UURA-hanke on osa CEMIS-kehittämisohjelmaa 2022–2024 ja se keskittyy alueen elinkeinoelämästä tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseen yhteiskehittämisen keinoin soveltaen käytäntöön uusia ja/tai vaihtoehtoisia teknologioita. Hankkeen kehittämisen kohteena ovat Kainuussa mm. metsäbiotalous, kiertotalous ja teollisuus. Hankkeen keskeisiä painopistealueita ovat vihreä siirtymä sekä digitalisaatio, ja sitä kautta hanke vastaa globaaliin, kansalliseen ja alueelliseen tarpeeseen toimenpiteistä ilmaston muutoksen hillitsemiseksi. Kainuun vientisektori elää metsäteollisuudesta, kaivoksista ja mittaustekniikan osaamisesta ja Kainuun älykkään erikoistumisen strategia ottaa painopisteet hyvin huomioon.
Alueen elinkeinoelämän keskeisinä tarpeina ja jatkuvina haasteina ovat kustannustehokkuuden ylläpitäminen ja parantaminen, energiatehokkuuden kehittäminen, haitallisten prosessikemikaalien määrän vähentäminen, lopputuotteen laadun parantaminen ja jalostusarvon kasvattaminen. Tässä toiminnassa prosessien tunteminen ja oikea-aikainen säätö ovat avainasemassa. Näin ollen mitä ajantasaisempaa ja tarkempaa prosessiymmärrystä ja mittaustietoa on saatavilla, sitä paremmin energiaintensiivisten prosessien optimointi onnistuu. Kehittämisen kohteena ja välineinä ovat periaatteet, menetelmät, prosessit, laitteet ja digitalisaatio.
Kainuussa on vahva metsäbiotalouden ekosysteemi (Renforsin ranta Kajaani ja Kuhmo) ja uusia suunnitelmia on uuden biotuotetehtaan rakentamiseksi Paltamoon. Hankeen tavoitteena on parantaa sektorin toiminta edellytyksiä Kainuussa ja mahdollistaa uusia investointeja. Biotalouden tarpeisiin hankkeessa kehitetään luotettavien kemiallisten analyysien avulla laadukas ylikriittisen uuton palvelu sekä kehitetään teollisesti skaalautuvaa uuttoprosessia edelleen. Hanke linkittyy vahvasti Kainuun liiton koordinoimaan BERRY+-kansainväliseen kumppanuuteen tuoden substanssiosaamista alustan käyttöön.
Toisena painopistealueena hankkeessa on kehittää uusia teknologisia ratkaisuja elinkeinoelämälle ilmastonmuutoksen hillintään ja prosessien rakentamiseen kohti vähähiilistä kiertotalousyhteiskuntaa. Tavoitteena on etsiä koostumuksia ja valmistusmenetelmiä kehittyneille uuttoaineille ja demonstroida niiden soveltamista sähkö- ja elektroniikkalaiteromun (WEEE) kierrätyksessä. Vaikka sähkö- ja elektroniikkaromu on keinotekoista, niistä löytyvien metalliraaka-aineiden määrä voi olla jopa suurempi kuin luonnonmalmeissa. Tavoitteena on uudistaa paikallista kiertotaloustoimintaa kestävästi ja lisätä sekundaaristen raaka-aineiden hyötykäyttöä.
Kainuun vientiteollisuuden tarpeisiin hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa laboratoriomittausten kehittämisestä kohti suorempia, nopeampia ja linjastolla tehtäviä mittauksia, selvittää mittauksien siirtoihin liittyviä prosessiteknisiä pullonkauloja ja evaluoida vaihtoehtoisia mittausmenetelmiä. IoT-ympäristömittalaitteiden ja avoimen datan pohjalta tutkitaan tekoälyyn perustuvia digitaalisia ennustemalleja, joita voitaisiin hyödyntää ilmastonmuutoksesta aiheutuvien sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien haittojen ennustamiseen. Sähkökemiallisten mittausten osuuden tavoitteena on kehittää kemiaa, teoriaa ja datankäsittelyä prosessien nopeammaksi ja tehokkaammaksi säätämiseksi. Edelleen hankkeessa kehitetään vajaatäytteisen putken nestevirtauksen luotettavia mittauksia käyttäen ultraäänivirtausmenet elmää haastaviin kohteisiin, joissa virtausta ei nykyisellään pysty mittaamaan tai nykyiset mittausteknologiat ovat epätarkkoja.
Hankkeen aikana lupaavimmiksi tunnistettavien uusien teknologioiden, ratkaisujen tai menetelmien ympärille kootaan soveltuvat ekosysteemit niiden jatkokehittämiseksi ja kaupallistamiseksi hankkeen päättymisen jälkeen erillisinä hankkeina. Vahva osa koko hankekokonaisuutta on myös kainuulaisen elinkeinoelämän ja tutkimuslaitossektorin kansainvälistymisen edistäminen.