Ulkomaiset matkailijat tekivät Kajaanissa vuonna 2012 verovapaita ostoksia yhteensä 5,3 miljoonalla eurolla. Käytännössä kyseessä ovat venäläiset matkailijat, käy ilmi arvonlisäveron palautustoimintaan erikoistuneen Global Bluen tilastojen perusteella. Suomen kaupungeista Kajaani sijoittui vertailussa sijaluvulle kahdeksan Helsingin, Lappeenrannan, Imatran, Joensuun, Kotkan, Vantaan ja Rovaniemen jälkeen. Global Bluen tilastojen mukaan vuosi 2013 tulee olemaan samalla tasolla kuin 2012.

Kajaanille tilastoitu 5,3 miljoonaa euroa on itsessäänkin merkittävä rahamäärä, mutta summa kuvaa vain sitä osaa venäläisten verovapaista ostoksista, joiden arvonlisävero palautuu matkailijalle Global Bluen kautta. Global Bluen lukujen ulkopuolella jää viime aikoina suosiotaan kasvattanut invoice-kauppa, jossa asiakas ostaa tuotteen kaupasta normaaliin tapaan arvonlisäverollisena, leimauttaa ostokuitin tullissa ja saa veroedun leimattua kuittia vastaan vieraillessaan seuraavalla kerralla tavaran myyneessä liikkeessä. Invoice-kaupan volyymistä ei ole tarkkoja tilastoja, mutta sen osuus verovapaasta kaupasta on huomattava. Uusimpien arvioiden mukaan invoice-kauppa on lähes yhtä suosittua kuin tax free. Suosion kasvun syynä on se, että matkailijan veroetu on invoice-kaupassa parempi perinteiseen tax free -kauppaan verrattuna. Toisaalta kauppiaan kannalta invoice-kauppa on kannattavaa siksi, että asiakas palaa kauppaan saadakseen veroedun.

– Alustavien tutkimusten perusteella voidaan arvioida Kainuun verovapaan kaupan olevan yhteensä yli 10 miljoonaa euroa vuodessa, toteaa kehittämispäällikkö Mikko Keränen Kajaanin ammattikorkeakoulusta.
Kajaanin ammattikorkeakoulusta restonomiksi (AMK) englanninkielisestä Tourism –koulutusohjelmasta valmistuvan Anwar Zaibin opinnäytetyön mukaan tyypillinen Kajaanissa vieraileva venäläinen ostosmatkailija asuu Kostamuksessa ja käy Kajaanissa useammin kuin kerran kuukaudessa. Opinnäytetyön mukaan kajaanilaisista kaupoista venäläiset ostavat yleisimmin vaatteita ja jalkineita, elin- ja taloustarvikkeita, makeisia, elektroniikkaa, auton varaosia sekä kosmetiikkaa. Venäläiset matkailijat ovat myös hintatietoisia, sillä 98 vastaajaa 107:stä kertoi etsivänsä kaupasta alennustuotteita. Niin ikään valtaosa vastaajista arvioi ostosten tekemisen helpottuvan, jos Kajaanin kaupat hyväksyisivät tulevaisuudessa ruplat maksuvälineeksi.

Venäläisistä matkailijoista suomen kielellä tulee toimeen harvempi kuin joka kymmenes, englannin kieltä sen sijaan taitaa jo lähes kolmannes itänaapurista tulevista vierailijoista. Hieman yli puolet venäläismatkailijoista kertoi kohdanneensa kielivaikeuksia kaupoissa asioidessaan. Kieliongelmista huolimatta matkailijat arvioivat lähes poikkeuksetta olevansa tyytyväisiä kauppojen asiakaspalveluun. Yhtä yksimielisesti venäläismatkailijat olivat valmiita suosittelemaan Kajaania ostosmatkailukohteeksi myös tuttavilleen. 
 
– Kajaanin ostosmatkailua kehitettäessä kauppaliikkeiden kannattaisi harkita venäjän kieltä puhuvien henkilöiden palkkaamista asiakaspalveluun tai venäjän kielen kurssien järjestämistä nykyiselle henkilöstölle. Yritykset voisivat myös yhteistyössä järjestää ostosmatkailutapahtuman sekä organisoida markkinointikampanjoja Kajaanin ostosmahdollisuuksista, toteaa Kainuun Etu Oy:n toimeksiannosta Kajaanin ammattikorkeakouluun opinnäytetyönsä tehnyt Anwar Zaib.

Juuri valmistuneen opinnäytetyön lisäksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa on meneillään laajempi koko Kainuun venäläismatkailun osaamistarpeita tarkasteleva kehittämishanke, jota on rahoittanut Kainuun Ely-keskus Manner-Suomen ESR-ohjelmasta. Hankkeen tulokset julkistetaan Kajaanissa Kaukametsän salissa 4. helmikuuta 2014 pidettävässä seminaarissa.

Lisätietoja:

Mikko Keränen 
Kehittämispäällikkö 
Kajaanin ammattikorkeakoulu 
email. mikko.keranen@kamk.fi
puh. 044 7101 620

Anwar Zaib (in english)
Opinnäytetyön tekijä
email. sheno_a@hotmail.com 
puh. 044 334 8852