KAMK toimii useissa hulevesien hallintaan liittyvissä hankkeissa. Ilmastonmuutoksen johdosta kohtaamme runsaampia sateita kaikkialla maailmassa, ja kyseisen ongelman ratkaisemiseksi meidän on alettava miettiä ratkaisuja ruohonjuuritasolta lähtien – kirjaimellisesti. Ympärivuotuinen suurempi sademäärä vaikuttaa kaikkeen maaperän hyvinvoinnista kaupunkirakentamiseen – myös kuivempien kausien aikana.
Alle on listattu kaikki KAMKin hulevesikeskeiset hankkeet.
PeatStop
PeatStop-hanke keskittyy hulevesien hallintaratkaisuihin Karelia CBC -rahoitusohjelman alueella. Hankkeen aikana valvotaan hulevesien aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja tutkitaan sekä testataan vedensuodatusratkaisuja Kajaanin kaupungin alueella. PeatStop tähtää kehittämään kaupunkivesistöjen kuntoa parantavia ratkaisuja tehokkaan seurannan ja uusien hulevesiratkaisujen avulla.

Watecin JP Saarelainen (vas.) asentamassa FILTRO-hulevesisuodattimia Kajaanin keskuskentän hulevesiviemäreihin syyskuussa 2022. Kuva: Ella Lukkari, KAMK.
PeatStop on Karelia CBC -ohjelman rahoittama hanke, ja nykyään se toteutetaan KAMKin ja Kajaanin kaupungin yhteistyönä. Ennen maaliskuuta 2022 PeatStop oli Venäjän Karjalan ja Kainuun rajayhteistyöhanke, mutta Venäjän sota Ukrainassa keskeytti organisaatiollisen yhteistyön Venäjän federaation kanssa.
Lue lisää PeatStopista Karelia CBC:n sivuilta.
REMMI
Oulun yliopiston Kajaanin mittaustekniikan yksikön (MITY) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteisessä REMMI-hankkeessa kehitettiin uutta, nopeampaa menetelmää ja kenttävalmista laitteistoa mikromuovien tunnistamiseen erilaisissa vesissä. Laitteilla on mahdollista seurata vesien mikromuovipitoisuutta reaaliajassa.
Hankkeessa MITY kehitti optiikkaan perustuvaa mittaustekniikkaa ja suoritti kenttätestauksia. Kajaanin ammattikorkeakoulun osa hankkeessa oli selvittää Kainuun alueen vesistöjen yleisimmät mikromuovin lähteet ja kulkureitit sekä testata uusia suodatinmateriaaleja mikromuovien vähentämiseksi vesistöissä. Hankkeen kenttäkokeet tehtiin vedenkäsittelylaitoksilla.
Hankkeen yhteydessä valmisteltiin myös laitteiden kaupallistamista, sillä uudelle teknologialle on kysyntää yrityksissä ja teollisuudessa.
REMMI on KAMKin ja Oulun yliopiston yhteishanke, jota rahoittavat Euroopan Unioni, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Valmet Automation Oy, Kaiku Ympäristö Oy ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi.
AWE - Arctic Water Excellence
Vesiosaaminen on tunnistettu yhdeksi Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisistä vahvuuksista. AWE - Arctic Water Excellence -hanke pyrkii osaltaan vahvistamaan vesialalla toteutettua koordinoitua alueellista erikoistumista ja profiloitua yhteistyötä. Hankkeessa toteutetaan Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen älykkään erikoistumisen strategian valintoja (puhtaat teknologiat ja vähähiiliset ratkaisut, ICT ja digitalisaatio, innovatiiviset teknologiat ja tuotantoprosessit), joiden osaamisen on todettu olevan monipuolinen IP-alueella. Yhteisen strategian valinnat luovat pohjan uudelle alueiden väliselle yhteistyölle, jonka AWE-hanke konkretisoi.
AWE-hankkeen tavoitteena on osallistua uusien teknologioiden kehittämiseen ja pilotointiin ja käyttöönottoon erityisesti vesi-intensiivisessä teollisuudessa ja vesilaitoksissa yhteistyössä tutkimuslaitosten, pk-yritysten ja teollisuuden kanssa.
Hanke keskittyy yritysmaailmasta tunnistettujen veteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen yhteiskehityksen avulla, soveltaen uusia ja/tai vaihtoehtoisia teknologioita käytännössä. Hankkeen kehittämisen kohteina ovat mm. digitalisaation hyödyntäminen suurten teollisuusalueiden ympäristön seurannan ja vesienhallinnan kehittämisessä sekä edistyneiden talteenottoprosessien ja erotustekniikoiden kehittämisessä osana vedenpuhdistusta. Pyrimme mm. jäteveden sisältämien metallien ja ravinteiden hyödyntämiseen raaka-aineina. Nämä kehittämistoimenpiteet edistävät myös kiertotalouden kehitystä vesiosaamiseen perustuvien sovellusten muodossa.
AWE on Pohjois-Savon liiton rahoittama, ja hankekumppaneita todellakin on; Savonia AMK, Geologian tutkimuskeskus GTK, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK), LUT-yliopisto (Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT), Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), Oulun yliopisto, ja VTT.
UURA
UURA-hanke on osa CEMIS-kehitysohjelmaa 2022–2024, ja keskittyy alueellisen elinkeinoelämän haasteiden ratkaisemiseen. Yhteisen kehityksen avulla se soveltaa käytännössä uusia ja/tai vaihtoehtoisia teknologioita.
Kainuussa hankkeen kehittämiskohteita ovat mm. metsäbiotalous, kiertotalous ja teollisuus. Hankkeen keskeiset painopistealueet ovat vihreä siirtymä ja digitalisaatio, ja näin projekti vastaa globaaliin, kansalliseen ja alueelliseen ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteiden tarpeeseen. Kainuun vientisektori tukeutuu metsäteollisuuden, kaivosteollisuuden ja mittausteknologian osaamiseen. Kainuun älykkään erikoistumisen strategia ottaa nämä prioriteetit huomioon. Alueellisen elinkeinoelämän tärkeimmät tarpeet ja jatkuvat haasteet ovat kustannustehokkuuden ylläpitäminen ja parantaminen, energiatehokkuuden kehittäminen, haitallisten prosessikemikaalien määrän vähentäminen sekä lopputuotteiden laadun ja lisäarvon parantaminen. Tässä toiminnassa prosessien tuntemus ja oikea-aikainen säätö ovat välttämättömiä. Näin ollen, mitä ajankohtaisempaa ja tarkempaa prosessitietoa ja mittaustietoa on saatavilla, sitä paremmin energiaintensiivisten prosessien optimointi onnistuu. Kehittämisen aiheena ja työkaluina ovat periaatteet, menetelmät, prosessit, laitteet ja digitalisaatio.
Projektin aikana kasataan sopivia ekosysteemejä uusien teknologioiden, ratkaisujen tai menetelmien ympärille, jotka on tunnistettu lupaavimmiksi niiden tulevaa kehittämistä ja kaupallistamista varten. Vahva osa hankekokonaisuutta edistää myös Kainuun elinkeinoelämän ja tutkimuslaitossektorin kansainvälistymistä.
UURA-hanke on KAMKin, Oulun yliopiston ja VTT:n yhteishanke. Sen rahoittaa Kainuun liitto, EAKR-varoilla.
HUDA
HUDA-hankkeessa kehitetään teknologiaratkaisuja ja menetelmäosaamista jätelogistiikan ja hulevesivirtojen kestävään hallintaan. Molemmat kehityskohteet edesauttavat Kainuun keskeisimpien teollisuudenalojen kestävää kehitystä ja kiertotalouteen siirtymistä Kainuun älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti, sekä edesauttavat rakennetun kaupunki- ja kuntainfran kestävää kehitystä.
Hankkeessa kehitetään uudentyyppistä datapohjaista jätevirtojen hallintaa seuraavasti:
Tutkimusten mukaan 90 % jäteastioista tyhjennetään ei-optimaaliseen aikaan. Tämä tarkoittaa, että logistiikan aiheuttama tarpeeton polttoaineenkulutus ja CO2-päästöt ovat merkittävät.Hankkeessa tunnistetaan ja arvioidaan jätehuollon ja jätemateriaalien kuljettamisen tehostamismahdollisuuksia, sekä alan toimintatapojen uudistusmahdollisuutta. Hankkeessa toteutetaan pilottiasennuksia jäteinfran etävalvontaan ja logistiikan älykkään suunnittelun tueksi. Hankkeen välillisenä tavoitteena on digitalisoida koko Kainuun alueen keskeinen jäteinfra.Hankkeessa kehitetään hulevesivirtojen hallintaa ja tulva-/hulevesiriskien minimointia seuraavasti:
Rankkasateet ja tulvat lisäävät riskejä sekä rakennetun infran vaurioitumiseen että vesistökuormituksiin. Toisaalta mahdollisesti lisääntyvät kuivat jaksot lisäävät eroosioherkkyyttä, mikä johtaa suurempiin vaurioihin kuivan jakson jälkeen tulevissa sade- ja tulvatapauksissa.
Laadullisen kuormituksen osalta esimerkiksi mikromuovit ja niiden kuljettamat kemialliset komponentit ovat kuormitustekijä, jota ei hallita nykytilanteessa. Hulevedet ovat merkittävin mikromuovien siirtymisreitti. On oletettavaa, että mikromuovien hallinta tulee EU-tason ympäristösäädöksiin mukaan lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi ajoneuvoliikenteen renkaiden kuluminen on merkittävä mikromuovien lähde. Onkin tärkeää pystyä ymmärtämään mikromuovien kulkeutumista systeemisellä tasolla ja löytää ratkaisuja niiden hallintaan.
Hanke tuottaa eri datalähteisiin perustuvia arvioita riskikohteista ja riskienhallinnan keinoista, sekä tuottaa parempaa ennakointi- ja suunnitteluaineistoa riskien minimoimiseksi.Hankkeen perustana on älykkäiden mittausratkaisujen ja datanhallinnan osaaminen, jota sovelletaan uudelle kohdealueelle uudella tavalla. Hankkeella tavoitellaan pienempää teollisten prosessien ekologista jalanjälkeä (älykäs jätelogistiikka), energiankulutuksen minimointia (älykäs jätelogistiikka), mittausdatan laadun ja jäljitettävyyden parantamista (hulevesiriskien ennakointi) sekä vesi- ja ilmapäästöjen vähentymistä (hulevesiriskien ennakointi).
Puhdas AU-VESI
Hankkeessa keskityttiin kullankaivosten päästöjen vähentämiseen.
Hankkeen tavoitteena oli vähentää kullankaivosveden päästöjä 75 % nykytasosta. Mekanisoidussa kullanlouhinnassa vesipäästöjä on vähennetty jo noin 90 % 1990-luvun lähtötasosta. Lapiokaivukoneen päästöjä on pystytty pienentämään jonkin verran neuvojen avulla, mutta tästä ei ole seurantalukuja. Hankkeen päätarkoituksena oli kehittää ja testata menetelmiä, joilla voidaan vähentää veden sameutta poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten työmaan alkaessa, tulva-aikoina ja joenuoman siirtyessä.
Hanketta rahoitti Lapin liitto EAKR-varoilla.
KIRKU
Iso-Ruuhijärvi on korkean palvelutason ulkoilu- ja virkistyskalastuskeskus. Paikkaan on matkaa Kajaanista 14 kilometriä, ja se kuuluu Kainuun suosituimpiin virkistyskalastuskohteisiin. Iso-Ruuhijärvelle myönnetään vuosittain 3500 kalastuslupaa, ja alueella kävijöitä on samassa ajassa yli 10 000 – puhutaan siis tällä leveyspiirillä varsin suositusta kohteesta, josta kainuulaisilla on varmasti paljon lämpimiä muistoja sukupolvienkin takaa.
KIRKU-hankkeen rahoituksella tehdään toimenpiteitä, joilla tähdätään Ruuhijärven ekologisen tilan parantamiseen. Järvi on rehevöitynyt ja happamoitunut mm. ojitettujen soiden aiheuttaman kuormituksen vuoksi. Sulanmaan kausien 2022 ja 2023 aikana siivotaan kasvillisuutta, suoritetaan koekalastusta ja myös hoitokalastusta. Järveen laskevien purojen ja ojien aiheuttamaa kuormitusta tarkkaillaan ja valumia vähentäviä kunnostustöitä tehdään laskuojiin. Kun järven tila paranee, myös kalat viihtyvät paremmin. Kunnostustyöt eivät aiheuta haittaa kaloille, kalastamiselle, tai siellä asuville viitasammakoille, vaan Ruuhijärvelle pääsee tavanomaiseen tapaan läpi kesän.
Kajaanin ammattikorkeakoulu toteuttaa hankkeessa kenttäkokeiluja ravinteiden ja kiintoaineen kulkeutumiseen liittyen. Tämän rinnalla tarjotaan alueella liikkujille mahdollisuus vuorovaikutteiseen ympäristöhavainnointiin. Hankkeen aikana asiasta kiinnostuneet saavan koekäyttöönsä mobiilisovelluksen, jolla arvioidaan vesistön tilaa. Tarkoitus on kehittää työkaluja suuntaa antavan taustatiedon keräämiseen erilaisiin vesistöihin ja ympäristöön vaikuttaviin ilmiöihin liittyen. Jatkossa tämän kaltainen ympäristötieto voi auttaa saamaan parempaa ymmärrystä mahdollisista ongelmista ja auttaa tulevien toimenpiteiden kohdentamisessa.
Hanketta rahoittavat Ympäristöministeriö Kainuun ELY-keskuksen kautta, Kajaanin kaupunki ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.