Julkaisut

Selvityksen päätavoite on profiloida tyypillinen kotimainen moottorikelkkamatkailija. Profiloinnin lisäksi selvityksessä tarkastellaan Kainuuta moottorikelkkamatkailun kohdealueena: miten kiinnostavana kotimaiset moottorikelkkamatkailijat aluetta pitävät, mitä hyviä ja huonoja puolia he näkevät Kainuun kelkkailumahdollisuuksissa ja miten maakunnan moottorikelkkamatkailua olisi kelkkamatkailijoiden mielestä mahdollista kehittää. Selvityksen aineisto kerättiin joulukuussa 2023 kelkkaharrastajille tehdyllä sähköisellä kyselyllä, johon vastasi kaikkiaan 694 kelkkailijaa eri puolilta Suomea. Heistä 573 kertoi harrastavansa moottorikelkkamatkailua. Kyselyn selitetekstissä moottorikelkkamatkailu täsmennettiin oman kotikunnan ulkopuolelle suuntautuvaksi matkailuksi, jonka keskeisenä tarkoituksena on moottorikelkkailun harrastaminen vapaa-ajan aktiviteettina. Selvitys liittyy Kajaanin ammattikorkeakoulussa syksyllä 2023 käynnistyneeseen ja kesään 2025 saakka jatkuvaan Kelkka Kainuu -hankkeeseen, jonka toimenpiteet painottuvat markkinointiin ja Kainuun tunnetuksi tekemiseen kotimaisten kelkkamatkailijoiden keskuudessa. Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun kunnat.

Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä. Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan. KAMKin hanketoiminta matkailussa vuonna 2023 on koostunut mm. matkailupalvelujen digitalisointiin keskittyneistä hankkeista Ukkohallan ja Vuokatin alueilla, jotka ovat alan vetureina omilla sektoreillaan. Arctic Lakeland matkailualueen kehittämistyössä pyritään useiden toimijoiden yhteistyössä lisäämään Kainuun tunnettuutta ja kansainvälisten matkailijoiden turistivirran kasvattamista, vaikkapa charter-lentojen lisäämisen myötä. Matkailun digitalisaatio on suorastaan välttämätön alan toimijoiden kehittämiseksi Kainuussa. Markkinointi, palvelut eri kohteissa, varaus- ja maksujärjestelmät on oltava sellaisessa kunnossa, jossa ne tavoittavat globaalit markkinat ja alueelle tulevat asiakkaat – digitaalisesti ja jopa etukäteen.

Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä. Liiketalouden koulutusalan hankkeissa oli yritysten digitalisaatio keskiössä usean eri hankkeen toimesta. Yritysten auttaminen digimarkkinoille, kouluttaminen hyödyntämään niitä ja tuoreimpien tietojen päivittäminen saivat hyvän vastaanoton muun muassa Kajaanin Yrittäjien puolelta. Liiketalouden hankkeissa kannustimme yrityksiä hyödyntämään datataloutta ja tekoälyä, kehitimme avoimen opintojen tarjontaa ja sitä kautta KAMKin vaikuttavuutta Kainuun ulkopuolelle. Toteutimme myös erilaisia tutkimuksia koulutuksen osaamisen kehittämiseksi ja huomioimme myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvän liiketoiminnan kehittämisen tarpeet. Olimme myös mukana kehittämässä muun muassa teknologialähtöistä liiketoimintaa ja uusien alan yritysmahdollisuuksien sijoittumista Vuokattiin. KAMKin vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan. Jokainen hanke kytketään osaksi jotakin KAMKin koulutusta ja tästä muodostuu osa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevaa vuotuista perusrahoitusta. Hankevolyymillä on siis suuri merkitys paitsi hankkeen vaikutuksen, myös rahoituksen näkökulmasta. On syytä kuitenkin muistaa, että tämäkin rahoitus tulee kolmen seuraavan vuoden aikana keskiarvolla laskien. Hankkeiden rahoitus riippuu rahoittajasta. EU-hankkeet ovat 100 % rahoitettuja, aluerahoitus kattaa tyypillisesti 70–80 % kokonaisrahoituksesta ja esimerkiksi yrityshankkeet 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että KAMKin tulee kattaa loput omalla rahoituksella tai mieluummin löytää yritykset mukaan rahoittamaan osaa tuota puuttuvaa loppurahoitusta.

Vuoden 2023 Kajaanin Ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetöistä kirjoitetut artik-kelit kiinnittyvät neljään teemaan, jotka ovat asiakkuuksien -, palvelujen -, henkilöstön osaamisen - ja koulutusorganisaatioiden työelämäyhteyksien kehittäminen. Opinnäytetöitä valmistuu lähes sata ja tähän julkaisuun kootut artikkelit ovat katsaus niistä. Asiakaskeskeisen organisaation kehittäminen ja hoitotyön näkökulmat, kuten eksistentiaalisen kärsimyksen tukeminen palliatiivisessa hoidossa, ovat hyvin tärkeitä. Samoin palvelujen kehittä-minen, kuten digipalveluiden käyttöönotto ja kustannustietoinen lähestymistapa ravitsemispal-veluihin, ovat merkittäviä aiheita. Palvelujen jatkuva parantaminen ja innovointi ovat avainasemassa nykypäivän markkinoilla. Tämä teema keskittyy uusien palveluiden luomiseen, nykyisten palveluiden tehostamiseen, tek-nologian hyödyntämiseen, jotka edesauttavat asiakastyytyväisyyttä.

Covid-19-pandemia on aiheuttanut haasteita hoitotyön kliinisten taitojen opettamiselle ja oh-jaamiselle ammattikorkeakouluissa. Tutkinnon saavuttamiseksi kliinisten taitojen harjoittelutun-neille osallistuminen on usein pakollista ja nämä tunnit toteutetaan perinteisesti lähiopetuk-sena. Mikäli lähiopetukseen osallistuminen ei ole mahdollista, tämä vaikeuttaa opintojen etene-mistä. Joitakin lähityöskentelyä vaativia asioita on kuitenkin mahdollista opettaa, ohjata ja opis-kella myös etä- ja hybridiopetuksena (kuva 1.) hyödyntäen digitaalisia menetelmiä. (DIGIHOI –ÄLÄ JÄTÄ -hankkeen hankesuunnitelma, 2022.) Tutkimusten mukaan digitaalisten menetelmien mukaan ottaminen opettamiseen on myös johtanut parempiin oppimistuloksiin ja siten lisännyt opiskelijoiden motivaatiota opiskeluun (Coyne ym., 2020; Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018; Rouke, 2020). Viitteitä löytyy myös siitä, että hybridiopetus koetaan parempana ope-tusmetodina oppimisen näkökulmasta kuin perinteinen lähiopetus (Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018).

Väestön ikääntyessä entistä suurempi joukko ikäihmisiä tarvitsee erilaisia palveluja arjen tueksi toimintakyvyn heikentymisen myötä. Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti tai pienin avuin, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon asiakkaat ovat yhä vanhem-pia. Kansallinen linjaus on, että ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja saada tarvitsemansa palvelut sinne myös ympärivuorokautisesti. Kunnat voivat vaikuttaa ikäihmisten palvelutarpeisiin panostamalla edistäviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, neuvontaan ja ohjaukseen sekä asuntojen ja asuinympäristön kehittämiseen. (THL 2022.) Kainuu kuuluun maan nopeimmin ikääntyviin alueisiin. Vuoden 2021 lopussa Kainuun väkimäärä oli 71 255 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita oli 29,8 %. Tulevien vuosikymmenien aikana väestö ikääntyy edelleen. Vuonna 2040 ennustetaan yli 65- vuotiaita olevan 35 % kainuulaisista. (Väestö ja muuttoliike 2022.) (Liite 1.) Kainuun hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen toimintasuunnitelman mukaan ikäihmisten palvelukokonaisuus muodostuu samoista perus- ja erityispalveluista kuin muunkin väestön pal-velut. Suurin osa ikäihmisistä ei tarvitse säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan he elävät arkeaan itsenäisesti. Ikäihmisille suunnattujen palvelujen tavoitteena on ylläpitää kuntalaisten toimintakykyä, aktiivisuutta, osallisuutta ja omatoimisuutta tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti kotikunnasta ja asuinpaikasta riippumatta. (Tolonen 2022, 8–9.) Tarvitaan uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta palvelujen kehittämiseen sekä erilaisia palveluja täydentämään ikäihmisten kotona asumista. Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja toi-mintakyvyn ylläpitämistä sekä kotiin tuotavia palveluja. (THL 2023.)

Kajaanin ammattikorkeakoulu on toteuttanut 1.6.2021 – 31.3.2023 Kainuun liiton rahoittamaa REACT-EU, EAKR-hanketta nimeltä Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut. Hanke lähti liikkeelle tarpeesta selvittää, millaisia mahdollisuuksia kaukolämmöntuottajalla on ja millaisia askeleita heidän pitäisi tehdä, jotta kaukolämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä saisi vähennettyä. Tämänhetkisessä maailmassa energiatuotanto on murroksessa ja vähähiilisyystavoitteet, joita Suomikin on asettanut, asettaa paineita muutoksiin myös kaukolämmöntuotannossa. Resurssiviisas ja vastuullinen energia on uusiutuvasti ja hajautetusti tuotettua kaukolämpöä. Hankkeessa on mukana Loiste Lämpö Oy Kajaanista sekä Suomussalmen kunta. Hankkeen tavoitteena onkin tehdä vähähiilisen kaukolämmöntuotannon tiekartat sekä Kajaaniin että Suomussalmelle. Tässä raportissa käsittelemme Kajaanin tiekarttaa. Loiste Lämmön toiminnassa ja strategiatyössä on otettu jo pitkään huomioon vähähiilisyys ja vastuullisuus näkökulmat, joten lähtökohdat tiekartan tekemiselle olivat erittäin hyvät. Yhteistyössä Loiste Lämmön kanssa hanke työsti kaukolämmöntuotannon vähähiilisyystiekartan, jossa kuvataan eri askelia, joita on tähän mennessä otettu ja mahdollisia toimenpidetavoitteita tulevaisuutta ajatellen. Tiekartan tausta-aineisto käsitellään tässä raportissa ja esitetään tausta-aineistoon pohjautuva visuaalinen esitys.

Tämä julkaisu sisältää 12 etä- ja hybridityöhön liittyvää artikkelia. Ne ovat erilaisia näkökulmia PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeen teemaan – etä- ja hybridityön kehittämiseen. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin. Julkaisu sisältää artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankkeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen. PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto, jota edusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toteutti Kajaanin ammattikorkeakoulu ajanjaksolla 1.9.2021 – 31.8.2023.

Opinnäytetyön aiheena on intranetin kognitiivisen ergonomian ja käytettävyyden parantaminen esihenkilötyön henkilöstöhallinnollisissa osuuksissa. Henkilöstöhallinnolliset toimet kuuluvat jokaisen esihenkilön tehtäviin tavallisten työtehtävien ohessa. Kyseessä on valtion virasto, jossa tutkittavat toimivat esihenkilöinä noin 20 henkilön yksiköissä. Opinnäyteyön hyötynä on, että paremmalla kognitiivisella ergonomialla ja käytettävyydellä voidaan parantaa sekä tehostaa esihenkilöiden työskentelyä henkilöstöhallintoon liittyvissä tehtävissä. Työn aihe nousi käytännön työelämän tarpeesta, kun esihenkilöt etsivät intranetistä tietoa henkilöstöhallinnollisiin asioihin ja kertoivat havainnoistaan esihenkilötyön kehittämisestä vastaavalle henkilölle. Viraston esihenkilöiden strategisen henkilöstön kehittämisen asiantuntijan tarpeena oli saada intranetin henkilöstöhallinnolliseen osaan esihenkilölle kognitiivisen ergonomian ja käytettävyyden parantamiseksi kehitysideoita tietojärjestelmän näkökulmasta sekä sisällisesti. Kehitysideoitien koonnin tavoitteena ja tarkoituksena on parantaa intranetin käytettävyyttä, jotta henkilöstöhallinnollinen osa tukisi paremmin esihenkilötyöskentelyä. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa intranetin käytettävyyttä, kognitiivista ergonomiaa ja tehostaa tiedon hallintaa. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia ja kehittää intranetin henkilöstöhallinnollisen osan kognitiivista ergonomiaa. Teoriaviitekehyksenä oli kognitiivinen ergonomia ja käytettävyys ilmiönä. Esihenkilöiden löytäessä paremmin tietoa intranetistä eli käytettävyyden parantuessa intranetin henkilöstöhallinnollisissa osioissa myös heidän kognitiivinen ergonomiansa tehostuu ja se vapauttaisi aikaa sekä energiaa muihin tehtäviin. Tehokkaampi esihenkilötyöskentely auttaa koko yksikön työskentelyn sujumista. Parempi intranetin käytettävyys ja kognitiivisen ergonomian huomioon ottaminen tekee itseohjautuvasta, valmentavalla työotteella toimivan esihenkilön hallinnollisesta työstä aivoystävällisempää parantaen työhyvinvointia. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena tammikuun 2024 lopussa ja tutkimusotteena on kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus yhdessä eli monimenetelmätutkimus. Esihenkilöitä valittiin tutkimukseen eri alueilta, jotta nähtäisiin vaikuttaako virasto sijainti tai koko kokemukseen kognitiivisesta ergonomiasta ja käytettävyydestä. Saatujen kyselytutkimusten tulosten pohjalta kehittämismenetelmäksi valittiin työpaja. Työpajaan helmikuun 2024 lopulla osallistui kehittämisen asiantuntijoita ja heidän kanssansa käytiin läpi kyselyn tulokset fasilitoiden heidän ideoitaan. Kyselyn ja työpajan tuloksista tuotettiin kognitiivisen ergonomian ja käytettävyyden kehitysideoiden koonti intranetin henkilöstöhallinnollisen osuuden parantamiseksi. Koonnin parannusten toivotaan johtavan parempaan kognitiiviseen ergonomiaan ja käytettävyyteen intranetin henkilöstöhallinnollisessa osassa sekä tekevän työstä aivoystävällisempää.

Ikääntyneiden kaatumiset tuovat valtavia kuluja yhteiskunnalle ja hyvinvointialueille. Nämä kulut voitaisiin pienentää ennaltaehkäisemällä kaatumisia. Kaatumiset aiheuttavat lähes 7000 lonkkamurtumaa suomessa vuosittain. Aihe on maailmanlaajuisesti vaikea ja lähdimmekin selvittämään, löydämmekö keinoja näiden ennaltaehkäisyyn. Lähdimme tekemään opinnäytetyötä erään kunnan vuodeosastolle, jossa on todettu kaatumisten lisääntyvän. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia ikäihmisten kaatumisten syitä eräällä vuodeosastolla. Opin-näytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa vuodeosaston hoitohenkilökunnalle, jonka avulla he voivat ennaltaehkäistä ikäihmisten kaatumisia. Tutkimuskysymyksemme olivat mitkä ovat ikäihmisten kaatumisten syyt vuodeosastolla hoitohenkilökunnan näkökulmasta ja miten niitä voidaan ennaltaehkäistä? Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin haastattelemalla vuodeosaston henkilökuntaa syvähaastattelu menetelmää käyttäen. Haastatteluun osallistui 7 hoitajaa. Haastattelun avulla saimme selville, että työntekijöillä on erittäin hyvää tietotaitoa eikä sen puutteesta ollut kyse. Työntekijät olivat itse hyvin avoimia haastattelussa ja saimme hyvää aineistoa työhömme. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmää käyttäen. Tutkimuksen tuloksien perusteella totesimme, että suurimmat vaikuttavat tekijät kaatumisiin olivat lääkitykset, yöaika ja sairaudet. Tuloksissa näkyi myös, miten hyvin työntekijät ovat jo yrittäneet ennaltaehkäistä kaatumisia ja käyttäneet erilaisia keinoja, kuten apuvälineiden käyttö, työyhteisön raportointi potilaista, potilaan kokonaisvaltainen arviointi, lääkelistojen tarkistaminen, virtsanäyte, ortostaattinen koe ja esteettömyys ympäristössä. Ymmärsimme, että mahdollisuuksia kaatumisten ennaltaehkäisyyn ei juuri ole, ilman resurssien lisäämistä. Opinnäytetyö lisäsi meidän ymmärrystämme siitä, kuinka suuri merkitys ihmisen aktiivisuudella on läpi elämän. Näin voitaisiin välttää ikääntyessä monia kaatumisia, kun elimistön psyykkistä, fyysistä ja kognitiivista kuntoa pidettäisiin yllä lapsuudesta saakka.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ja kartoittaa, kuinka jäteasetuksen erilliskeräysvelvollisuus ilmenee ja vaikuttaa toimintaan työmailla. Lisäksi tarkoituksena oli saada käsitys siitä, kuinka tietoisia rakennusalan yritykset ovat jäteasetuksen erilliskeräysvelvoitteen vaikutuksesta työmaiden ja jätehuoltoyrityksen yhteistoimintaan. Tavoite oli selvittää, pitääkö jätehuoltoyrityksen tehdä liiketoimintamalliinsa muutoksia, jotta asiakasta voidaan palvella asetuksen mukaisesti. Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin liiketoiminnan kehittämistä ja palvelumuotoilua. Palvelumuotoilun myötä mietittiin asiakkaiden kanssa yhdessä, miten jätehuoltoyritys voi tuottaa paremmin palveluitaan erilliskeräysvelvoitteen myötä. Näin ollen saatiin selvitys siitä, miten palvelua voidaan kehittää. Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu suoritettiin teemahaastatteluilla. Haastateltavina oli neljä henkilöä, jotka työskentelivät erityyppisillä työmailla. Teemahaastatteluista kävi ilmi, että jätehuoltoyritys pystyy jo tuottamaan toimivat ratkaisut, kustannukset ovat kuitenkin ongelma. Valvontaa tehostamalla erilliskeräyksen noudattamisesta tulisi vaatimus, joka näin ollen huomioitaisiin jo kustannusrakenteessa ja urakkalaskennassa.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen merkitys esihenkilötyöllä on työhyvinvointiin ja miten esihenkilötyöllä voidaan tukea työntekijöiden työhyvinvointia. Lisäksi haluttiin selvittää, mitä ominaisuuksia ja taitoja esihenkilö tarvitsee tukeakseen työhyvinvointia organisaatiossa. Työhyvinvoinnin merkitys korostuu jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Työhyvinvointi on keskeinen kilpailutekijä yritysten tulevaisuuden menestyksen kannalta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta pääteemasta: työhyvinvoinnista ja esihenkilötyöstä. Ensimmäisessä osiossa esiteltiin työhyvinvoinnin määritelmä, työhyvinvointiin liittyvää tutkimusta, työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, työhyvinvointia uhkaavia tekijöitä sekä työhyvinvointi kilpailutekijänä. Esihenkilötyöhön liittyvässä osiossa käsiteltiin esihenkilötyön merkitystä ja esihenkilön roolia. Lisäksi esiteltiin esihenkilön tehtäviä, kuten vuorovaikutusta ja viestintää, perehdyttämistä sekä osaamisen johtamista. Lähdeaineistona käytettiin pääasiassa työhyvinvointiin ja esihenkilöön liittyvää kirjallisuutta, sekä muutamia internetlähteitä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin laadullista tutkimusta. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin henkilöhaastatteluja. Haastattelut toteutettiin neljän työntekijän kanssa, jotka kaikki työskentelivät mainostoimistossa. Aihe oli kaikille haastateltaville entuudestaan tuttu ja heillä kaikilla oli kokemuspohjaa tutkittavasta aiheesta. Haastatteluissa pyrittiin kartoittamaan konkreettisia esihenkilötyön toimenpiteitä ja taitoja, joilla voidaan edistää työntekijöiden työhyvinvointia. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että työhyvinvointia pidettiin erittäin merkityksellisenä voimavarana työelämässä. Työntekijöiden oma koettu työhyvinvointi oli hyvä ja enemmistö ei kaivannut juurikaan muutosta nykyiseen tilanteeseensa. Keskeisimmät työhyvinvointia tukevat tekijät olivat työyhteisö ja työyhteisön kanssa työajan ulkopuolella vietetty aika sekä esihenkilöltä saatu palaute. Työhyvinvoinnin parantamiseksi esihenkilöltä toivottiin enemmän palautetta ja tukea, sekä aktiivisuutta yhteisen ajanvieton järjestämiseksi oman tiimin kesken.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla kylmävesialtistuksen ja saunomisen yhteyttä fyysisestä rasituksesta palautumiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa kylmävesialtistuksen ja saunomisen yhteyksistä fyysisestä rasituksesta palautumiseen kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta erityisesti terveys-, liikunta- ja hyvinvointialan ammattilaisille sekä aktiiviharrastajille. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku kylmävesialtistuksen osalta tehtiin syyskuussa 2023 ja saunomisen osalta lokakuussa 2023 PubMed-tietokannasta. Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi muodostui yhteensä seitsemäntoista (17) tutkimusartikkelia vuosilta 2010–2023. Valinnassa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Kylmävesialtistuksen osalta valittiin kolmetoista (13) ja saunomisen osalta neljä (4) tutkimusartikkelia. Kirjallisuuskatsauksen tuloksista ilmenee, että sekä kylmävesialtistuksella että saunomisella on nähtävissä viitteitä yhteydestä fyysisestä rasituksesta palautumiseen. Yhtäläisyyksiä kylmävesialtistuksen ja saunomisen välillä löytyi niiden kyvystä edistää palautumista tehokkaammin kuin passiivinen palautuminen. Molemmat menetelmät näyttivät katsaukseen valittujen tutkimusten mukaan tarjoavan myönteisiä vaikutuksia lihaskipuun ja -arkuuteen harjoittelun jälkeen. Lisäksi useiden tutkimusten perusteella kylmävesialtistuksen havaittiin olevan tehokkaampi palautumismenetelmä verrattuna lämpöneutraaliin veteen upotukseen, kontrastivesiterapiaan ja kryoterapiaan. Kirjallisuuskatsaus antoi tukea kylmävesialtistuksen ja saunomisen hyödylliselle roolille fyysisen rasituksen jälkeisessä palautumisessa, mutta samalla se korostaa tarvetta jatkotutkimuksille erityisesti saunomisen osalta yleistettävyyden ja eettisten näkökohtien huomioimiseksi.

Tämä opinnäytetyö käsittelee aikaisen mobilisaation vaikutusta ikääntyneillä sairaalahoidossa. Suuri osa ikääntyneistä potilaista viettää aikansa sairaalassa vuoteessa, vaikka vuodelevon ja inaktiivisuuden tiedetään luovan lisäkomplikaatioita ja vähentävän kykyä selviytyä jokapäiväisistä toiminnoista. Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tuotoksena syntyi opas työelämäkumppanille Espoon sairaalalle. Tietoa opinnäytetyöhön haettiin laajasti eri tietokannoista ja kirjallisuudesta. Oppaan käytännönläheisyyden vuoksi aikaisen mobilisaation vaikutuksien lisäksi tietoa etsittiin ikääntyneiden potilaiden kohtaamisen ja vuorovaikutuksen hyvistä periaatteista, konkreettisista aikaisen mobilisaation keinoista sekä motivoinnista. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi opas Espoon sairaalan hoitohenkilökunnalle. Oppaan tarkoituksena on nostaa esiin tietoa aikaisen mobilisaation merkityksestä ja menetelmistä, joita Espoon sairaalan hoitohenkilökunnalla olisi mahdollisuus hyödyntää jokapäiväisessä työssään. Aikaisin aloitetulla mobilisaatiolla tavoitellaan ikääntyneiden nopeampaa kuntoutumista ja kotiutumista. Opinnäytetyössä hyödynnettyjen tutkimusten pohjalta voidaan päätellä, että aikainen mobilisaatio parantaa toiminta- ja liikuntakykyä sekä elämänlaatua ja lyhentää toipumis- sekä kotiutumisaikaa. Tutkimustieto osoittaa aikaisen mobilisaation olevan turvallista ikääntyneillä potilailla sairaalaympäristössä. Opinnäytetyön luonnoksena syntynyt opas voi toimia tukena aikaisen mobilisaation toteutumiselle.

Given the recent global and regional disruptions in supply chains, the need for a more dynamic pre-cost estimation process became urgent for the case company. Material costs have been subject to significant fluctuations, making older pre-cost estimates inaccurate. The existing process in the case company was not dynamic enough to adapt to these rapidly changing situations. This thesis aims to address this issue by developing a more dynamic pre-cost estimation process for the case company, enabling the incorporation of cost forecasting and rapid changes into pre-cost estimates. The thesis uses an applied research design with qualitative research methods. It consists of four stages. The first stage was the current state analysis, conducted through interviews, workshops, and observations. In this stage, the current strengths and weaknesses of the process were identified and categorised into topics. The topics were process and working methods, pre-cost forecasting, and data management. The pre-cost forecasting and the data management included the most crucial weaknesses. Therefore, those were chosen as the topics for the literature research. The literature research includes finding the best practices to improve or eliminate the weaknesses of the selected topics, and it was summarised into a conceptual framework, which was used as the basis for the next stage. The next stage included co-creating the initial frameworks for the pre-cost forecasting and data management improvements and creating the new, improved process flowcharts. In the final stage, these frameworks and process flowcharts were reviewed, improved, and verified in a workshop with the local business unit management team. The outcome of this thesis is the pre-cost estimation process on a framework level. The final frameworks provide the case company with comprehensive directions on making the process more dynamic and the pre-cost estimates more accurate. This is expected to decrease negative cost slippage and provide more accurate offers based on forecasted costs.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kertoa perusteellisesti projektista, jossa suoritettiin käyttötarkoituksen muutostyöt, sekä niihin kuuluvista tehtävistä työnjohtajan näkökulmasta. Opinnäytetyö käsittelee projektiin osallistuvien henkilöiden tehtäviä ja niihin liittyviä vastuita sekä odotuksia. Opinnäytetyössä kuvattiin projektin kulku, siihen liittyvät tehtävät ja projektin aikataulu. Opinnäytetyössä keskityttiin yksittäiseen rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen. Toteutettu muutostyö oli lasten päiväkoti Tammi. Opinnäytetyö antaa tietoa muutostyön toteutuksesta, työn johtamisesta ja siihen kuuluvista asioista. Tietoa voidaan soveltaa muihin vastaaviin projekteihin, kuitenkin tiedostaen sen, että projektit ovat erilaisia. Työ toteutettiin pääurakoitsijan näkökulmasta.

Opinnäytetyössä tehtiin Lohjan seurakunnan kiinteistöpalvelun toimeksiannosta ilmanvaihtojärjestelmän toimintakunnon ja puhtauden tarkastus. Ilmanvaihtojärjestelmän tarkastus tehtiin Lohjan seurakuntakeskuksessa ja Virkkalan kirkossa. Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää ilmanvaihtojärjestelmän toimintakunto ja puhdistustarve. Opinnäytetyössä käsitellään myös koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmän ylläpitoa. Ilmanvaihtojärjestelmän tarkastus tehtiin pääsääntöisesti ilmanvaihdon katsastusoppaan mukaisesti ja tarkastukset suoritettiin aistinvaraisesti. Tarkastuksessa käytettiin katsastusoppaan koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon tarkastuslistaa, johon kirjattiin tarkastuksessa tehtyjen havaintojen tulos. Opinnäytetyössä tehtiin myös kirjallisuuskatsaus ilmanvaihtojärjestelmien ylläpidosta. Ilmanvaihtojärjestelmien tarkastuksessa kirjatut havainnot liittyivät pääsääntöisesti ilmanvaihtojärjestelmän puhtauteen. Tulokset osoittivat myös, kuinka tärkeää on tarkastaa säännöllisin väliajoin ilmanvaihtojärjestelmän toiminta ja puhdistustarve. Ilmanvaihdon tarkastuksen perusteella kohderakennusten ilmanvaihtojärjestelmät ovat puhdistettava ja puutteet on korjattava viipymättä. Ilmanvaihtojärjestelmien tarkastus olisi suositeltavaa tehdä kaikissa Lohjan seurakunnan kiinteistössä. Opinnäytetyössä tehty huolto-ohje ja ilmanvaihtokoneen huoltokaavio helpottavat ilmanvaihtojärjestelmän ylläpitoa. Huolto-ohje selkeyttää ilmanvaihtojärjestelmän ylläpitoon kuuluvia toimenpiteitä ja huoltokaavio niiden johdonmukaista tekemistä. Huolto-ohjeen ja ilmanvaihtokoneen huoltokaavion avulla saadaan pääsääntöisesti ilmanvaihtojärjestelmät pidettyä toimintakuntoisena seurakunnan omalla kiinteistönhoidolla.

Insinöörityössä tarkasteltiin paikkatietopohjaisen peltolohkorekisterin ylläpitoa ja laadunhallintaa Euroopan komission määrittelemän vuosittaisen laaduntarkastuksen, LPISQA:n, kautta. Tavoitteena oli selvittää, millainen kokonaisuus LPISQA on Suomen peltolohkorekisterin näkökulmasta ja mihin tällä laatutarkastelulla pyritään. Insinöörityön tavoitteena oli myös selvittää, millaisiin seikkoihin vaikuttamalla peltolohkorekisterin ylläpidossa voitaisiin LPISQA:n laatuvaatimuksiin parhaiten vastata. Työssä käytiin läpi peltolohkorekisterin rakenne ja sen ylläpitämisen kannalta keskeiset työvaiheet. Samalla selvitettiin, millaisiin seikkoihin paikkatiedon laadunvalvonta perustuu ja miten peltolohkorekisterin laatua valvotaan. Keskeisenä tutkimuksessa oli kuvata LPISQA-prosessin rakenne ja sen sisältämät laatuvaatimukset. Insinöörityön tuloksena kuvattiin LPISQA-raportoinnin merkitys osana peltolohkorekisterin ylläpitoa. Työssä pohdittiin myös, millaiset tekijät mahdollistavat rekisterin laatua heikentävien elementtien muodostumisen ja miten niihin voisi vaikuttaa. Insinöörityö tarjoaa peltolohkorekisterin parissa työskenteleville lisätietoa Euroopan komission vaatimuksista rekisterin laatuun. Pinta-alojen ja maankäytön oikeellisuus on olennaisessa osassa, jotta peltolohkorekisteriin voidaan luottaa pinta-alaperusteisten maataloustukien maksamisperusteena.

Ferroplan Oy:lle tehdyn insinöörityön aiheena oli tuottaa esiselvitys polttoaineen kuivurin toteuttamisesta pienen kokoluokan energialaitoksen yhteyteen. Projektin taustalla oli tarve hyödyntää tarjolla olevaa korkean kosteuspitoisuuden polttoainetta. Yrityksen tavoitteena oli korvata yksi nykyisistä polttoaineen syöttöön käytetyistä kuljettimista polttoaineen kuivurilla, joka toimisi myös kuljettimena. Työssä perehdyttiin kuivauksen teoriaan, kuivausprosessien mitoittamiseen sekä suunnitteluun. Kuivauksen sekä haihdutuksen teoreettisen tarkastelun perusteella projektin tuloksena saatiin laadittua Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla käytettävä laskentatyökalu kuivurin suunnittelijan avuksi. Työkalun avulla voidaan riittävillä esitiedoilla arvioida tarvittava polttoaineen viipymäaika kuivurissa halutun kuiva-ainepitoisuuden saavuttamiseksi. Lisäksi työkalulla voidaan määrittää kuivurin energian kulutus sekä poistoilmasta talteen otettavan lämpöenergian määrä. Viipymäajan perustella voidaan alustavasti arvioida kuivurin kokoa ja siten sen soveltuvuutta siirrettävän energialaitoksen yhteyteen. Työssä onnistuttiin luomaan työkalu, jonka avulla voidaan riittävällä tarkkuudella arvioida suunniteltavan kuivurin kokoa ja tehokkuutta. Työkalun jatkokehitys on mahdollista toimeksiantajan omien tarpeiden mukaisesti. Työkaluun voidaan sisällyttää esimerkiksi aineominaisuuksien laskentamalleja, joiden avulla lasketaan aineominaisuuksien muutokset, kun kuivausparametreja muutetaan.

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin kamppailulajien yhteyttä silmävammoihin lajeissa joissa sallitaan voimakkaat päähän kohdistuvat lyönnit. Työ toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena, jotta saatavilla oleva lähdeaineisto pystyttiin hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti. Lähdeaineisto koostui vapaasti saatavilla olevista tutkimuksista Pubmed ja Science Direct tietokannoista. Analysoitujen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että ainakin ammattilaisina ottelevilla nyrkkeilijöillä ja vapaaottelijoilla on riski jonkinasteisiin silmävammoihin. Suurin osa kamppailijoilla todetuista vammoista oli silmänympärysalueiden ihovammoja, mutta myös vakavampia silmävammoja esiintyi. Pääsuojaa käyttävillä riskit vaikuttivat olevan alhaisemmat. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä optometristien tietoa kamppailulajeille tyypillisistä silmävammoista ja siten parantaa asiakaskohtaamisten laatua ja edistää kamppailulajiharrastajien silmien terveyttä. Tavoitteena on madaltaa kynnystä tarjota ja tehdä kattavampia näöntutkimuksia henkilöille, joiden kamppailulajitausta tulee ilmi anamneesin aikana. Optometristien tulee myös osata ohjeistaa kamppailijoita tunnistamaan vakaviin vammoihin liittyvät oireet, jotta he osaavat tarvittaessa hakeutua optometristin tai silmälääkärin tutkimuksiin.

Uuden maatalouspolitiikan keskeisimpiä tavoitteita on innovoinnin lisääminen. Satelliittien tuottamia kuvasarjoja käytetään apuna tukien toimeenpanon seurannassa ja raportoinnissa. Kuvilla varmennetaan viljelijän tukihakemuksella olevia tietoja, jolloin paikan päällä tehtäviä valvontoja on mahdollisuus vähentää ja samalla pienentää viljelijälle aiheutuvaa hallinnollista kuormaa. Satelliittikuvien avulla todennettavaa seurantaa nimitetään monitoroinniksi. Vipu-mobiili liittyy kiinteästi monitorointiin, sillä sovelluksen avulla viljelijälle annetaan mahdollisuus vastata hallinnolta saapuneeseen selvityspyyntöön. Tämän opinnäytetyön tilaajana on Ruokavirasto. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä vuonna 2023 käyttöönotetun Vipu-mobiilisovelluksen käyttäjiltä käyttökokemuksia sovelluksen käytöstä ja kartoittaa käyttäjien toivomia kehittämisehdotuksia sovelluksen jatkokehityksen avuksi. Tutkimus toteutettiin sähköposti- ja messukyselynä koko Suomen alueelle. Kyselyn vastaajina oli viljelijöitä, tilan osallisia ja neuvojia. Lisäksi toteutettiin työpajatyyppinen kyselytutkimus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja Ruokavirastossa töissä oleville viljelijöille. Näillä kahdella tavalla saatuja vastauksia verrattiin toisiinsa. Opinnäytetyössä vertailtiin myös Vipu-mobiilia Latvian ja Liettuan vastaaviin sovelluksiin. Tutkimuksen tuloksena saatiin priorisoitu lista kehittämistoiveista ja sovelluksen käyttökokemuksia. Lisäksi saatiin selville, mistä ja miten käyttäjät saavat ohjeita sovelluksen käyttöön.

Opinnäytetyö on suoritettu Epec Oy:lle. Sen tavoitteena on ollut määrittää uudelleenkäytettävien ohjelmistokirjastojen sisältöä, käyttöä, ylläpitoa sekä kehitystä niiden optimoimiseksi. Uudelleenkäytettävien ohjelmistokirjastojen oikeaoppinen hyödyntäminen tarjoaa huomattavia etuja liiketoiminnan kannalta niiden tuottamien hyötyjen avulla. Näitä hyötyjä ovat mm. aikataululliset ja taloudelliset hyödyt, jotka tarjoavat suoran edun projektien tarjouskilpailutuksissa ja loppuun saattamisessa. Tutkimustyö on toteutettu tutustumalla aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja teoriaan, jonka perusteella on toteutettu toimintamalliehdotuksia sekä nykyisille että tuleville ohjelmistokirjastoille. Toimintamalliehdotuksia on toteutettu sekä kerättyyn teoriaan että asiantuntijakokemukseen pohjautuen. Näillä ehdotetuilla toimintamalleilla on pyritty luomaan tapa työstää uudelleenkäytettäviä kirjastokomponentteja niin, että niiden täysi potentiaali saadaan hyödynnettyä. Tämän lisäksi työssä pyrittiin listaamaan sellaisia ohjelmistokehityksessä toistuvia kokonaisuuksia, joiden uudelleenkäytön potentiaali on huomattavaa. Listatuille kirjastokomponenteille ehdotettiin sovellusarkkitehtuureja kerätyn teorian perusteella. Työssä myös analysoitiin olemassa olevien kirjastojen uudelleenkäytön artefaktikandidaattina toimimisen nykytilannetta. Tutkimustyön tulosten läpikäyntiä on rajattu julkisessa opinnäytetyön versiossa.

Tämä opinnäytetyö käsittelee YouTube-automaatiota, sillä omaan kokemusta tubettajayrittäjänä. Opinnäytetyön tarkoituksena on jakaa hyödyllisiä vinkkejä niille, jotka ovat kiinnostuneita sisällöntuotannosta YouTubessa. Opinnäytetyön tuloksena syntyvä opas auttaa tulevia tubettajia säästämään aikaa, välttämään monia epäonnistumisia ja ymmärtämään YouTube-kanavan suosion kasvattamisen tekijät. ”Tubettaminen” eli YouTube-sisällöntuotanto on erityisesti viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut eräänlaiseksi ilmiöksi. YouTubesta on tullut yksi maailman suosituimmista sosiaalisen median alustoista. Tubettaminen kokee suuria muutoksia kehittyvien tekoälysovelluksien myötä. Tubettaminen on siis ajankohtainen aihe. YouTubessa on paljon sisällöntuottajia, joista osa toimii hyvin menestyksekkäästi. Jotkut YouTube-sisällöntuottajat tekevät YouTube-videoita päätoimisena työnään. Moni suosittu tubettaja toimii yrittäjänä YouTuben parissa.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää yrityksemme asiakkaalle sovellusprototyyppi, jota käytetään varastoissa käytettävien satelliitti- eli sukkulavaunujen toimintojen ja tilojen ohjaamiseen sekä näiden seuraamiseen. Sovelluksen tarkoituksena on helpottaa varastotyöntekijöiden työskentelyä ja lisätä työntekijöiden joustavuutta varastoalueella. Kehitystyön yhteydessä piti myös suunnitella rajapinta, jonka kautta sovellus keskustelee varaston logiikkajärjestelmän kanssa. Sovellus saatiin toteutettua prototyyppivaiheen vaatimusmäärittelyn mukaisesti ja se tullaan tuotteistamaan asiakkaamme toimesta jatkokehitysvaiheen jälkeen.

Väestön ikääntyessä glaukooma on entistä yleistyvämpi silmäsairaus. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten silmän valokerroskuvausta eli OCT-kuvantamista voidaan hyödyntää, kun asiakkaalla tiedetään olevan glaukooma tai epäillään glaukoomaa ja koota tuloksista selkeä suomenkielinen yhteenveto. Työn tarkoituksena oli lisätä tietoa ja näin myös varmuutta ja osaamista oikeanlaisen OCT-kuvan valintaan, kun asiakkaalla on glaukooma tai epäillään glaukoomaa. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena scoping-menetelmää käyttäen. Aineistohaku toteutettiin syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana. OCT:n hyödyntämisestä glaukooman tunnistamisessa ja seurannassa löytyi paljon aineistoa, joista opinnäytetyöhön valittiin tutkimuskysymyksien pohjalta kriteerit täyttäneet kuusi julkaistua artikkelia. Valitut aineistot olivat optisen alan artikkeleita, joissa käsiteltiin OCT-kuvantamista sekä glaukoomaa. Aineistosta ilmeni, että glaukooman yhteydessä OCT:lla kuvannetaan tyypillisesti näköhermon päätä, makulaa sekä hermosäiekerrosta, joiden tulkinnassa hyödynnetään laitteiston luomaa analyysiä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin OCT-kuvantamislaitteen historiaa ja käyttötarkoitusta. Tämän lisäksi käsiteltiin verkkokalvon rakennetta ja toimintaa sekä glaukoomaa ja glaukooman aiheuttamia muutoksia verkkokalvolla. Tutkimusosuudessa analysoitiin valittujen aineistojen sisältöä ja tehtiin niistä johtopäätöksiä. Pohdintaan koottiin yhteenveto saaduista tuloksista. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että silmän valokerroskuvaus on hyvä apu osana glaukooman seurantaa, mutta yksinään se ei riitä. Glaukooma on usein hitaasti etenevä ja täten vaikeasti diagnosoitava sairaus, joka johtaa pahimmassa tapauksessa näkövammaisuuteen tai jopa sokeuteen. Sen vuoksi on tärkeää, että optometristit osaavat tunnistaa mahdolliset glaukoomamuutokset valokerroskuvista sekä valita oikeanlaisen kuvantamisohjelman glaukoomaa epäillessään.

Opinnäytetyö oli toiminnallinen, se tehtiin Kokkolan Energiaverkot Oy:lle. Työn aiheena oli suunnitella sekä toteuttaa käyttökaavio eli kaaviomainen esitystapa keskijänniteverkosta. Julkaistava opinnäytetyö salataan siltä osin kuin toimeksiantaja määrittelee. Käyttökaavio suunniteltiin verkkokartan pohjalta, joka perustuu sijaintitietoihin. Verkkokartasta on vaikea hahmottaa sekä lukea keskijännitejakeluverkon kytkentätilannetta. Verkkokartan rinnalle haluttiin helpommin luettavissa oleva esitystapa. Työn tavoitteena oli toteuttaa käyttökaavio verkkokarttaa myötäillen. Tämä vaati staattisen käyttökaavion, jonka pohjalta tehtiin käyttökaavio verkkotietojärjestelmään. Käyttökaaviota voidaan lukea sekä käyttää reaaliaikaisesti käytöntukijärjestelmässä. Lopputuloksena oli selkeä ja helposti luettava sekä helposti ylläpidettävä käyttökaavio keskijänniteverkon hallintaan. Ongelmat käyttökaavion suunnittelussa sekä toteuttamisessa selätettiin eikä käyttökaavio toiminnallaan vaikuta samassa järjestelmässä toimivaan verkkokarttaan.

The thesis was made to describe the next things: safe transportation of coal by sea, what are the risks and how to minimize them, what is coal in general and why it can be dangerous, why the coal industry is still important nowadays, presenting own experience. The main benefit of the thesis is knowledges of the safe working practicies that can help people who want to have a deal with coal in future. I explained the principles of working on bulker vessel that transports coal. For analizing this topic I used maritime publications, different reliable resources, SOLAS and etc. Moreover I presented my own photos and documents from the previous contract to understand the idea of the topic more clearly. In conclusion I formulated the main ideas and purposes about safe working principles, shared own opinion about working on bulker fleet, and what could we do to minimize the risks associated with transportation of coal by sea.

Tämä opinnäytetyö on päiväkirja tuoteomistajan roolin kehittämisestä ja IT-projektin suunnittelusta. Työskentelen tuoteomistajana osana ketterän ohjelmistokehityksen tiimiä. Aloitin opinnäytetyön aikana myös projektipäällikkönä tuotteeseeni liittyvässä IT-projektissa. Työnantajani on iso julkinen toimija. Valitsin päiväkirjaopinnäytetyön, koska halusin kehittää omaa ammatillista osaamistani käytännönläheisesti ja saada konkreettisia työkaluja tehtävieni kehittämiseen. Opinnäytetyön johdannossa on kuvattu toimintaympäristö, tehtäväni ja siinä vaadittu osaaminen, työhön valitut teemat ja keskeiset ammattikäsitteet. Päiväkirjaraportointi ja kirjallisuuteen pohjautuvat viikkoanalyysit muodostavat opinnäytetyön empiirisen osan. Työ päättyy pohdintaan työn onnistumisesta ja oman osaamisen kehittymisestä. Pidin päiväkirjaa työstäni kahdeksan viikon ajan keväällä 2024. Asetin joka työpäivälle muutaman toteutettavan tavoitteen. Päivän päätteeksi raportoin tavoitteiden onnistumisesta. Jokaisen viikon päätteeksi pohdin viikkoanalyysissä yhtä tai kahta keskeistä viikon aikana esiin noussutta, työn teemoihin liittyvää aihetta ammattikirjallisuuden avulla. Työlle oli valittu kolme ammatillisen kehittymisen kannalta keskeistä teemaa: tuoteomistajana kehittyminen, tuotteeseeni liittyvän teknisen osaamisen kehittäminen ja IT-projektin suunnittelu. Teemat oli valittu siten, että ne liittyivät ajankohtaisiin työtehtäviini, joiden suhteen halusin kehittää omaa osaamistani. Pohdintaluvussa analysoin työssä oppimiani asioita, niiden hyötyä ja merkitystä ammatilliselle kehittymiselleni. Opin uutta erityisesti tuoteomistajan roolista ja vastuista. Tehtävän kokonaiskuva hahmottuu selkeämmin. Opin työtapoja, joita voi testata käytännössä kehitystiimini kanssa. Valmistelin projektia ensimmäistä kertaa ja opin tuntemaan erityisesti organisaatiomme projektitoiminnan prosesseja ja toimintatapoja. Pääsin tekemään konkreettisesti yleisiä projektin suunnitteluun liittyviä tehtäviä kuten elinkaaren määrittelyä, riskikartoitusta, viestintäsuunnitelmaa ja projektin ositusta. Teknisen osaamisen kehittämiselle ei tässä opinnäytetyössä jäänyt riittävästi aikaa, mutta teemaa sivutiin päiväkirjaraporteissa.