Kajaanin ammattikorkeakoulussa julkaistussa tutkimusraportissa ”Liikunta-alan työpaikat ja talousvaikutukset Suomessa vuosina 2006–2014”, matkailututkija, FT Pekka Kauppila selvitti liikunta-alan työpaikkojen määrää, niiden kehitystä ja talousvaikutuksia Suomessa kahdeksan vuoden tarkasteluajanjaksolla.
Liikunta-alan yritystoimipaikkojen henkilötyövuodet ovat kasvaneet sadoilla, lukumäärä useilla sadoilla ja liikevaihto muutamalla sadalla miljoonalla Suomessa vuosina 2007‒2014. Erityisesti yritystoimipaikkojen henkilötyövuodet, lukumäärä ja liikevaihto ovat lisääntyneet urheilulaitosten toiminnassa, kuntokeskuksissa ja muussa urheilutoiminnassa. Sen sijaan urheiluseurojen toiminta on edellä mainituilla indikaattoreilla hiipunut vuosina 2007–2014. Vuonna 2014 liikunta-ala työllisti yhteensä 7 825 henkilötyövuoden verran, yritystoimipaikkoja oli 3 778 kappaletta ja yritystoimipaikkojen liikevaihto oli 824,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 liikunta-alan henkilötyövuosista kertyi palkkatuloa 254,3 miljoonaa euroa ja palkkaverotuloa (kunnallisverotulo) 37,5 miljoonaa euroa.
Liikunta-alan kuntasektorin työpaikkojen (päätoimiset palkansaajat) lukumäärä on lisääntynyt Suomessa vuosina 2006–2014 hyvin maltillisesti, vain 13 henkilöllä. Kuitenkin liikunnanohjaajien määrät ovat kehittyneet erityisen myönteisesti tarkastelujaksolla. Jonkin verran kasvua on tapahtunut myös liikuntaneuvojien, liikuntakoordinaattoreiden, erityisliikunnanohjaajien ja vastaavien liikunnanohjaajien määrässä. Sen sijaan uinninvalvojien ja liikuntasihteerien määrät ovat vähentyneet. Vuonna 2014 liikunta-alan kuntasektori työllisti kaikkiaan 866 päätoimista palkansaajaa, työpaikkojen palkkatulo oli 26,1 miljoonaa euroa ja palkkaverotulo (kunnallisverotulo) 3,9 miljoonaa euroa.
Lienee todennäköistä, että tulevaisuudessa liikunta-alan työpaikkojen määrä kuntasektorilla ei tule lisääntymään, koska valtiontalous ja kuntatalous kiristynevät edelleen. Sen sijaan ihmisten kiinnostus oman fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitämiseen todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Tämä antaa mahdollisuuksia liikunta-alan yksityisen sektorin yritystoimintaan ja työpaikkojen määrän lisääntymiseen, minkä ovat huomioineet myös Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuneet liikunnanohjaajat. Heidän mukaansa tulevaisuuden työelämässä tarvittavat valmiudet liittyvät muun muassa yrittäjyysosaamiseen. Liikunnanohjaajakoulutukseen toivottiinkin yrittäjyystaitojen ja -opintojen lisäystä sekä perustutkintoon että jatkokoulutukseen. Liikunta-alan koulutuksen antamat valmiudet ovat hyödynnettävissä myös matkailualalla, esimerkiksi aktiviteettimatkailussa. Liikunta-alan ja (matkailu)yrittäjyyden yhdistäminen onkin syytä tiedostaa entistä paremmin liikunta-alan koulutuksen suunnittelussa, ennakoinnissa ja arvioinnissa.
Tutkimuksessa liikunta-alan kuntasektorin työpaikkojen (palkansaajat) määrää tutkittiin ammattinimikkeiden kautta. Tarkastelu perustui KT Kuntatyönantajien kautta saatuihin tietoihin, jotka pohjautuvat Tilastokeskuksen kuntasektorin palkat -tilastoihin. Liikunta-alan yritystoimipaikkojen henkilötyövuosien, lukumäärän ja liikevaihdon analysointi perustui puolestaan Tilastokeskuksen yritysrekisteriin, kun liikunta-alan toimialat määriteltiin Tilastokeskuksen TOL (2008) toimialaluokitukseen tukeutuen. Työpaikkojen ja henkilötyövuosien aikaansaaman palkkatulon ja palkkaverotulon (kunnallisverotulo) laskemisessa sovellettiin Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoja ja Kuntaliiton efektiivinen veroaste -tilastoja.
Matkailututkija, FT Pekka Kauppilan tutkimusraportti on luettavissa Theseus-verkkojulkaisujärjestelmässä: http://www.theseus.fi/handle/10024/105945
Lisätietoja:
Kajaanin ammattikorkeakoulu
matkailututkija, FT Pekka Kauppila
puh. 040 702 7038
pekka.kauppila(at)kamk.fi