuminen Hyrian Polkuja 2019 -tapahtumassa

Sisto Sanna, Joronen Pirjo
2019
Tämän työelämälähtöisen opinnäytetyön aiheena on yhteiskehittämisen toteutuminen Hyria säätiön Polkuja 2019 -tapahtumassa. Tavoitteena on tuottaa Hyria säätiölle materiaalia tulevien Polkuja -tapahtumien kehittämistä varten. Tutkimuskysymyksenä on, miten yhteiskehittäminen toteutuu Polkuja 2019 -tapahtumassa. Opinnäytetyön viitekehyksessä käsitellään yhteiskehittämiseen liittyviä tekijöitä sekä tapahtumaan osallistuvaa asiakasryhmää. Yhteiskehittämällä pyritään luomaan sosiaalipalveluista entistä parempia, antamalla ääni myös asiakkaalle. Yhteiskehittämällä ammattilainen ja asiakas tekevät yhteistyötä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteiskehittämisessä esille nousevia tekijöitä ovat palvelumuotoilu, yhdenvertaisuus, osallisuus ja dialogisuus. Tapahtuman osallistujat olivat nuoria työllistymispalveluiden piirissä olevia henkilöitä, joten asiakasryhmään liittyvää teoriaa käsitellään otsikolla nuoruus ja nuorisotyöttömyys. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruuna teetettiin tapahtumaan osallistuneille yhteiskehittämisen toteutumisen kokemuksia kartoittava kysely, johon oli koottu teoriapohjaan tukien strukturoituja ja avoimia kysymyksiä tapahtumasta. Tulokset olivat vastaajajoukon vähäisestä määrästä johtuen suuntaa antavat. Voidaan kuitenkin todeta, että tapahtumassa toteutuivat yhteiskehittämisen elementit ja tapahtuma workshopeineen koettiin pääosin mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi. Tuloksista nousi esille, että suurimmat erot eri osallistujaryhmien vastauksissa koskivat aitoa vaikuttamismahdollisuutta ja kokemusta siitä, voidaanko tapahtuman avulla vaikuttaa nuorten palveluiden kehittämiseen. Työntekijöiden kokemus oli selvästi myönteisempi kuin nuorten. Tämän tuloksen perusteella laadittiin toimintamalli, jota hyödyntämällä asiakkaat voivat olla vielä enemmän osallisena Polkuja -tapahtumassa ja jolla yhteiskehittämisen elementtejä voidaan tuoda esiin tapahtuman kaikissa vaiheissa. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan tämän toimintamallin käyttöönoton tutkimista ja asiakasosallisuuden ja -ymmärryksen syventämistä nuoria haastattelemalla.

Läheiset päihdekuntoutujan voimavarana

Laanterä Heidi
2019
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän ylläpitämässä Ridasjärven päihdehoitokeskuksessa tarjottavaa päihdekuntoutusta. Käytössä olevia työtapoja haluttiin kehittää huomioimaan selkeämmin asiakkaan läheiset yhtenä voimavaratekijänä laitoskuntoutusjakson aikana. Tavoitteena oli kerätä asiakkailta työelämää kehittävää tietoa ja ehdotuksia läheisyhteistyön toimintamallin kehittämisen tueksi. Päihdesairauksilla on moninaisia vaikutuksia läheisiin ihmissuhteisiin. Laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen yleisenä tavoitteena usein parantaa ja elvyttää päihdekäytön seurauksena kärsineitä ihmissuhteita, sekä ylläpitää ja vahvistaa asiakkaan päihteettömyyttä tukevia verkostoja. Läheiset ovat parhaimmillaan merkittävä voimavara päihdekuntoutujan arjessa. Kehittämishankkeen aineisto kerättiin teemahaastatteluna yksilöhaastatteluilla Ridasjärven päihdehoitokeskuksen asiakkailta. Haastatteluilla selvitettiin asiakkaiden kokemuksia läheisten merkityksestä heidän omassa toipumisprosessissaan, kokemuksia läheisyhteistyöstä kuluvan kuntoutusjakson aikana ja toiveita kuntoutustyön kehittämisestä läheisyhteistyön osalta. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Haastatteluin kerättyä tutkimuksellista tietoa käytettiin Ridasjärven päihdehoitokeskuksen henkilökunnalle järjestetyn Läheisyhteistyön kehittämistyöpajan pohjana. Työpajan avulla koostettiin asiakkaiden näkemysten tueksi henkilökunnan kehittämisajatuksia läheisyhteistyön työmallista. Haastattelujen ja työpajasta saatuun tietoon perustuen opinnäytetyön tuotoksena luotiin Läheisyhteistyön työmalli Ridasjärven päihdehoitokeskuksen käyttöön. Työmallissa korostuvat sensitiivinen ja systemaattinen työtapa, läheisyhteistyön moninaiset muodot sekä toiminnan arviointi osana kuntoutustyötä. Jatkokehittämisessä keskeistä on työmallin käyttöönotto ja juurruttaminen työyksikössä, sekä tarvittaessa prosessin yksityiskohtaisempi kuvaus.

Kuinka arkistoida sosiaalista mediaa?

Kirmo Outi, Kosonen Miia
2019

Kemikaaliviisaat julkiset hankinnat : opas kunnille

Kontturi Katja, Lankiniemi Sonja, Yliruusi Hannamaria
2019
Tämä opas auttaa hankinnoista vastaavia tahoja ja muita asiaankuuluvia kuntien toimijoita ymmärtämään, miten julkisten hankintojen avulla voidaan vähentää kaupunkiympäristön haitallisia aineita ja miksi julkiset hankinnat ovat tässä tärkeässä roolissa. Oppaassa perustellaan, miksi kuntien olisi vähennettävä haitallisia aineita hankinnoissaan, annetaan ideoita viestintään sekä vinkkejä strategian kehittämistä varten. Tässä kuvataan konkreettisia työkaluja, joiden avulla voidaan vähentää haitallisten aineiden määrää tuotteita ja palveluja hankittaessa. Konkreettisina työkaluina esitellään markkinavuoropuhelu, valmiit kemikaalikriteerit, aineiden priorisointi ja ympäristömerkit.

Vuorovaikutuksella hyvinvointia työelämään

Aali Paula
2019
Tämä artikkelikokoelma esittelee Turun ammattikorkeakoulussa Tekniikan ja liiketoiminnan sektorilla tehtyjä YAMK-opinnäytetöitä. Tavoitteena on esitellä opinnäytetöitä eri alueilta ja eri koulutuksista, jotta lukijalle avautuisi, miten monipuolisesta koulutuksesta on kyse. Artikkeleja yhdistävänä teemana on vuorovaikutus ja hyvinvointi sekä työyhteisöissä että asiakaskokemuksissa. Nämä asiat ovat nousseet tärkeiksi teemoiksi yhteiskunnassamme laajemminkin.

Enabling the Sharing Economy: What can Blockchain contribute to online Home-sharing platforms?

Amarouche Hamza
2019
The rise of the sharing economy during the past decade has been a transformative player in different industries. The home-sharing marketplace is one of the major phenomena of sharing economy that relies heavily on technology to connect landlords and tenants. This digital marketplace has affected travel and tourism and has created an innovative archetype that has been adopted by society very quickly. Companies like Airbnb, and Onefinestay among others have shaped this novel paradigm and changed consumers’ lifestyle. Contrary to the past, people are now able to stay at a stranger’s place accepting a new business model that has made their life more advantageous. However, these home-sharing corporations are currently facing significant challenges primarily related to an unequal distribution of the value generated in the platform. The framework designed in this paper entails three stages. Firstly, it enables us to sort out these challenges. Secondly, it identifies the key prospects of Blockchain for the home-sharing platforms. Thirdly, it analyses the issues of decentralisation and what holds the future of Blockchain for the industry. This organising framework connects the findings to the three research questions that tackle the objectives this study addresses.

Maaseutumatkailuyrityksen tietoreppu : opas kilpailukyvyn ja elämyksellisyyden kasvattamiseksi

Tuominen Telle
2019
Tämä opas nostaa esille matkailualan ajankohtaisia teemoja yrityshaastattelujen ja tietoiskujen avulla. Soveltamalla esiteltyjä hyviä käytänteitä yritys voi parantaa kilpailukykyään sekä kehittää tarjoamaansa asiakaskokemusta elämyksellisemmäksi. Matkailualan kehittäjille opas tarjoaa ideoita kehittämistoimenpiteisiin. Alan opiskelijoille opas antaa realistisen kuvan matkailualan pienyrityksen kilpailukeinoista sekä alaa puhuttavista ajankohtaisista näkökulmista.

Satu on totta -historiikki : maahanmuuttajasairaanhoitajien pätevöitymiskoulutus (SATU) Turun ammattikorkeakoulussa vuosina 2003–2017

Sairanen Raija
2019
SATU-koulutus oli totta. Tässä julkaisussa avataan SATU-koulutuksen eli maahanmuuttajasairaanhoitajien pätevöitymiskoulutuksen mielenkiintoista taivalta sen alkujuurista tähän päivään. Julkaisussa kuvataan koulutuksen elinkaari 2000-luvun alun suunnittelusta kohti uusia tulevaisuuden toteutuksen muotoja. Tulevaisuuteen suuntautuminen pohjautuu menneen tunnistamiselle ja asiayhteyksien syy-seuraus-suhteiden ymmärtämiselle. Ei ole tulevaisuutta ilman menneisyyttä ja sitä yhdistävää nykyisyyttä. Juuri tuosta syystä tämän julkaisun arvo löytyy SATU-koulutuksen elinkaaren näkyväksi tekemisestä ja sen vaiheiden monimuotoisista kuvauksista.

Archiving 2017 Riiassa

Kosonen Miia, Alm Olli
2019

The role of multilevel marketing and entrepreneurship in unemployment reduction

Njita Nyancho Fabrice
2019
This thesis assessed the role of multilevel marketing in unemployment reduction and poverty alleviation in Cameroon, using PM International as a case study. A face to face interview was carried out with an active entrepreneur at PM International. The result of the hypotheses tested showed that there is a strong positive relationship between multilevel marketing and job creation on the one hand, and multilevel marketing and income generation on the other. Most multilevel marketing distributors were found to be confronted with the challenges of recruiting new downlines, and high cost of products. However, cases of exploitation and inventory loading were minimal. The study recommends that government provide incentives to MLM companies to establish production plants in the country to exploit local economies and stem the tide of unemployment, among many other benefits. MLM companies should initiate business packages that are targeted at the poor.

Building websites with Laravel and VueJS

Linh Tang
2019
The aim of this thesis was to create a website for a virtual coffee shop. Although this shop is not real, its purpose is based on the demand of many companies in the world. The website contributes to managing the work of the owners effectively. The thesis discussed two contents: the first part was to review knowledge about technical requirements such as XAMPP, Laravel, Vue.js. Outstanding features of Laravel and Vue.js are indicated in this part. Laravel is also compared with other PHP frameworks to explain why Laravel was chosen as the main framework for this thesis. The second part was about creating the website. This website was built on Visual Studio Code using Laravel as a backend framework and Vue.js as a frontend framework. More-over, Vuetify is used to support Vue.js in decorating the web pages. As a result of the thesis work, the website is an example of a website supporting user and order man-agement system of a company.

Osaamisen kehittämisen suuntia : yhdessä tekemällä ja johtamalla osaamisen huipulle

Kotimäki Erja, Haapakoski Päivi, Mäntykangas Ulla
2019

Ostolaskuprosessin kehittäminen : Case: Kauppahuone Laakkonen Oy

Niemikallio Simo
2019
Opinnäytetyön aiheena oli ostolaskuprosessin kehitysehdotuksien laadinta kohdeyritykselle. Työn tavoitteena oli kuvata ostolaskuprosessin nykytila, tarkastella siinä olevia puutteita ja niiden perusteella määrittää kehitysideoita. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee ostolaskuprosessia yleistasolla. Erityispaino on sähköisessä ostolaskuprosessissa, joka on nykyaikana yleisin taloushallinnon muoto yrityksissä. Teoreettiseen viitekehykseen kuului myös osuus, jossa tarkastellaan alihankintaa, sen etuja, haasteita ja riskejä. Työn empiriaosuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka kohdeyritys oli Kauppahuone Laakkonen Oy. Aineistonkeruumenetelminä oli osallistuva havainnointi, teemahaastattelu sekä Google Forms™:illa tehty kysely kohdeyrityksen työntekijöille, joiden työnkuvaan liittyi toiminnot ostolaskujen kanssa. Kyselyssä pyrittiin selvittämään ostolaskuprosessin nykytilaa ja määrittämään sen mahdollisia kehityskohteita. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös kohdeyrityksestä saatuja dokumentteja. Tutkimustuloksena selvisi, että ostolaskuprosessiin liittyvää koulutusta ei ole tarjottu tarpeeksi eikä siihen liittyvää informaatiota tai materiaalia ole saatavilla kyllin helposti. Myös ostolaskuprosessi kaipaisi automaatiota, joka vapauttaisi ostoreskontran resursseja pois manuaalisesta rutiinityöstä.

Kotiutusprosessin kehittäminen Päijät-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien osastolla 54

Kangassalo Tiia, Loistola Raisa
2019
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämishankkeena, jonka kohdeorganisaatio oli Päijät-Hämeen keskussairaalan keuhkosairauksien vuodeosasto 54. Kehittämishankeen tarkoituksena oli edistää osastolta tapahtuvien kotiutuksien toteutumista ja sujuvuutta asiakaskokemuksen parantamiseksi, sekä lisätä potilasturvallisuutta. Kehittämishankkeen tavoitteena oli laatia kehittämissuosituksia osaston kotiutusprosessiin, jotta saavutetaan toimiva asiakaskokemus ja lisätään asiakastyytyväisyyttä. Kehittämishanke toteutettiin palvelumuotoiluprosessia hyödyntäen. Kehittämisongelmaan perehdyttiin analysoimalla asiakkaiden antamia palvelupalautteita sekä osastolla tehtyjä Haipro-haittatapahtumailmoituksia. Työyhteisö otettiin mukaan kehittämishankkeen työstämiseen oppimiskahvilatyöskentelyn avulla. Työyhteisöltä selvitettiin analyyseista nousseita kotiutusprosessiin liittyviä kehittämiskohteita. Tiedonkeruu menetelmänä käytettiin myös asiakkaille toteutettua teemahaastattelua, joita toteutettiin viisi. Haastatteluissa selvitettiin kotiutusprosessin onnistumista. Kehittämishankkeen tulokset osoittivat, että kotiutusprosessi onnistuu kokonaisuudessaan hyvin. Kuitenkin jatkohoitoon liittyvä ohjaus sekä jatkokontrollien järjestäminen on ongelmallista ja epäselvää. Osastolle laadittiin kotiutusprosessin kehittämissuosituksia, jotka koskivat tulohaastattelua, ohjauksen työnjakoa, kotiutuspäivän ohjausta, jatkohoito-ohjeita, palvelualttiuden näyttämistä ja jälkihoidon tarjoamista. Kehittämissuosituksien kautta osastolla kehitetään kotiutusprosessia ja tuetaan hoitohenkilökunnan toimintaa työyhteisössä.

Johdanto

Aronpää Maija-Liisa, Sahonen Pia, Jaana Tomppo Pirita Juppi Päivi Myllymäki ja Maija-Liisa Aronpää (toim.)
2019
Digiolkkarista työelämään -hanketta lähdettiin suunnittelemaan haasteellisissa tilanteissa olevien työnhakijoiden työnhaku-, koulutus- ja työllistymisvalmiuksien vahvistamiseksi. Haasteellisissa tilanteissa oleviksi katsottiin erityisesti maahanmuuttajat esimerkiksi kielitaidon suhteen ja yli 54-vuotiaat työnhakijat digitaalisten valmiuksien suhteen. Lähtökohtana oli osallistujien oman aktiivisuuden ja toimijuuden lisääminen työnhaussa. Myös eri sektoreiden ammattilaisten yhteistyössä nähtiin tiivistämisen tarvetta. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin se, että kehitetään kohderyhmien omaehtoisia tapoja tunnistaa osaamistaan. Lisäksi tavoitteena oli luoda uudenlaista työnhakuvalmennusta sekä valmennusta, jolla tuetaan koulutusja työllistymispolulla etenemistä. Valmennuksissa oli tavoitteena hyödyntää digitaalisia menetelmiä, palvelumuotoilua ja yhteiskehittämistä sekä monikanavaista palveluiden kehittämistä.

Bränditutkimus : Vaasan kaupungin uusi visuaalinen ilme

Nummelin Ella
2019
Tämän tutkimuksen toimeksiantajana on Vaasan kaupunki. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten uudistettu visuaalinen ilme vahvistaa jo olemassa olevaa brändinäkyvyyttä sekä sitä onko muutos ollut onnistunut asiakkaiden näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään siis sitä, onko uusi ilme vaasalaisten mielestä yhtenäinen, onnistunut sekä Vaasaan sopiva. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu brändiä ja visuaalista markkinointia koskevista teorioista. Teoriaosassa käydään läpi myös lyhyesti markkinointiviestintää. Tutkimus rajattiin koskemaan asiakkaiden mielipiteitä uudesta Vaasan seudun matkailuesitteestä (2019). Siitä huolimatta työ ei kuitenkaan koske suoranaisesti kyseistä esitettä vaan sen avulla autetaan vastaajia muodostamaan mielipide uudesta ilmeestä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena ja tavoitteena oli saada 50 vastausta. Todellisuudessa vastauksia saatiin 42 kappaletta. Tutkimustuloksissa selvisi, että Vaasan kaupungin uudistunut visuaalinen ilme oli toivottu muutos. Minimalistinen ulkonäkö sekä merelliset värit olivat usean vastaajan mieleen. Muutos loi paikallisille yhtenäisemmän ja modernimman kuvan kaupungista.

Kiertotalous kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa

Koivisto Jonna, Olkoniemi Anni
2019
Tämän työn tavoitteena oli selvittää, kuinka kiertotalous toteutuu nykyisessä ja tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa. Lopputuloksena haluttiin tuottaa kokonaisuus, jonka avulla lukija saa käsityksen siitä, mitä kiertotalous on ja kuinka sen toimintamallit näkyvät nykyisessä yhteiskunnassamme erityisesti kaupunkisuunnittelussa. Tutkimustyön kysymyksiin etsittiin vastauksia kiertotaloutta käsittelevistä julkaisuista, sekä kestävää kehitystä ja vihreää asumista käsittelevästä kirjallisuudesta. Tuotettu aineisto perustuu luotettavien lähteitten käyttöön, sekä ajankohtaiseen tietoon. Suomen kiertotaloutta ajaa eteenpäin kestävän kehityksen tavoite- ja toimintaohjelma Agenda 2030 sekä Suomen nykyinen hallitusohjelma. Myös lainsäädäntöä ollaan muokkaamassa varmistamaan luonnonvarojen kestävää käyttöä, mutta kierotalouden tehostamiseksi voitaisiin tehdä vielä enemmän kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelun tasolla. Kaavoituksen avulla maankäyttö ja liikenne voidaan jo suunnitteluvaiheessa integroida niin, että se on ympäristöllisesti kestävää. Liikkumisen tarvetta yksityisautoilla vähennetään yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja eheyttämällä. Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun avulla voidaan määrittää asuinalueelle uusi aste koskien uusiutuvaa energian käyttöä, materiaalien kiertoa sekä ekotehokkaampaa jätteidenkierrätystä. Pyrkimys materiaalien kiertoon ja päästöttömyyteen edistää kiertotaloutta infra-, energia -, liikenne- ja jätehuoltosektoreilla.

Työnantajamielikuva ja hakijakokemus rekrytointiprosessissa : Case: Osuuskauppa Hämeenmaa

Salminen Elisa
2019
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Osuuskauppa Hämeenmaalle. Työn tavoitteena oli selvittää, millainen työnantajamielikuva kesätyönhakijoilla on Osuuskauppa Hämeenmaasta ja millainen hakijakokemus heille jäi uudistetusta kesätyöhakuprosessista, jossa käytettiin ensimmäistä kertaa videohaastattelua osana rekrytointiprosessia. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rajattiin tutkimusongelmien mukaan käsittäen työnantajamielikuvan ja hakijakokemuksen muodostumisen sekä näiden vaikutuksen rekrytointiin. Teoriaosuuden alussa käsitellään rekrytointiprosessia ja sen eri vaiheita, jonka jälkeen syvennytään tarkemmin työnantajamielikuvaan ja hakijakokemukseen sekä käsitellään näiden yhteyttä rekrytointiprosessiin. Tutkimuksen empiriaosuus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä, jota täydennettiin kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmillä. Näin tutkimustuloksia saatiin syvennettyä ja tarkennettua. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksena, joka suunnattiin Osuuskauppa Hämeenmaan kesätyönhakijoille. Kyselytutkimus käsitteli sekä työnantajamielikuvaa että hakijakokemusta kesätyörekrytoinnissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kesätyörekrytoinnin päätyttyä keväällä 2019 ja kyselyyn vastasi 123 kesätyönhakijaa koko Osuuskauppa Hämeenmaan toimialueelta. Tutkimuksen tulokset tukivat opinnäytetyön teoreettista viitekehystä sekä siitä tehtyjä havaintoja. Tuloksista selvisi, että kesätyönhakijoiden työnantajamielikuva Osuuskauppa Hämeenmaasta on erittäin positiivinen ja Hämeenmaa koetaan arvostettuna ja kiinnostavana työnantajana nuorten kesätyönhakijoiden keskuudessa. Tutkimuksen tulosten avulla Hämeenmaa pystyy parantamaan hakijakokemusta sekä kehittämään ensi vuoden kesätyörekrytointia entistä vaivattomammaksi tuleville kesätyönhakijoille.