Etusivu / fi / Tutkimus ja kehitys / Julkaisut

Julkaisut ovat tehokas keino viestiä toiminnan tuloksista. Kajaanin ammattikorkeakoulu julkaisee vuosittain useita tutkimuksia ja selvityksiä.

Avoin TKI-toiminta

Avoin TKI-toiminta tarkoittaa avoimien toimintamallien hyödyntämistä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Avoin TKI-toiminta pyrkii siihen, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa hankkeissa käytetyt menetelmät, aineistot, tulokset ja tuotokset ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä.

Käytössämme on Avoin tiede ja aineistonhallinta -opas, jonka tavoitteena on auttaa ymmärtämään avoimen TKI-toiminnan luonnetta. Tutustu oppaaseen.

Toteutamme tilauksesta tutkimushankkeita- ja selvityksiä, joiden tuloksia voidaan julkaista. Mikäli olet kiinnostunut, ota yhteyttä TKI-johtaja Mikko Keräseen puh. 044 710 1620 etunimi.sukunimi@kamk.fi.

Julkaisutoiminnan opas

Julkaisutoiminnan opas sisältää tietoa KAMKin julkaisutoiminnasta. Se sisältää myös avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvän ohjeistuksen. KAMK on sitoutunut avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintaperiaatteiden noudattamiseen sekä avoimuuden osaamisen vahvistamiseen. Tutustuun oppaseen.

KAMKissa tuotetut julkaisut on tallennettu vuodesta 2016 alkaen Theseukseen.

Tutustu uusiimpiin julkaisuihimme

Aluevaikuttava Business osaamisalue

Heikkinen Arto, Heikkinen Assi, Isoranta Olli, Kemppainen Hanna, Keränen Mikko, Loikkanen Kaisa, Luukkonen Matti, Mäkelä Sointu, Pekkonen Eija, Piilma Pauli, Rantaharju Taneli, Roininen Katri, Takala Katri, Uusiheimala Saara, Takala Katri
2022

Pedagoginen toimintamalli 2022 - cKAMK 2.0

Dahl Päivi, Rajander Tuula, Saari Mikko
2021

Osaamisen kehittämistä yritysten tarpeisiin Pohjois-Pohjanmaan eteläisellä alueella Monikampus -hankkeessa

Alajoki Sari, Elfving Jennie, Heikkinen Eija, Heikkinen Matti, Hökkä Minna, Junttila Taina, Keränen Mikko, Leppälä Hannu, Niinikoski Eija-Riitta, Niskanen Ullamaija, Muhos Matti, Ojala Aini, Piirainen Anu, Tikkanen Hannu, Ritola Jaana, Saari Mikko, Sáren Matti, Siipola Hannele, Väisänen Mikko, Heikkinen Eija
2021

Kotisairaala Aliisan toiminta - sairaanhoitajien kokemuksia

Heikkinen Krista, Kaikkonen Sanna, Kemppainen Jaana
2021

Kalajoen matkailija

Heikkinen Arto
2021

Porukalla siistimpää, siivoustalkoot ja roskakävelytempaus Lohtajan, Ketun ja Huuhkajanvaaran asukkaille

Hämäläinen Reetta, Oikarinen Arja
2021
Pore-hankkeen yhtenä tavoitteena on asuinalueen elinvoiman ja asukkaiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen yhteisöllisyyden ja osallisuuden avulla. Tässä raportissa kuvataan prosessi, jossa suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin PORE-työryhmän sekä opiskelijaryhmän kanssa asukaslähtöinen Porukalla siistimpää, siivoustalkoot ja roskakävelytempaus -tapahtuma Lohtajan, Ketun ja Huuhkajavaaran asukkaille. Tapahtuman tavoitteena oli vaikuttaa positiivisesti alueella asuvien hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Tapahtuma kuuluu hankkeen ensimmäisen työpakettiin. Pore-hankkeessa on mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Kajaanin kaupunki. Hanke on suunniteltu Kajaanin kaupungin HYTETU-toiminnan huomaaman huolen pohjalta. Tämä mukaan alueen suurimpana huolena korostuu nuorten mielenterveysongelmat ja yksinäisyys sekä työikäisten syrjäytyminen tai sen uhka. Ongelmat ja huolet korostuvat Kajaanissa Lohtaja-Kettu-Huuhkajanvaara alueella. Tapahtuman suunnittelu toteutui projektityylisesti, edeten luovan ongelmanratkaisun periaatteita mukaillen. Tehtävänämme oli käyttää ammatillista osaamistamme hyvinvoinnin tukemiseen tapahtuman yhteydessä. Suunnittelimme tapahtuman yhteyteen terveyspisteen, jossa asiakkaat saivat ohjausta elintapoihin ja halutessaan verenpaineen mittauksen. Näin ollen tapahtumassa ja terveyspisteessä oli mukana yksilöllinen asiakaspalvelutyö yhdistettynä yhteiskunnalliseen terveyden edistämiseen. Tapahtuma onnistui hyvin, joskin itse roskakävelyjen toteutus jäi toteutumatta todennäköisesti osittain helteisen sään ja osittain epäselvän ohjauksen vuoksi. Hankkeelle suunnitellaan opiskelijaryhmässä vielä toinen tapahtuma, joten voimme hyödyntää sen suunnittelussa ja ja toteutuksessa tämän ensimmäisen tapahtuman aikana saatua tietoa ja taitoa.

EduPal - Koulutusta kehittämällä parempaa palliatiivista hoitoa

Hökkä Minna, Lehto Juho, Heinonen Sanna, Suikkala Arja
2021

Harjoitteluohjauksen digitaaliset ratkaisut

Knuuttila Pirjo, Parviainen Sirpa, Poranen Tiina
2021

Hyötypelit psykoterapeuttisessa hoidossa

Korhonen Tanja, Määttä Simo, Ravelin Teija, Huss Jessica, Eichenberg Christiane
2021

Ikääntyneen kaatumisen ehkäisy kotiutumisen jälkeen : opas potilaalle ja omaiselle

Berg Roy, Frantsi Henri, Katiska Juho
2022
Vuoden 2016 aikana Suomessa tapahtui lähemmäs 47 000 sairaalahoitoa vaatinutta kaatumistapaturmaa, joiden kohteena oli yli 65-vuotiaat henkilöt. Kaatumistapaturmista aiheutuneet kustannukset olivat yhteiskunnalle vuoden 2015 aikana lähes 200 miljoonaa euroa. Iäkkäiden henkilöiden tapaturmista valtaosa johtuu kaatumistapaturmista ja yleisin paikka kaatumistapaturmille on oma koti. Kaatumisten riskitekijät jaetaan ulkoisiin- ja sisäisiin riskitekijöihin ja taustalla on yleensä useita yhtäaikaisia tekijöitä, joiden seurauksena kaatuminen tapahtuu. Iäkkäällä on suurentunut riski saada eriasteisia vammoja kaatumistapaturman seurauksena ja tätä kautta se voi heikentää henkilön terveyttä ja toimintakykyä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää keskeisimmät tekijät, jotka kaatumisia lisää kotioloissa sairaanhoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyöprosessiin kuului tiedollinen osuus, jonka aikana kerättiin tietoa opinnäytetyöraporttiin. Opinnäytetyöraportin pohjalta tehtiin opinnäytetyön toiminnallisena osana opas sairaalasta kotiutuville potilaille ja heidän omaisilleen, jossa avattiin keskeisimmät tekijät kaatumistapaturmien aiheuttajista. Oppaan tarkoituksena oli antaa myös tietoa kaatumisten ehkäisemiseen. Oppaan ulkoasu ja visuaalinen ilme pyrittiin toteuttamaan helppolukuisena ja helposti ymmärrettävänä. Opinnäytetyön laatimiseen käytettiin suomalaisia ja kansainvälisiä tietokantoja, jotka pohjautuvat näyttöön perustuvaan, luotettavaan ja tutkittuun tietoon. Tietokantoina käytettiin Medicia, Cinahlia, PubMedia ja Medlinia. Opinnäytetyössä hyödynnettiin tutkimuksia, artikkeleita, kirjoja ja internetistä löytyviä valideja tietolähteitä kuten Käypä hoito -suosituksia ja Terveyskirjastoa. Kerätyn tiedon pohjalta laadittiin opas, joka antaa tietoa kaatumisriskiä kohottavista tekijöistä potilaalle ja hänen omaisilleen. Opinnäytetyön tilaajana oli Espoon sairaala. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, johon kuului kirjallinen opinnäytetyöraportti ja toiminnallisena osana opas Espoon sairaalle. Espoon sairaalalle tuotettiin posteri, joka asetettiin esille sairaalan tiloihin. Posterin pohjana käytettiin valmista mallipohjaa, joka saatiin Espoon sairaalalta.

Veden kierrätysmahdollisuuksien arviointi IFF:n tehtaalla

Kaarakainen Saana
2022
Insinöörityön aiheena oli veden kierrätysmahdollisuuksien arviointi IFF:n Hangon tehtaalla. Tehtaalla prosessiveden käyttömäärä ja jäteveden hydraulinen kuorma luovat ajoittain pullonkauloja tuotantoon ja tulevat aiheuttamaan haasteita tehtaan laajenemiselle tulevaisuudessa. Investointien avulla molempia kohteita olisi mahdollista laajentaa, mutta ensin haluttiin selvittää, voisiko kyseisiä investointeja välttää tai viivästyttää kierrättämällä jotakin jätevesifraktiota uudelleen käyttöön. Työn tavoitteena oli kartoittaa mahdollisesti hyödynnettävissä olevat jätevesivirrat ja käyttökohteet, priorisoida toteutusideat ja suunnitella parhaan kohteen toteutus. Työssä lähdettiin liikkeelle koostamalla kirjallisuuskatsaus veden kierrätyksen periaatteista ja käytössä olevista menetelmistä. Saman aikaisesti tehtaan henkilökunnalta kerättiin ideoita veden kierrätykseen liittyen haastatteluiden ja sähköpostitse lähetetyn kyselyn avulla. Vastauksien perusteella saatiin listattua kohteita, jotka voisivat soveltua jäteveden lähteiksi ja käyttökohteiksi. Tämän jälkeen kunkin kohteen vedenkulutus laskettiin tehtaan tiedonkeruu- ja toiminnanohjausjärjestelmien avulla. Tiedossa olevan vedenkulutuksen perusteella saatiin priorisoitua ideoita. Toteutusideoiden rajausta jatkettiin tarkastelemalla kunkin vaihtoehdon kierrätettävissä olevan veden määrää ja toteutuksen vaikeutta. Jäljelle jääneet ideat esitettiin perusteluineen tehtaan johtoryhmälle, minkä jälkeen mahdolliset toteutusideat rajattiin kahteen parhaimpaan: granulaattituotannon alkuhuuhdesäiliön veden hyödyntämiseen granulaattituotannon poistokaasunpesureilla ja entsyymituotannon alkuhuuhdesäiliön veden hyödyntämiseen entsyymituotannon poistokaasunpesurilla. Simuloinnin avulla tarkasteltiin, miten säiliöiden vedenkulutus muuttuisi eri tilanteissa, jos vettä käytettäisiin pesujen alkuhuuhteiden lisäksi poistokaasunpesureilla. Simuloinnin perusteella sekä entsyymituotannon että granulaattituotannon alkuhuuhdesäiliöiden vettä olisi mahdollista hyödyntää kaasunpesureilla. Granulaattituotannossa kannattavinta olisi kierrättää vettä uudelleenkäyttöön kahdelle eniten vettä kuluttavalle kaasunpesurille. Yhtä täsmällistä arviointia ei voitu tehdä entsyymituotannon puolelle, sillä tulevan kaasunpesurin tarkkaa vedenkulutusta ei vielä tiedetä. Tulosten perusteella työtä voitaisiin jatkaa automatisoimalla alkuhuuhdesäiliöiden veden lisäys ja sen perusteella arvioida, toimisiko ideat käytännössä. Yritykselle tehtiin myös projektiehdotukset molemmista ideoista.

Simulaatio-opetuksen vaikutus sairaanhoitajien akuuttihoitotyön osaamiseen: integroiva kirjallisuuskatsaus

Muotka Riikka
2022
Tämä opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli selvittää simulaatio-opetuksen vaikutuksia sairaanhoitajien akuuttihoitotyön osaamiseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa simulaatio-opetuksessa esiin nousevista sairaanhoitajien akuuttihoitotyön osaamiseen vaikuttavista tekijöistä hoitotyön kehittämiseksi. Tutkimusaineiston haku toteutettiin systemaattisesti PubMed -, Cinahl complete - ja ScienceDirect – tietokannoista. Tiedonhakua täydennettiin käsihaulla. Aineiston valinta perustui määriteltyihin sisäänotto- ja poissulkukriteereihin. Katsaukseen valittujen 12 tutkimusartikkelin laatua arvioitiin Joanna Briggs Instituutin (JBI) tutkimusten arviointikriteerien avulla. Laadunarvioinnin jälkeen laadulliseen sisällönanalyysiin hyväksyttiin 11 tutkimusartikkelia vuosilta 2011–2019. Aineiston analyysissä etsittiin aineistolähtöisesti vastauksia opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Aineiston analyysista nousi esiin kaksi pääluokkaa, seitsemän yläluokkaa ja 29 alaluokkaa. Tulosten perusteella simulaatio-opetus kehittää sairaanhoitajien moniammatillista osaamista auttamalla oppimaan uusia tietoja ja taitoja sekä lisäämällä ja vahvistamalla jo hallussa olevaa tietoa säännöllisellä harjoittelulla. Simulaatio-opetus kehittää ja vahvistaa sairaanhoitajien ammattitaitoa ja oppimista turvallisessa ja oppimista tukevassa toimintaympäristössä. Se tukee myös sairaanhoitajien monipuolista akuuttihoitotyön osaamista opettamalla kokonaisvaltaista ammattilista osaamisen hallintaa päivittäisessä hoitotyössä. Simulaatio-opetus tukee sairaanhoitajien kliinistä osaamista ja tehtävien hallintaa mm. päätöksentekokykyä, johtajuutta sekä tiimityöskentely- ja viestintätaitoja. Simulaatio-opetuksen rauhalliset ja oppimista tukevat ympäristöt edistivät oppimista ja ne koettiin turvallisiksi ja luotettaviksi. Simulaatiotapahtumien purkukeskustelut (debriefing) tukivat oppimista. Ammattitaidon ylläpitämiseksi kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten tulisi harjoitella erilaisia taitoja simulaatiomenetelmää apuna käyttäen riippumatta työkokemuksen pituudesta. Simulaatiokoulutukselle on tarvetta ja niitä tulisi toteuttaa säännöllisesti terveydenhuollon ammattilaisille. Jatkossa tulisi hyödyntää simulaatiomenetelmää erilaisten tilanteiden, kuten päivittäisen johtamisen tai uusien toimintatilojen käyttöönottamisen, ja taitojen, kuten käden-, viestintätaitojen tai hätä- että päivittäisten tilanteiden harjoittelemiseen. Jatkossa tulisi tutkia terveydenhuollon moniammatillisen tiimityöskentelyn, erityisesti viestinnän, vaikutusta henkilöstö- ja potilasturvallisuuteen sairaanhoitajien näkökulmasta. Lisäksi tulisi selvittää valmistuneiden sairaanhoitajien kokemuksia simulaatiossa toimimisesta ja kehittääkö simulaatio-opetus heidän ammattitaitoaan.

Itsensä johtaminen hybridityössä

Subotic Milica
2022
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, että miten itsensä johtaminen näkyy hybridityössä toimeksiantoyrityksessä. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla toimeksiantoyrityksen kahta täysin erilaista yksikköä. Molemmissa yksiköissä oli kohdehenkilöitä, joita haastattelemalla selvitettiin, että millä tavalla itsensä johtaminen toimii etätyössä ja miten he kokevat työhyvinvoinnin kehittymisen hybridityön aikana. Tiimit ovat työskennelleet vain osittain etätyössä ennen COVID19 -pandemiaa, joten hybridityö tässä laajuudessa on molemmille yksiköille uusi työskentelymalli. Syksyn alkaessa monen työnantajan toiveena on ollut palata entisiin toimintatapoihin ja toimistotyöhön. Etätyön aikana on kuitenkin opittu, että töitä voi tehdä erilaisessa työympäristössä monin eri tavoin. Etätyöskentelyn tuomat muutokset ovat tehneet työstä aiempaa monipuolisempaa ja tehokkaampaa. Tämän työn toimeksiantoyritys haluaa kuitenkin luoda välimallin muuttamalla työskentelytapansa hybridityömallin mukaiseksi. Hybridityöllä tarkoitetaan monipuolista toimintaympäristöä, jossa työskennellään säännöllisesti työpaikalla, mutta myös sen ulkopuolella. Tässä opinnäytetyössä haastatellaan toimeksiantoyrityksen työntekijöitä kahdesta eri yksiköstä, millä pyritään löytämään toimiva hybridityömalli yhdistäen tiimien työskentelytapoja. Toimeksiantoyritys haluaa lisäksi tietää, pysyvätkö kaikki työntekijät mukana työyhteisössä, vaikka työskentelykulttuuri muuttuu. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, koska tutkimuksessa halutaan selvittää työntekijöiden ajatuksia ja tuntemuksia itsensä johtamisesta ja hybridityöstä. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Haastattelukysymykset rakennettiin käytetyn teorian pohjalta. Haastattelut toteutettiin Microsoft Teams -yhteyden välityksellä. Aiheena hybridityö on ajankohtainen, sillä etätyö ja muut joustavat työtavat tulevat työskentelykulttuurissa yleistymään. Oikeanlainen työskentelytavan löytäminen on niin työntekijälle kuin yritykselle tehokkuuden kannalta tärkeää. Tämän työn teoriaosio tulee keskittymään aihepiirien älykäs johtaminen, itsensä johtaminen, hybridityö, työhyvinvointi, kuormitustekijät, stressi, sitoutuneisuus ja motivaatio ympärille. Itsensä johtamisen taidot hybridityössä on uudenlainen toimintatapa. Toimintaympäristömuutos ja työskentelykulttuuri ovat muuttuneet koronapandemian aikana hyvin nopeasti. Niin organisaation kuin työntekijän tulee jatkuvasti omaksua uudenlaista tietoa ja taitoa ja sen toimivuuden kannalta pitää löytää oikeanlainen työskentelytapa, joka tyydyttäisi niin yritystä kuin työntekijää tehokkuuden ja työtavoitteen saavuttamiseksi. Tämä työ vastaa kysymykseen, että miten tämä tavoite toteutuu toimeksiantoyrityksessä ja kuinka yksilöt pystyvät hyödyntämään toistensa taitoja uuden hybridimallin työympäristössä.

Pohjois-Amerikan sähköstandardien soveltaminen Fastemsin järjestelmissä

Lohi Sarianne
2022
Opinnäytetyön tavoitteena oli perehtyä Pohjois-Amerikan standardeihin niiltä osin, kun ne liittyvät Fastemsin järjestelmien sähkösuunnitteluun. Työn aikana käytiin läpi teollisiin konejärjestelmiin liittyvä NFPA79, yleinen sähköstandardi NFPA70 ja teollisten ohjauspaneeleiden standardi UL508A. Tavoitteena oli koostaa yhteenveto, joka helpottaa järjestelmien muuntamista Pohjois-Amerikan markkinoille ja tämän avulla tarkastella yhden Fastemsin järjestelmän keskuksia. Työssä hyödynnettiin erään Pohjois-Amerikkaan toimitetun projektin UL-kenttätarkastusraportteja. Standardeista käytiin läpi aiheita, jotka nousivat esille sekä kyseisen projektin että aikaisemmin toimitettujen projektien kohdalla. Aluksi käytiin läpi standardien yleisiä osia, jonka jälkeen keskityttiin kenttälaitteiston ja keskusten vaatimuksiin. Työn aikana koostettiin ohje, jossa käsitellään oleellisimmat muutostarpeet ja huomioitavat kohdat muutettaessa järjestelmää Pohjois-Amerikkaan soveltuvaksi. Tämän lisäksi tarkasteltiin yhden Fastemsin modulaarijärjestelmän keskusten suunnittelua UL-markkinoiden kannalta. Tietoa saatiin standardeista sekä toimittajien materiaaleista.

Työterveysneuvottelut osana työterveyshoitajien toimenkuvaa

Jokela Mira
2022
Työterveysneuvottelut ovat tarpeellisia, sillä esimerkiksi Pihlajalinna Työterveydessä käytiin lähes 2000 neuvottelua kolmen vuoden aikana. Työhyvinvointi vaikuttaa työkykyyn, koska muun muassa työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus voivat johtaa sairauspoissaoloihin. Työterveysneuvottelu on menetelmä, jolla pyritään tukemaan työntekijän työkykyä sekä löytämään toimiva ratkaisu työssä jatkamisen tueksi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työterveysneuvotteluiden toteuttamista työterveyshoitajan työssä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa työterveysneuvotteluista, jota voidaan hyödyntää ammatillisen tiedon lisäämiseksi. Opinnäytetyöllä haluttiin selvittää, minkälaisissa tapauksissa työterveysneuvotteluja käytetään, miten ne toteutetaan sekä miten niillä tuetaan asiakkaan työkykyä. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, ja haastattelumuotona oli teemahaastattelu. Haastateltavina oli kolme työterveyshoitajaa eri paikkakunnilta. Tulokset osoittivat, että työterveysneuvottelun järjestämisen syyt voivat olla fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia syitä. Sairauspoissaoloja ei välttämättä tarvitse olla, vaan huoli työkyvystä voi riittää neuvottelun järjestämiseen. Työterveysneuvottelu pidetään aina tarpeen vaatiessa. Työterveyshoitajan rooli neuvottelussa voi olla sen vetäminen, kirjaaminen tai sovittujen muutosten toteutumisesta huolehtiminen. Neuvotteluissa voidaan päätyä monenlaisiin ratkaisuihin, ja niitä tulisi seurata yhteydenpidolla tai uudella neuvottelulla. Varhaisen tuen malli on tärkeä ja työterveyshuoltojen tulee varmistaa, että työpaikoilla on sellainen. Työterveysneuvottelussa erityisesti työntekijälle esitettävään avauskysymyksen muotoiluun tulee kiinnittää huomiota ja kohdentaa se työkykyyn liittyväksi. Parhaimpaan ratkaisuun päätyminen vaatii usean eri henkilön mielipiteen neuvottelussa.

Rikostaustaisten nuorten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeudet ja niiden taustatekijöitä

Pekkala Seija, Urrio Leena, Rainò Päivi
2022
Rikostaustaisten nuorten puheen, kielen ja kommunikaation kuntoutuksen tutkiminen on toistaiseksi vähäistä. Aiheesta on alettu tehdä systemaattista tutkimusta enemmässä määrin vasta 2010-luvulta lähtien etenkin Isossa-Britanniassa, Australiassa ja Uudessa- Seelannissa.

Taloudelliset haasteet ja mielenterveysongelmat -kirjallisuuskatsaus

Korpi Safira
2022
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella miten taloudelliset haasteet näkyvät mielenterveysongelmissa yleisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Hus Hyvinkää psykiatria tehostetun avohoidon hoitohenkilökunnalle tietoa, mitä taloudellisten haasteiden ja mielenterveysongelmien välisestä suhteesta on tutkittu tähän mennessä. Opinnäytetyötä voidaan käyttää psykiatrisen hoitotyön kehittämisessä asiakasymmärryksen parantamisena. Tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössä oli: Miten talousvaikeudet näkyvät mielenterveysongelmissa. Opinnäytetyö toteutettiin Porvoon Laurea-ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyössä käytettiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen metodologiaa. Teoreettinen viitekehys muodostui mielenterveyden, mielenterveysongelmien, mielenterveysongelmien hoito Suomessa, taloudellisten haasteiden, työttömyyden sekä velkaantumisen määritelmistä. Tutkimusaineisto koostui hoitotieteellisistä tietokannoista haetuista tutkimuksista ja artikkeleista. Opinnäytetyössä käytetty aineisto haettiin seuraavista tietokannoista: Google Scholar, EBSCOhost, Finna.fi sekä ProQuest. Opinnäytetyöhön valittiin 12 lähdettä, joista kaikki ovat julkaistu vuosina 2010–2021. Aineistosta neljä oli suomalaista tutkimusta ja kahdeksan kansainvälisiä tutkimuksia. Aineistoa analysoidessa esiin nousi kolme teemaa. Näitä teemoja olivat työttömyys, taloudellinen tilanne ja velkaantuminen. Näistä teemoista nousi tuloksia, jotka näyttivät talous-vaikeuksilla olevan vaikutusta mielenterveysongelmiin. Työttömyys vaikuttaa suuresti mata-lampaan mielenterveyteen, erityisesti masennuksen syntyyn sekä oireistoon. Nämä vaikutukset näkyvät niin yksilön kuin perheen hyvinvoinnissa. Taloudelliset haasteet näkyvät psyykkisenä kuormituksena niin yksilö- kuin perhetasolla. Velkaantumisen ja mielenterveysongelmien välillä on selvä suhde. Mielenterveysongelmat ovat yleisempiä velkaantuneilla ihmisillä sekä ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia, velkaantuvat todennäköisemmin. Jatkotutkimukseksi ehdotettiin taloudellisten haasteiden ja mielenterveysongelmien välisen suhteen tutkimista tietyssä väestöryhmässä tutkimustulosten tarkentamiseksi.

Miten pienyritykset reagoivat COVID-19 pandemiaan: Suomen matkailuautovuokraus tapaustutkimus

Maxhuni Rinor
2022
Tämän opinnäytetyön tavoitteena, kuten otsikko osoittaa, on analysoida pandemian mah dollisia seurauksia pienille ja keskisuurille yrityksille sekä ymmärtää niiden liiketoimintaym päristöä COVID-19:n aikana. Tapaustutkimus tehtiin Suomen matkailuautovuokrauksesta. Tutkimuksessa käytettiin hyödyksi henkilökohtaisesti suoritettuja haastatteluja työntekijöille ja asiakkaille. Opinnäytetyön tavoitteena on ymmärtää pk-yritysten optimaalinen selviytymisstrategia pan demian puhkeamisen aikana ja sen pitkittyessä. Tutkimiseen kirjoittaja käytti paljon COVID-19:n leviämiseen liittyviä artikkeleja. Lisäksi kirjoittaja käytti omaa henkilökohtaista kokemustaan työskentelystä Suomen matkailuauto vuokrauksessa. Myös "Blue Ocean Strategia” sovellettiin tapaustutkimukseen. Tulokset osoittivat, että pandemian puhkeaminen vaikuttaa olennaisesti makrotalouteen ja pk-yrityksiin. Mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon, erityisesti pk-yrityksillä COVID-19:n aikana

COVID-19 and conjunctivitis: a meta-analysis

Al-Namaeh Mashael
2022
Abstract COVID-19 is a disease first identified in Wuhan City, Hubei Province, China, in December 2019, causes by a SARS-COV-2 virus infection. By 27 October 2020, 43,921,473 confirmed cases were reported worldwide, with 1,166,389 COVID-19 deaths. Conjunctivitis has been reported in adults and pediatric patients with COVID-19. Objective: The aim of this meta-analysis is to estimate the odd Ratio (ORs) of conjunctivitis in patients with COVID-19. Methods: A systematic review and meta-analysis have been performed using the PubMed and Google Scholar literature search. The ORs of conjunctivitis in adults and pediatric patients is the outcome of this meta-analysis. Results: There have been 1041 articles published since the outbreak in December 2019, according to the latest literature. For the meta-analysis, 20 studies with a total of 3383 participants were included. The odds ratio (ORs) of conjunctivitis was 0.01 (95% confidence interval [CI]: 0.00–0.02). No bias has been reported. Conclusion: Conjunctivitis is the most common ocular manifestations reported in adults. This comprehensive meta-analysis quantifies the existing evidence linking conjunctivitis with COVID-19 and highlights the high percentage of heterogeneity that is shown in the current studies. Finally, it offers a single review article which includes all the current articles available for COVID-19 and conjunctivitis in adults and children.

Maahanmuuttaja äitiysneuvolan asiakkaana

Jasmine Sjöblom
2022
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää raskaana olevien maahanmuuttajanaisten äitiysneuvolakäyntien haasteita. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää äitiysneuvolassa asioivien maahanmuuttajien ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä terveyttä koskevien toimintamallien edistämiseen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää opinnäytetyöntekijän omaa ammattitaitoa ja saada valmiuksia teoriatiedon kautta kohdata maahanmuuttajia äitiysneuvolassa. Opinnäytetyö toteutettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta mukaillen. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tuloksissa raskaana olevien maahanmuuttajien äitiysneuvolakäyntien haasteiksi esiin nousivat kommunikaatio haasteet, aikataululliset haasteet, puutteelliset raskauden aikaiset terveystiedot, terveydenhoitajan puutteelliset tiedot maahanmuuttajien kansanterveydestä sekä terveydenhoitajan emotionaaliset haasteet. Terveydenhoitajat vastasivat raskaana olevien maahanmuuttajien äitiysneuvolakäynneillä ilmeneviin haasteisiin muistutustekstiviesteillä, kulttuurisensitiivisellä työotteella, visuaalisilla materiaaleilla, sanattomalla viestinnällä ja yksinkertaisilla sanoilla, maahanmuuttajia kunnioittavalla kohtaamisella. Ilmeni myös maahanmuuttajanaisten epäasiallista kohtelua, puutteita tulkin käytössä ja kulttuurisensitiivisyyden puutetta. Johtopäätöksinä esitetään, että maahanmuuttajien äitiysneuvolakäynneillä olisi hyvä hyödyntää ammattitulkkien palveluita kommunikaatiohaasteiden välttämiseksi silloin, kun yhteistä kieltä ei löydy. Suositeltavia menetelmiä maahanmuuttajan kohtaamiseen äitiysneuvolassa on kulttuurisensitiivinen työote, joka sisältää terveydenhoitajan tietoisuuden maahanmuuttajanaisten uskonnoista ja kulttuurien tavoista, kielestä ja sosiaalisista normeista sekä terveydenhoitajan itsetietoisuuden ja kulttuurisen nöyryyden tason. Terveydenhoitajan olisi hyvä käyttää äitiysneuvolassa maahanmuuttajan kanssa kommunikoidessa mahdollisimman yksinkertaista kieltä ja täydentää ilmaisua ilmein ja elein. Maahanmuuttajien kunnioittava kohtaaminen edesauttaa positiivisen äitiysneuvolakokemuksen syntymistä.

Muistisairaan saattohoito-opas hoitohenkilökunnalle

Pöllänen Pia
2022
Muistisairaus on sairaus, joka rappeuttaa aivoja. Tiedonkäsittely, toimintakyky ja muisti heikkenevät sairauden edetessä niin että sairastunut tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa. Etenevät muistisairaudet ovat kuolemaan johtavia sairauksia. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimer. Saattohoito on kuolevan ihmisen hoitamista ja omaisten tukemista saattohoidossa olevan elämän viimeisten viikkojen tai päivien aikana. Saattohoito on kokonaisvaltaista oirehoitoa, jossa huomioidaan fyysiset, psyykkiset, henkiset ja eksistentiaaliset tarpeet niin saattohoidossa olevalla kuin omaisellakin. Opinnäytetyönäni kehitin muistisairaan saattohoito-oppaan hoitohenkilökunnalle Kainuun soten ympärivuorokautista hoitoa ikäihmisille tarjoaviin hoitokoteihin Jalonkoskeen ja Välskäriin Suomussalmelle. Tavoitteena on tukea hoitohenkilökunnan näyttöön perustuvaa muistisairaan saattohoito-osaamista. Oppaassa keskitytään muistisairaiden saattohoitovaiheessa yleisimmin esiintyviin oireisiin sekä niiden helpottamiseen. Oppaassa on huomioitu myös saattohoidossa olevan ikäihmisen omaiset. Opas on laadittu viisi vaiheisen tuotteistamisprosessin mukaisesti. Oppaan sisältö on luotu keräämällä näyttöön perustuvaa tietoa hoitotieteellisistä tutkimuksista ja artikkeleista. Aineisto on analysoitu teemoittelua käyttäen. Teemoittelun aiheiksi tulivat oppaan aihealueet eli syömiseen liittyvät ongelmat, hengittämiseen liittyvät ongelmat, kipu ja kärsimys, painehaavat, infektiot, omaisten tukeminen, henkinen kärsimys ja hoi-topaikkasiirrot. Opinnäytetyö on arvioitu laadullisen tutkimuksen luotettavuuskriteereiden mukaisesti. Kehittelyn tuotoksena syntyi 17 sivuinen opas, johon kuuluu kansi, kirjoittajan tervehdys, sisällysluettelo, sisältö ja liitteet. Oppaassa on kerrottu oireesta tai ilmiöstä, mistä se johtuu, miten oireita helpotetaan ja mitä muuta siihen mahdollisesti kuuluu. Oppaan mukaan on liitetty mittareita oirehoidon tueksi. Oppaan käyttäminen saattohoidon toteuttamisessa hyödyttää työelämää ja saattohoidossa olevia asukkaita. Saattohoidon toteuttaminen on yhteneväisempää ja oirehoito näyttöön perustuvaa. Opas ohjaa ja neuvoo mutta antaa myös lukioilleen mahdollisuuden itse kehittää omia käytänteitä yksiköissään. Opas on helppo käyttöinen käytettynä tietokoneella tai tulostettuna pdf tiedostona. Jatkokehittämisaiheeksi ehdotan työohjetta saattohoitoa koskevien tilanteiden purkamiseksi ja keskustelemisen tueksi. Saattohoito on hoitajille henkisesti raskasta, joten työnohjausta tulisi olla enemmän. Työyksiköissä olisi hyvä olla valmiudet myös itsenäiseen tilannepurkuun ulkopuolisen työnohjauksen lisäksi. Toisena kehittämisaiheena on opas painehaavojen ehkäisyyn, hoitoon ja yleisimpien painehaavoille altistavien sairaustilojen tunnistamiseen. Ikäihmiset ovat alttiimpia painehaavoille monien sairauksien ja iän tuomien fyysisten muutosten vuoksi. Näitä tiloja olisi hyvä tunnistaa ikäihmisiä hoitavien, jotta painehaavojen ehkäisy olisi tehokkaampaa.

An evaluation of air quality during the Covid-19 pandemic

Singh Madhu
2022
This study provides an overview of strikingly changed air quality during the present pandemic same was the motivation for this research, aims and limitations. A machine learning method to analyze the situation is proposed. COVID-19 and air quality are linked to respiratory disease caused by SARS-Cov2 virus and was declared a pandemic by WHO from 11- March-2020. The pandemic infection spreads through human-to-human contact SARS-Cov2 virus. Communicate, and prognosis are potentially affected by many factors, including air quality. An Air Quality Index (AQI) is used by government agencies to communicate to the public how polluted the air currently is or how polluted it is forecast to become. AQI is a higher risk to human health that impacts the global and human body organs; unfortunately, the massive risk of infection is the severity of the disease. AQI is paramount to maintain a sustainable environment. Otherwise, it will result in life-long individual and society problems and cause infection within the human race. Declining AQI intensified pandemic mortalities. During the past pandemics, Spanish flu in 1918 and SARS-CoV-1 in 2003, increased mortality and virulence of respiratory infections and decreased viral clearance the study into the impact between AQI and SARS -Cov2 infection risk. If AQI particle level plays a significant role in COVID-19 incidence, it has a strong relationship for the mitigation strategy required to prevents spreading. This paper uses a regression model to find during pandemic AQI level and a time series model to predict future year's prediction of the transmission of the exponentially growing current pandemic and air quality. Time-series is to check lockdown line air quality rises or not. Auto-Regressive Integrated Moving Average (ARIMA) model prediction performed on PM25 air particles PM25 and CO level in air quality. The paper highlights the changes in air quality during the pandemic noticed in European countries. The impact of the environment in the pandemic due to changes in air quality is studied. Also, analyze and compare the COVID- 19 air quality situation to previous year pandemics like Spanish flu and Black Death.

Askel kohti toimivampaa työyhteisöä - Case Yritys X

Helin Natalia, Helin Netta
2022
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli parantaa työyhteisön toimivuutta osallistamalla yrityksen koko henkilöstö työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Lisäksi tarkoituksenamme oli luoda yrityksen työyhteisön toiminnan kannalta olennainen apuväline tukemaan toimivampaa työyhteisöä tulevaisuudessa. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää millaisia asioita yrityksen työntekijät yksilöinä pitävät tärkeinä työyhteisön toimivuuden kannalta sekä miten nämä tärkeäksi koetut asiat saataisiin toteutumaan kyseisessä yrityksessä käytännössä. Opinnäytetyön toteutimme toimeksiantona yritykselle, jota kutsuimme tässä opinnäytetyössä nimellä Yritys X. Tietopohja koostui toimivan työyhteisön sisällyttämistä teemoista. Tietopohja käsitteli työyhteisön ilmapiiriin vaikuttavia tekijöitä, arvostuksen ja luottamuksen merkitystä sekä työn organisointia ja roolien muodostumista työyhteisössä. Aineistonhankintaan käytimme kahta menetelmää, workshopia ja haastattelua. Workshopin avulla pystyimme osallistamaan koko yrityksen henkilöstön kehittämistyöhön ja saimme jokaisen työyhteisön jäsenen äänen kuuluviin. Haastattelun avulla täydensimme workshopista tulleita tuloksia ja saimme olennaisen näkemyksen johdolta työyhteisön nykytilasta. Menetelmistä saatujen tulosten perusteella Yritys X:n työyhteisössä tulisi kiinnittää huomiota tarkemmin mm. toisen työn arvostukseen, palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen sekä suoraan ja rehelliseen vuorovaikutukseen. Tutkimustulosten ja tietopohjan avulla muodostimme toimeksiantajalle ”Viiden tähden työkaveri” -ohjelistan, jonka avulla Yritys X on askeleen lähempänä toimivampaa työyhteisöä.

"Mikä meille olisi hyväksi?" Kokemusasiantuntija-ryhmän merkitys asukkaiden toipumiselle asumisyksikössä

Grönmark Miia
2022
Tässä opinnäytetyössä haastattelin asumisyksikön kokemusasiantuntija-ryhmää, jonka nimi on ”Mikä meille olisi hyväksi” sekä sen ohjaajaa. Ryhmän ohjaaja oli rahallista korvausta saava, koulutettu kokemusasiantuntija, joka oli itsekin samaisen asumisyksikön kuntoutuja. Kokemusasiantuntijan taustatukena ja ryhmän vastuuhenkilönä oli sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, mutta hän ei enää osallistunut ryhmän toimintaan. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvata kokemusasiantuntija-ryhmän merkitystä asukkaiden toipumiselle asumisyksikössä. Tavoite työssäni oli tuottaa tietoa kokemusasiantuntija-ryhmän hyödyntämisestä toipumisen tukena mielenterveyspalvelun asumisyksikössä. Tutkimuskysymyksiä oli työssäni kaksi. Ensimmäinen kysymys oli, miten kokemusasiantuntijaryhmään osallistuminen on auttanut toipumisessa asumisyksikössä? Toinen kysymys oli, mitä merkityksiä kokemusasiantuntijaryhmällä on sen vetäjälle ja asumisyksikön asukkaille? Menetelmä työssäni oli kvalitatiivinen eli laadullinen ja fenomenologinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen saatiin vastaukseksi, että ryhmässä oli saatu kokemuksia kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta, voimaannuttu, koettu hyväksyntää, saatu kokemuksia osallisuudesta ja uusista toimintamahdollisuuksista. Yksi kokemusasiantuntija-ryhmäläinen oli muuttanut asumisyksiköstä pois ryhmässä käymisen aikana. Hänen kohdallaan näkyi parhaiten kokemusasiantuntijan ja kokemusasiantuntija-ryhmän vaikutus toiveikkuuteen ja kuntoutuja-identiteetin muutokseen. Kokemusasiantuntija oli ryhmän avulla saanut kokemuksen omasta pystyvyydestä ja kohentanut itsetuntoaan, joka näkyi mm. itsetuntemuksen lisääntymisenä, uudenlaisena itsensä määrittelynä ja kritiikin sekä haasteiden sietokykynä. Toiseen tutkimuskysymykseen saatiin vastaukseksi, että ryhmälle annettuja merkityksiä olivat erityisesti kokemukset sosiaalisuudesta, asiantuntijuudesta, ystävyydestä, huumorista, kuntoutumisen edistämisestä ja voimaantumisesta.