Hökkä Minna, Kaakinen Pirjo, Keronen Heidi, Kukkonen Terhi, Melender Hanna-Leena, Prest Anne, Rajala Mira, Räisänen Katja, Suomalainen Tarja, Kukkonen Terhi, Hökkä Minna, Suomalainen Tarja
2024
Aihkisalo K., Bogdanov E., Huusko H., Isoranta O., Juntunen H., Kainulainen A., Kanniainen H., Karppinen H., Keränen T., Kitti J., Korhonen T., Krogerus M., Kähkönen J., Laatikainen O., Laukkanen S., Lippojoki M., Lukkari E., Mikkonen P., Nivankoski M., Pinola J., Putkonen J., Saari M., Sarén M., Seppi M., Stricker R., Tervonen A., Tikkanen J., Värjyvirta V., Wuetter Gonzales M., Lukkari E., Tolonen J.
2024
Heikkinen Tuija, Kemppainen Jaana
2023
Al Natsheh Anas, Gray Ashten, Krogerus Miikka, Tikkanen Joonas
2023
Dahl Päivi, Leinonen Anna-Reetta
2023
Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä.
Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan.
KAMKin hanketoiminta matkailussa vuonna 2023 on koostunut mm. matkailupalvelujen digitalisointiin keskittyneistä hankkeista Ukkohallan ja Vuokatin alueilla, jotka ovat alan vetureina omilla sektoreillaan. Arctic Lakeland matkailualueen kehittämistyössä pyritään useiden toimijoiden yhteistyössä lisäämään Kainuun tunnettuutta ja kansainvälisten matkailijoiden turistivirran kasvattamista, vaikkapa charter-lentojen lisäämisen myötä.
Matkailun digitalisaatio on suorastaan välttämätön alan toimijoiden kehittämiseksi Kainuussa. Markkinointi, palvelut eri kohteissa, varaus- ja maksujärjestelmät on oltava sellaisessa kunnossa, jossa ne tavoittavat globaalit markkinat ja alueelle tulevat asiakkaat – digitaalisesti ja jopa etukäteen.
Dahl Päivi, Leinonen Anna-Reetta
2023
Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä.
Liiketalouden koulutusalan hankkeissa oli yritysten digitalisaatio keskiössä usean eri hankkeen toimesta. Yritysten auttaminen digimarkkinoille, kouluttaminen hyödyntämään niitä ja tuoreimpien tietojen päivittäminen saivat hyvän vastaanoton muun muassa Kajaanin Yrittäjien puolelta.
Liiketalouden hankkeissa kannustimme yrityksiä hyödyntämään datataloutta ja tekoälyä, kehitimme avoimen opintojen tarjontaa ja sitä kautta KAMKin vaikuttavuutta Kainuun ulkopuolelle. Toteutimme myös erilaisia tutkimuksia koulutuksen osaamisen kehittämiseksi ja huomioimme myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvän liiketoiminnan kehittämisen tarpeet. Olimme myös mukana kehittämässä muun muassa teknologialähtöistä liiketoimintaa ja uusien alan yritysmahdollisuuksien sijoittumista Vuokattiin.
KAMKin vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan.
Jokainen hanke kytketään osaksi jotakin KAMKin koulutusta ja tästä muodostuu osa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevaa vuotuista perusrahoitusta. Hankevolyymillä on siis suuri merkitys paitsi hankkeen vaikutuksen, myös rahoituksen näkökulmasta. On syytä kuitenkin muistaa, että tämäkin rahoitus tulee kolmen seuraavan vuoden aikana keskiarvolla laskien.
Hankkeiden rahoitus riippuu rahoittajasta. EU-hankkeet ovat 100 % rahoitettuja, aluerahoitus kattaa tyypillisesti 70–80 % kokonaisrahoituksesta ja esimerkiksi yrityshankkeet 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että KAMKin tulee kattaa loput omalla rahoituksella tai mieluummin löytää yritykset mukaan rahoittamaan osaa tuota puuttuvaa loppurahoitusta.
Blom-Juntunen S., Gusai B., Hakamäki E.., Haverinen S., Heikkinen E., Huhtala S., Huusko P., Hyvärinen K., Härkönen H., Ignatius-Eskelinen S., Karekivi T., Karhu P., Karvonen S., Kauppinen M., Kyllönen T., Lappalainen J., Leinonen M., Leinonen R., Louhikkola M., Makkonen H., Moisanen K., Mäkinen E., Mehtälä P., Määttä L., Ohtonen S., Oikari R., Ojanen S., Repo P., Säkkinen K., Tiirola S., Heikkinen E., Kiviaho E.
2023
Vuoden 2023 Kajaanin Ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetöistä kirjoitetut artik-kelit kiinnittyvät neljään teemaan, jotka ovat asiakkuuksien -, palvelujen -, henkilöstön osaamisen - ja koulutusorganisaatioiden työelämäyhteyksien kehittäminen. Opinnäytetöitä valmistuu lähes sata ja tähän julkaisuun kootut artikkelit ovat katsaus niistä.
Asiakaskeskeisen organisaation kehittäminen ja hoitotyön näkökulmat, kuten eksistentiaalisen kärsimyksen tukeminen palliatiivisessa hoidossa, ovat hyvin tärkeitä. Samoin palvelujen kehittä-minen, kuten digipalveluiden käyttöönotto ja kustannustietoinen lähestymistapa ravitsemispal-veluihin, ovat merkittäviä aiheita.
Palvelujen jatkuva parantaminen ja innovointi ovat avainasemassa nykypäivän markkinoilla. Tämä teema keskittyy uusien palveluiden luomiseen, nykyisten palveluiden tehostamiseen, tek-nologian hyödyntämiseen, jotka edesauttavat asiakastyytyväisyyttä.
Huhtala Saija, Vuorinen Sanni, Neuvonen Virpi, Ervelius Tiina, Ikonen Marjut, Laukkanen Kirsi, Romppanen Taina
2023
Covid-19-pandemia on aiheuttanut haasteita hoitotyön kliinisten taitojen opettamiselle ja oh-jaamiselle ammattikorkeakouluissa. Tutkinnon saavuttamiseksi kliinisten taitojen harjoittelutun-neille osallistuminen on usein pakollista ja nämä tunnit toteutetaan perinteisesti lähiopetuk-sena. Mikäli lähiopetukseen osallistuminen ei ole mahdollista, tämä vaikeuttaa opintojen etene-mistä. Joitakin lähityöskentelyä vaativia asioita on kuitenkin mahdollista opettaa, ohjata ja opis-kella myös etä- ja hybridiopetuksena (kuva 1.) hyödyntäen digitaalisia menetelmiä. (DIGIHOI –ÄLÄ JÄTÄ -hankkeen hankesuunnitelma, 2022.) Tutkimusten mukaan digitaalisten menetelmien mukaan ottaminen opettamiseen on myös johtanut parempiin oppimistuloksiin ja siten lisännyt opiskelijoiden motivaatiota opiskeluun (Coyne ym., 2020; Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018; Rouke, 2020). Viitteitä löytyy myös siitä, että hybridiopetus koetaan parempana ope-tusmetodina oppimisen näkökulmasta kuin perinteinen lähiopetus (Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018).
Heikkinen Tuija, Kemppainen Jaana
2023
Väestön ikääntyessä entistä suurempi joukko ikäihmisiä tarvitsee erilaisia palveluja arjen tueksi toimintakyvyn heikentymisen myötä. Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti tai pienin avuin, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon asiakkaat ovat yhä vanhem-pia. Kansallinen linjaus on, että ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja saada tarvitsemansa palvelut sinne myös ympärivuorokautisesti. Kunnat voivat vaikuttaa ikäihmisten palvelutarpeisiin panostamalla edistäviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, neuvontaan ja ohjaukseen sekä asuntojen ja asuinympäristön kehittämiseen. (THL 2022.)
Kainuu kuuluun maan nopeimmin ikääntyviin alueisiin. Vuoden 2021 lopussa Kainuun väkimäärä oli 71 255 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita oli 29,8 %. Tulevien vuosikymmenien aikana väestö ikääntyy edelleen. Vuonna 2040 ennustetaan yli 65- vuotiaita olevan 35 % kainuulaisista. (Väestö ja muuttoliike 2022.) (Liite 1.)
Kainuun hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen toimintasuunnitelman mukaan ikäihmisten palvelukokonaisuus muodostuu samoista perus- ja erityispalveluista kuin muunkin väestön pal-velut. Suurin osa ikäihmisistä ei tarvitse säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan he elävät arkeaan itsenäisesti. Ikäihmisille suunnattujen palvelujen tavoitteena on ylläpitää kuntalaisten toimintakykyä, aktiivisuutta, osallisuutta ja omatoimisuutta tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti kotikunnasta ja asuinpaikasta riippumatta. (Tolonen 2022, 8–9.) Tarvitaan uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta palvelujen kehittämiseen sekä erilaisia palveluja täydentämään ikäihmisten kotona asumista. Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja toi-mintakyvyn ylläpitämistä sekä kotiin tuotavia palveluja. (THL 2023.)
Heikkinen M., Kaasinen V., Pursiainen P., Sirviö K., Saari M.
2023
Leinonen Rauni, Moisanen Kirsi, Kuhn Peter
2023
Karppinen Heidi, Keränen Silja
2023
Kajaanin ammattikorkeakoulu on toteuttanut 1.6.2021 – 31.3.2023 Kainuun liiton rahoittamaa REACT-EU, EAKR-hanketta nimeltä Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut. Hanke lähti liikkeelle tarpeesta selvittää, millaisia mahdollisuuksia kaukolämmöntuottajalla on ja millaisia askeleita heidän pitäisi tehdä, jotta kaukolämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä saisi vähennettyä. Tämänhetkisessä maailmassa energiatuotanto on murroksessa ja vähähiilisyystavoitteet, joita Suomikin on asettanut, asettaa paineita muutoksiin myös kaukolämmöntuotannossa. Resurssiviisas ja vastuullinen energia on uusiutuvasti ja hajautetusti tuotettua kaukolämpöä.
Hankkeessa on mukana Loiste Lämpö Oy Kajaanista sekä Suomussalmen kunta. Hankkeen tavoitteena onkin tehdä vähähiilisen kaukolämmöntuotannon tiekartat sekä Kajaaniin että Suomussalmelle. Tässä raportissa käsittelemme Kajaanin tiekarttaa. Loiste Lämmön toiminnassa ja strategiatyössä on otettu jo pitkään huomioon vähähiilisyys ja vastuullisuus näkökulmat, joten lähtökohdat tiekartan tekemiselle olivat erittäin hyvät.
Yhteistyössä Loiste Lämmön kanssa hanke työsti kaukolämmöntuotannon vähähiilisyystiekartan, jossa kuvataan eri askelia, joita on tähän mennessä otettu ja mahdollisia toimenpidetavoitteita tulevaisuutta ajatellen. Tiekartan tausta-aineisto käsitellään tässä raportissa ja esitetään tausta-aineistoon pohjautuva visuaalinen esitys.
Dahl Päivi, Juntunen Hannu, Järviluoma Jari, Kiviaho Elina, Kohtakangas Krista, Kopakka Ira-Eerika, Koskitalo Inga, Lukkari Tarja, Rajander Tuula, Takala Katri, Dahl Päivi, Järviluoma Jari
2023
Tämä julkaisu sisältää 12 etä- ja hybridityöhön liittyvää artikkelia. Ne ovat erilaisia näkökulmia PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeen teemaan – etä- ja hybridityön kehittämiseen. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin.
Julkaisu sisältää artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankkeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen.
PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto, jota edusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toteutti Kajaanin ammattikorkeakoulu ajanjaksolla 1.9.2021 – 31.8.2023.
Dahlström Juha, Fonselius Essi, Honkanen Riikka, Ihalainen Johanna, Kemppainen Jere, Mikkonen Ritva, Nevanperä Samuli, Partanen Kari, Piirainen Jarmo, Rantaharju Taneli, Saari Mikko, Sievänen Teija, Toivo Juha, Fonselius Essi
2023
Heinonen Sanna, Korhonen Tanja, Miettinen Anne, Niskanen Ullamaija, Oikarinen Arja, Ravelin Teija, Smedberg Harri
2023
Hökkä Minna, Ravelin Teija, Vereecke Danny, Coupez Veerle, Baele Céline, Defloor Heidi, Ling Julie, Brennan Joanne, Paal Piret, Brandstötter Cornelia, Mosoiu Daniela, Mathe Teodore, Spanu Daniela, Mitrea Nicoleta
2023
Karhu Päivi, Kiviaho Elina, Merimaa-Piirainen Maarit, Niskanen Ullamaija, Rajander Tuula, Saari Mikko, Sievänen Riitta, Siipola Hannele, Stricker Rea, Tolonen Jaana, Vainikka Teija, Vidqvist Leena
2023
Heikkinen Eija, Moisanen Kirsi
2023
Immonen Arja, Jalkanen Riitta, Karhu Auli, Keränen Mikko, Koskinen Riitta, Kuosmanen Anu, Partanen Joni, Pekkonen Eija, Pääkkönen Kati, Rajander Tuula, Seppälä Maritta, Siipola Hannele, Tikkanen Milla, Rajander Tuula, Siipola Hannele
2023
Alnajjar Mohammed, Belenikhina Anna, Fonselius Essi, Huusko Tiina, Huuskonen Erik, Jäntti Marko, Kainulainen Ari, Karppinen Heidi, Kauppinen Tommi, Kauranen Joona, Keränen Silja, Kuoppala Antti, Kuronen Jenni, Kähkönen Jari, Laatikainen Outi, Lukkari Ella, Mikkonen Pauli, Moilanen Alisa, Nieminen Joonas, Partanen Henri, Pietarila Janne, Putkonen Jouko, Rykhor Gennady, Räsänen Miikka, Samarina Tatiana, Tikkanen Joonas, Fonselius Essi
2023
Aho Katja, Palovesi Aino
2024
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää Liperin ikäystävällisyyttä. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda tiedontuotannon ja kehittämisprosessin pohjalta Liperin ikäystävällisyyden ohjelman viitekehys, joka sisältää liperiläisten ikääntyneiden toiveet viitekehyksen sisällöiksi. Opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa sovellettiin osallistavaa toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Opinnäytetyö oli laadullinen ja siinä tunnistettiin fenomenografisia piirteitä. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä painotettiin liperiläisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Aineisto kerättiin kuntalaisia osallistavilla menetelmillä: puolistrukturoiduilla ryhmähaastatteluilla sekä yhteiskehittämismenetelmä-Innopajan avuilla. Kerätystä aineistosta jäsennettiin Liperin ikäystävällisyyden ohjelman viitekehyksen kehittämisen askelmerkit sekä niitä vahvistavat näkökulmat liperiläisten ikäihmisten toiveet huomioiden.
Liperin ikäystävällisyyden ohjelman viitekehyksen sisällöiksi muodostuivat ikääntymisen ymmärtäminen, ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen ja aktiivinen ja positiivinen ikääntyminen sekä yksinäisyyden ehkäisy. Ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisella kunnan toimiin sekä ikääntymisen näkemisenä yhteiskunnallisena voimavarana voidaan edistää ikäystävällisyyttä sekä vahvistaa ikääntyneiden asemaa yhteiskunnassa. Tuotoksena syntyi Liperin ikäystävällisyyden ohjelman viitekehys. Työn tuloksia ja tuotosta voidaan hyödyntää ikäystävällisyyden kehittämisessä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Jatkokehitysideaksi nousi ikäystävällisten toimien vaikuttavuuden arviointi ja seuranta, kuten millaisilla arviointimenetelmillä ja -mittareilla kunnassa arvioidaan ikäystävällisyyttä.
Pajari Saara
2024
Neurologinen hoitotyö on kokonaisvaltaista ja neurologiselta sairaanhoitajalta vaaditaan monipuolista osaamista. Työkokemuksen karttuessa on tärkeää osata kehittää ja ylläpitää omaa ammattitaitoaan.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä osaamisen kriteereitä vaaditaan HUSissa käytössä olevan ammattiuramallin (Aura-malli) mukaiselta pätevän tason neurologiselta sairaanhoitajalta heidän itsensä kokemana. Tarkoituksena oli tuottaa suositus pätevän neurologisen sairaanhoitajan osaamisen kriteeristöstä.
Opinnäytetyö toteutettiin soveltavana määrällisenä tutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat kuuden neurologisen osaston pätevän tason neurologiset sairaanhoitajat HUSissa. Aineisto kerättiin anonyymisti sähköisellä kyselylomakkeella.
Tutkimuksen tulosten perusteella luotiin ehdotus pätevän neurologisen sairaanhoitajan osaamisen kriteereistä. Osaamisen kriteereiden teemoiksi muodostuivat neurologisen hoitotyön ydinasiat, ohjaus ja mentorointi, kehittäminen ja laadunvarmistus sekä päätöksenteko, arviointi ja vuorovastaavana toiminen.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia potilaan ja omaisten ohjausosaamista neurologisilla osastoilla hoitohenkilökunnan kokemana. Lisäksi tulisi tutkia neurologisten sairaanhoitajien ammattitaidon ylläpitoa jatkuvasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä.
Westerholm Sara
2024
Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä päivittyy 1.1.2025, ja TE-palvelut muuttuvat kuntien järjestämisvastuulle. Uudistuksen takia Hämeenlinnan kaupungille on tullut tarve kokeilla yli 30-vuotiaille aikuisille suunnattua, ohjaamomaista toimintaa eli aikuisten Ohjaamoa. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia aikuisten Ohjaamon kehittymistä sekä tehdä kuvaukset toiminnan kehittämisestä ja alkamisesta sekä ehdotuksia toiminnan jatkumiselle. Tutkimuskysymykset olivat: Miten aikuisten Ohjaamo on käynnistynyt? ja Mitä tulisi huomioida tulevaisuudessa toiminnan jatkuessa? Tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka hyödyttää jatkokehittelyä. Aikuisten Ohjaamon idealla kehitettävä toiminta on kokeilu ja sai Hämeenlinnassa nimekseen TyöParkki. Opinnäytetyön tilaajana oli Hämeenlinnan kaupunki.
Tietoperusta koostui nuorten ja aikuisten Ohjaamoista sekä palvelumuotoilusta ja työntekijöiden osallisuudesta kehittämisessä. Aiempina tutkimuksina esiteltiin OECD:n suositus aikuisten palvelupisteistä sekä Rovaniemen Osaamo-palvelupisteen kehittäminen. Menetelmänä oli laadullinen tutkimus, joka sisälsi toimintatutkimusta ja etnografiaa. Aineistoa tuotettiin havainnoimalla TyöParkkia kehittävän kehittämistiimin tapaamisia, TyöParkin toimintaa sekä tiimin työntekijöiden tuottamaa materiaalia, esimerkiksi tiimin Microsoft Teams -kanavaa. Lisäksi teemahaastateltiin viittä työntekijää. Aineistot analysoitiin teemoittelemalla.
Opinnäytetyön tarkoituksen ja tilaajan toiveen mukaisesti tuloksena syntyivät kuvaukset TyöParkin kehittämisprosessista eli toiminnan kehittämisestä ja alkamisesta sekä ehdotuksia toiminnan jatkumiselle. Kuvauksien syventämiseksi työntekijöiden kokemuksia avattiin analyysista saatujen teemojen perusteella. TyöParkki lähti kehittämään toimintaansa nopeasti kokeilemalla: ensimmäisestä kehittämistiimin tapaamisesta kesti noin seitsemän viikkoa ensimmäiseen TyöParkin aukiolopäivään. Tuloksista ilmeni, että työntekijät tekivät kehittämistä omaehtoisesti, yhdessä ja osallisuutta kokien. Kehittämisen kerrottiin yleisesti onnistuneen ja toiminnan käynnistyneen hyvin, vaikka siinä oli haasteita. TyöParkissa työskentelyn kerrottiin olevan yhteisöllistä ja hyödyllistä asiakasohjaukselle. Ehdotuksissa toiminnan jatkumiselle ilmenivät esimerkiksi kehittämisen ja tilan kehittäminen, sekä toiminnan tunnettavuuden lisääminen. Asiakkaat eivät olleet mukana kehittämisessä, ja tämä olisi jatkossa syytä ottaa huomioon.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää TyöParkin jatkokehittämisessä. TyöParkkiin liittyvät jatkotutkimusehdotukset ovat asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja jatkotutkimus tulevaisuuden TyöParkista. Lisäksi tarvitaan tutkimusta siitä, mikä aikuisten Ohjaamo on ja mitä se käsitteenä sisältää, sillä se ei käsitteenä vaikuta olevan yhtenäinen.
Sinisalo Tiia
2024
Tämä opinnäytetyö käsittelee synnytystä, sen eri vaiheita ja synnytysvalmennusta. Perheeksi kasvaminen ja lapsen saaminen on vanhemmille merkittävä asia, mihin he tarvitsevat konkreettista ja tiedollista tukea varsinkin ensimmäistä lasta odottaessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä raskaana oleville äideille ja heidän puolisoilleen suunnattu materiaali, jota terveydenhoitajat hyödyntävät pitäessään synnytysvalmennusta. Tavoitteena oli saada informatiivinen ja tiivis tietopaketti synnytyksestä terveydenhoitajille, jota he voivat hyödyntää työvälineenä työssä eritoten synnytysvalmennuksessa.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Ruoveden neuvola. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyössä käsiteltiin synnytyksen vaiheita ja etenemistä, synnytyksen epäsäännöllistä synnytystä, synnytyskivun lievennysmekanismeja, synnytyspelkoa ja hoitoa synnytyksen jälkeen. Teoriaosuus pitää sisällään myös tietoa synnytysvalmennuksesta ja ohjaustilanteesta. Teoriaosuuden pohjalta koottiin tilaajan toiveiden mukaisesti PowerPoint-esityksen. Tämän materiaalin tuli olla selkeä ja tiivis tietopaketti, jota terveydenhoitaja pystyy hyödyntämään työssään. Materiaali sisälsi herättäviä kysymyksiä asiakkaille, linkkejä videoihin ja nettisivuille, mistä voi hakea lisätietoa synnytysestä.
Opinnäytetyön teoriaosuus ja sen pohjalta koottu materiaali vastaavat tilaajan toiveisiin. Materiaali on selkeä, informatiivinen ja saatavilla tiedostona ja tulostettavassa muodossa. Tuotettu materiaali toimii terveydenhoitajan työvälineenä, jota pystytään hyödyntämään/voidaan synnytysvalmennuksessa ja yksittäisillä vastaanottokäynneillä.
Tulevaisuudessa on hyvä muistaa päivittää materiaalia tiedon vanhentuessa tai muuttuessa, jotta tieto, mitä synnyttäville annetaan, on ajankohtaista. Synnytyssairaalasta voisi lisätä jatkossa kuvia ja videoita materiaaliin, jotta vanhemmat pääsevät tutustumaan sairaalaan ennen synnytystä.
Tulonen Mervi
2024
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Sweco Finland Oy vesihuolto-osasto. Tarkoitus on kehittää toimeksiantajan vesihuollon yleissuunnitelmien suunnitteluprosessia. Työssä pyritään kehittämään käytännön työtä tehostavia, suunnitelmien kokonaislaatua entisestään nostavia sekä uusien työntekijöiden perehdyttämistä helpottavia suunnittelupohjia ja -työkaluja.
Työtä tehtiin tiiviissä yhteistyössä toimeksiantajan ohjaajan kanssa, jotta varmistuttiin, että lopulliset tuotokset vastaavat tarkoitustaan ja ovat käytännön työssä aidosti käyttökelpoisia. Kehitystyön tärkeimpiä pohja-aineistoja olivat toimeksiantajan aikaisemmat yleissuunnitelmat ja kirjallisuuden suunnitteluohjeet. Työskentelytapoina käytettiin systemaattista tarkastelua, innovointia, kirjallisuustiedon keräämistä ja tiivistämistä sekä palautteen keräämistä muilta suunnitelijoilta ja tehdyn raporttipohjan koekäyttöä todellisessa projektissa.
Kehitystyön tuloksina toimeksiantajan käyttöön saatiin yleissuunnitelman raporttipohja, mitoitustyökalu, suunnitelmien tarkistajien muistilista sekä linjausten vaihtoehtojen vertailutaulukko. Dokumentteja ei ehditty ottaa laajamittaiseen työkäyttöön opinnäytetyöprosessin aikana. Toimeksiantaja oli kuitenkin lopputuloksiin erittäin tyytyväinen ja näki, että ne vastasivat hyvin asetettuja tavoitteita. Tämän osoitti myös raporttipohjan koekäyttö.
Poikonen Inga
2024
Opinnäytetyön aihe oli yritysmuodon valinta. Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa uusille yrittäjille näkökulmia eri yritysmuotojen eroavaisuuksista ja yritysmuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä.
Opinnäytetyön teoriaosuuteen oli kerätty tietoa eri yritysmuodoista. Käsiteltävät yritysmuodot olivat yksityinen elinkeinoharjoittaja, kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö ja osakeyhtiö. Yritysmuotojen eroavaisuuksia käsiteltiin perustamisen, hallinnon, päätöksenteon, velkavastuun, varojenjaon, verotuksen ja toiminnan lopettamisen kautta. Teoriaosuudessa kerrottiin myös SWOT-matriisista ja sen käytöstä yritystä perustettaessa ja käytöstä yritysmuodon valintaan.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Uusi näkökulma oli ottaa SWOT-matriisin hyötykäyttö osaksi yritysmuotovalintaa. Case Villa Aada Oy kertoi näkökulman yritysmuodon valintaan SWOT-matriisin kautta ja miten sitä hyödynnettiin ja nostettiin asioita esille yritystä perustettaessa.
SWOT-matriisilla saatiin konkreettisesti esille yrityksen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Näiden pohjalta nousi esiin niitä asioita, jotka loivat perustan päätökselle, että Villa Aadan yritysmuoto on osakeyhtiö.
Koskelainen Juha
2024
Opinnäytetyössä perehdytään yleisellä tasolla parametriseen mallintamiseen ja siitä saataviin hyötyihin sekä sen haittoihin. Perehdytään myös käytettyihin ohjelmistoihin, joita olivat SolidWorks ja sen lisäosa Link-It Design Logic. Tutustutaan myös Link-It Design Logicin ohjelmointiin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella parametrinen 3D-malli yleisrahtialuksen ruumaa jakavasta laipiosta. Parametrisellä 3D-mallilla on tarkoitus nopeuttaa suunnittelijan työtä ja vähentää käyttäjän tekemiä virheitä suunnittelussa.
Perehdytään myös laipion käyttötarkoitukseen ja sen ominaisuuksiin sekä parametrisen mallin suunnitteluprosessiin ja toteutukseen.
Vaikka joudumme odottamaan kunnollisia tuloksia ensimmäisen projektin päättymiseen asti, saatu palaute ensimmäisen testauskerran jälkeen oli pääsääntöisesti positiivista. Toki muutamia korjauskehotuksiakin tuli, mutta kokonaisuutena tehtyyn työhön oltiin tyytyväisiä.
Lehestö Tanja
2024
Hyvinvointialueuudistuksen myötä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen sote-keskus 7 ja 8 lähes kaikilla terveysasemilla aloitti uusia osastonhoitajia ja apulaisosastonhoitajia työssään. Osastonhoitajan työ on moninaista, laaja-alaista, usein hajautunutta ja työ keskeytyy usein (Bjerregård ym. 2020, 75, 83; Jäppinen ym. 2021). Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli selkeyttää osastonhoitajan työtehtäviä, tehtävänkuvaa ja auttaa hahmottamaan työssä esiintyviä toistuvia tehtäviä ja kokonaisuuksia. Projektin tavoitteena oli tehdä vuosikello osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien konkreettiseksi johtamisen apuvälineeksi. Vuosikellon avulla tuetaan työn suunnittelua, ajanhallintaa ja arviointia.
Kehittämisprojekti toteutettiin osaston- ja apulaisosastonhoitajille suunnatuissa kahdessa työpajassa. Ensimmäisessä työpajassa tarkasteltiin osastonhoitajan tehtävänkuvaa ja tiivistettiin ne kuvaaviin yksittäisiin sanoihin. Lisäksi pohdittiin ja nostettiin esiin vuosittain toistuvat kokonaisuudet ja tehtävät Me-We-Us fasilitointimenetelmää hyödyntäen. Toisessa työpajassa arvioitiin ensimmäisen työpajan pohjalta koostettu tuotos eli vuosikello dialogisen keskustelun kautta.
Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi osastonhoitajan vuosikello, jota jokainen osastonhoitaja voi hyödyntää työssään. Vuosikelloa voi tarpeen mukaan myös muokata yksikkö- ja yksilökohtaisestikohtaisesti.
Tanhua Joel
2024
Opinnäytetyö käsittelee pihasaunan rakentamisen vaatimuksia, erityisesti määräyksiä, asetuksia ja teknisiä vaatimuksia. Rakentamisen ohjauksen tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä edistää kestäviä ja taloudellisia ratkaisuja. Rakentamiseen liittyy myös tiettyjä lupamenettelyjä ja viranomaisvalvontaa.
Opinnäytetyötä kirjoittaessa tutustuttiin pihasaunan rakentamiseen ja suunnitteluun sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Opinnäytetyössä tehdyt pohdinnat ja suunnitelmat voivat toimia mahdollisena pohjana myöhemmin rakennettavalle pihasaunalle.
Teoriaa kirjoittaessa, tietoja on etsitty useammasta eri lähteestä. Valmispihasaunan toimittajilla sekä omatarve rakennuttajilla, toimintatavat ja toteutus poikkeavat toisistaan. Toteutus tulee kuitenkin olla lain ja asetusten mukaista. Esimerkiksi vuonna 2025 muuttuva rakennuslaki antaa hieman vapautta pienemmille rakennuksille, kun erillistä rakennuslupaa ei vaadita. Asetuksien ja määräyksien kuitenkin tulee täyttyä.
Opinnäytetyössä perehdyttiin myös rakentamisen aikataulutukseen, kustannuksiin sekä eri rakennusmateriaalivaihtoehtoihin. Käytettävissä olevien materiaalien ominaisuudet poikkeavat toisistaan, joten sama vaihtoehto ei välttämättä ole kaikille mieluisin. Koska saunassa lämpötila ja kosteus vaihtelevat voimakkaasti, paloturvallisuuteen ja kosteuden hallinta on tärkeässä osassa.
Alahuhta Saara
2024
Pölyttäjiä tarvitaan kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa takaamaan mahdollisimman laadukas sadontuotanto. Suuri osa viljelykasveistamme vähintäänkin hyötyy pölytyspalvelusta, ja joillekin se on jopa välttämätöntä. Maataloudestamme osa on suoraan riippuvainen hyönteispölytyksestä. Pölytykseen käytetään yleensä kimalaisia, mutta viime aikoina myös mehiläisten käyttöä kasvihuoneissa on kokeiltu.
Pölyttäjien käytökseen vaikuttavat monet niin luonnolliset kuin ihmislähtöiset tekijät. Suljetussa tilassa, joita kasvihuoneet ja kasvutunnelit ovat, riski ongelmille kuten pistoksille on suurempi. Olosuhteet ovat erilaiset kuin luonnossa, ja pölyttäjiä käytettäessä olisi hyvä olla perillä esimerkiksi valotuksen, lämpötilan tai ilmankosteuden vaikutuksesta pölyttäjien käyttäytymiseen. Kasvihuone- ja kasvutunneliyrittäjillä ja -työntekijöillä voi myös olla väärää tietoa pölyttäjistä ja niiden käyttäytymisestä. Jotta voidaan taata pölyttäjien onnistunut työskentely, työntekijöiden turvallisuus ja hyvä sadon laatu, on hyvä olla tietoinen tekijöistä, jotka vaikuttavat pölyttäjiin. Nämä tekijät on huomioitava yhdessä, sillä esimerkiksi tietyssä lämpötilassa ja ilmankosteudessa, pölyttäjien toiminta voi pysähtyä kokonaan, vuorokauden ajasta huolimatta.
Ihmislähtöisiä tekijöitä ovat muun muassa käytös, vaatteiden väri, hajusteet ja pesän sijoittaminen. Me tiedämme kaikki, että mehiläisten ja kimalaisten läheisyydessä tulee käyttäytyä rauhallisesti, mutta moni ei ajattele, että kukkia muistuttavat kirkkaat värit kuten punainen tai keltainen, voivat hämmentää pölyttäjää. Tummat vaatteet sen sijaan voivat tuntua uhkaavalta.
Tämän työn on tilannut Suomen Mehiläishoitajain liitto. Työn tarkoituksena on kerätä yhteen tutkittua, faktuaalista tietoa pölyttäjistä sekä tekijöistä, jotka vaikuttavat niiden käyttäytymiseen. Opinnäyteyön pohjalta on luotu ohjejuliste, jossa ohjeistetaan tiivistetysti, kuinka pölyttäjien kanssa työskennellään turvallisesti. Ohjeistuksen tavoitteena on taata työntekijöiden turvallisuus ja sujuvoittaa työskentelyä pölyttäjien läheisyydessä.
Hakkarainen Aino, Rinne Matleena
2024
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, miten ensihoidossa työskentelevien tulisi kohdata lapsi, joka on juuri menettänyt itselleen tärkeän läheisen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten lapsi ymmärtää kuoleman eri ikäkausina. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ensihoidossa työskentelevien sekä ensihoitajaopiskelijoiden tietämystä siitä, miten he voivat toimia järkyttävässä tapahtumassa lapsen edun mukaisesti. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa.
Opinnäytetyöprosessi aloitettiin luomalla tutkimuskysymykset ja selvittämällä, mitä aiheesta on jo aiemmin tutkittu. Tämän jälkeen määriteltiin keskeiset käsitteet ja toteutettiin tiedonhaku seuraaville tietokannoille: Cinahl, Medic, Pubmed sekä Nursing & Allied Health Database. Niukkojen hakutulosten vuoksi opinnäytetyössä hyödynnettiin myös vapaata hakua, jolloin lähteiden luotettavuuden tarkasteluun kiinnitettiin erityistä huomiota. Valitun aineiston analysoinnin pohjalta saatiin selville kirjallisuuskatsauksen tulokset. Työn lopussa arvioitiin eettisyyttä sekä luotettavuutta ja esitettiin jatkotutkimusehdotuksia.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksista käy ilmi, miten lapsi ymmärtää kuoleman merkityksen eri ikäkausina. Kuoleman ymmärtämisessä sekä järkyttäviin tapahtumiin reagoimisessa on suuriakin eroja ikäkausien välillä. Lisäksi tuloksista käy ilmi selkeitä toimintatapoja, joita ensihoidossa työskentelevän tulisi noudattaa kohdatessaan järkyttynyt ja sureva lapsi. Lapsen kohtaamisella voi olla suurikin vaikutus järkyttävästä tapahtumasta selviytymisen kannalta.
Lapsen kohtaaminen ja tukeminen läheisen kuollessa ensihoidossa on tärkeä aihe, josta kuitenkin löytyy hyvin niukasti tutkittua tietoa. Lisätutkimuksille olisi siis tarvetta. Jatkossa aihetta olisi kiinnostavaa tutkia monikulttuurisesta näkökulmasta. Kulttuurilliset sekä uskonnolliset erot tuovat varmasti omat haasteensa tilanteessa toimimiseen.
Mülke Moritz
2024
The Bachelor Thesis "Analysis of Waste Heat Potentials for Heat Recovery" deals with the identification, measurement, analysis and suitable combination of waste heat sources and heat sinks at the production site Langenhagen of Reemtsma Cigarettenfabriken GmbH as part of the Imperial Brands plc group of companies. The goal is to outline all waste heat potentials and their characteristics. The entire production site is examined for waste heat flows leaving the plant. In the second step, heat sinks throughout the plant are analyzed. In the third step, a source is combined with a sink for waste heat utilization following a utility value analysis. Finally, the advantages of waste heat utilization are highlighted and placed in the context of the company's climate goals.
The Thesis begins with a brief introduction of the company, a clearly defined task and a delimitation of the subject under consideration. The importance of energy and heat in particular at the Langenhagen site is explained. Man-made climate change and the associated greenhouse gas emissions are discussed. The combustion of fossil fuels such as natural gas is one of the most important sources of greenhouse gases. Reemtsma Langenhagen is no insignificant emitter of greenhouse gases, consuming around 30 GWh of electricity and 30 GWh of natural gas each year. The amount of electricity consumed annually covers the consumption of almost 9,000 households, while the gas consumption could supply around 2,000 German households.
The motivation behind the work is explained in the following section. The structure of all climate targets and agreements is run through. Global targets provide the framework for further specifications at subsequent levels. Consequently, EU climate targets are described at the next level and explained in detail. Targets have been set for 2020, 2030 and 2050 compared to the 1990 baseline. CO2 emissions are to be reduced by 20 % by 2030, by 55 % by 2030 and by 100 % by 2050. To achieve this, the share of renewable energies is to increase to 42.5 % by 2030 and energy consumption is to decrease by 32.5 % compared to 2005. Climate targets in Germany are summarized at the next level. These are closely aligned with the EU targets and are summarized in the Climate Protection Plan 2050. The next level of climate target setting is described by Imperial Brands' corporate targets. These can be found in the company's ESG report. The company divides its targets into milestones for 2025, 2030 and 2040, by which time targets in Scope 1, 2 and 3 are to be met. The switch to renewable energies, the reduction of CO2 and the reduction of energy requirements are important points. In the next and final step of the motivation paragraph, the targets are broken down to the level of the production site. These include the goals of the company specified at the location.
The section following the motivation deals with the theoretical foundations required for the practical part of the work. First of all, it deals with heat in general as a form of energy and waste heat as a common variable in industry. Waste heat occurs in different processes at different temperature levels. The temperature level determines the quality of the waste heat, which is important for subsequent reuse. Consequently, the possibilities of waste heat utilization are presented. These include building heating and hot water, cooling, electricity generation and external use. The different temperature levels and their application are shown. Lower temperatures up to 75 °C are well suited for hot water and space heating using heat pumps, while medium temperatures up to 160 °C are suitable for cooling and higher temperatures from 250 °C for electricity generation.
The next chapter describes the correct theoretical procedure for analyzing and evaluating waste heat sources. There is a sensible sequence of steps that need to be followed. These steps are Process Dimensioning, Control Technology, Temperatures, Insulation, Maintenance, Process Alternatives and Analysis of Unavoidable Waste Heat. Once all steps have been completed, the waste heat can be analyzed. For this purpose, six key figures of the waste heat source or sink are examined and evaluated. These criteria listed in the theory serve as evaluation criteria in the practical part and are therefore of great importance. These criteria are temperature level, waste heat output, the medium, availability over time, available energy quantity per year and the location of the waste heat source or sink.
The next chapter deals in theory with the technical possibilities of utilizing waste heat. Five different applications are mentioned for reusing waste heat, depending on the assessment factors. These types of waste heat utilization are heat recovery in the same process, heat recovery in a different process, transfer of waste heat to third parties, conversion of waste heat into cooling and conversion into electrical energy. Consequently, in addition to the technical aspects, the economic aspects that need to be considered when planning a measure are also taken into account.
The theoretical part is followed by the practical part of the Bachelor Thesis. This begins with the analysis of the current status. All processes that were run through in the course of the work are described here. The results are listed here in tabular form. The main sources of waste heat are listed and analyzed one after the other. These include the water vapors, which originate in the direct steam and come into direct contact with the tobacco. In various processes in the Primary, the steam is sprayed directly onto the tobacco to moisten it. The steam creates exhaust steam in the tobacco, which is extracted from the manufacturing machines. This generates a total of 10,300 MWh of waste heat per year. The vapors from the Primary are collected and washed centrally at two points to get rid of tobacco particles. The energy still in the humid air comes from the sum of the individual machines and amounts to 5,200 MWh per year.
The next crucial source of waste heat are the dust filters. Here, air is extracted from the Primary and Secondary, which is required for tobacco transportation, machine dedusting or machine loading. The waste heat from all dust filters amounts to 9,500 MWh with a high volume flow of 210,000 m³/h. In the energy department, there is a large amount of waste heat from machine waste heat. Air compressors, vacuum pumps, refrigeration systems, boilers and a CHP unit emit waste heat amounting to 8,600 MWh per year. Another process in the Primary, the INCOM process, generates 2,000 MWh, the entire Secondary 1,200 MWh and the casing kitchen 300 MWh of waste heat per year. This means that all relevant sources of waste heat at the site have been identified and analyzed.
The next step is to analyze the heat sinks. Heat is essentially used at the site for three different sinks. These are direct steam, indirect steam and the heating system. All three consumers are divided into further subordinate sinks. The main difference between the sinks lies in the required temperature levels between 60 and 200 °C.
In order to use the analysis of sources and sinks sensibly, a source is therefore combined with a sink. For this purpose, the waste heat sources mentioned are evaluated using a utility value analysis. This results in the highest utility value for the vapor washers. The potential is selected and combined with a heat sink. Due to the low temperature of 39 °C and the fact that the waste heat quantities match, a combination with the heating system is chosen. Instead of heating the central heating network with a requirement of 7,800 MWh with natural gas, the waste heat from the vapor washers can be used to supply the heating network with thermal energy using a heat pump.
Finally, the advantages of waste heat recovery are presented. The energy saved, the CO2 emissions saved and the impact on the company's goals are discussed. The energy saved per year amounts to 7,800 MWh of natural gas, which can save 1,500 tons of CO2. A fictitious use of all the waste heat available at the site would result in savings of 28,000 MWh and a CO2 quantity of 3,400 t CO2 per year. The entire waste heat at the Langenhagen site currently costs the company over 2.5 million euros per year.
In this scientific work, all relevant waste heat potentials could be identified, measured, analyzed and a suitable use case for heat recovery could be found. The goal of the Thesis could be reached. By utilizing the selected waste heat potential, a clear contribution to the site and company goals can be achieved. The total amount of waste heat corresponds to around half the amount of energy purchased annually in the form of electricity and natural gas. In addition, the site can act as a pioneer in the Imperial Brands group by using the waste heat and set an example for other plants.
Heinonen Anniina, Jaakonsaari Iina
2024
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selvittää, millaista tunnetaitokasvatusta yhteistyötahon varhaiskasvatusyksikössä tällä hetkellä järjestetään sekä kuinka se huomioidaan arjen pedagogisessa toiminnassa. Opinnäytetyön tavoitteena on myös selkeyttää yhteistyötahon varhaiskasvattajille tunnetaitokasvatuksen moninaisuutta ja tapoja toteuttaa sitä varhaiskasvatuksen arjessa. Opinnäytetyön avulla koottiin yhteistyötahon kasvattajien käyttöön opas tunnetaitokasvatuksesta. Oppaaseen on koottuna erilaisia tehtäviä sekä vinkkejä ja lukumateriaalia, joita varhaiskasvattajat pystyvät hyödyntämään sekä lasten kanssa että omassa ammatillisuudessaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään Etelä-Suomessa sijaitsevan yksityisen päiväkodin kanssa.
Opinnäytetyön tietoperustassa on perehdytty tunnetaitokasvatukseen varhaiskasvatuksessa niin yleisesti kuin varhaiskasvattajien näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteiden perusteella muodostuivat tutkimuskysymykset ”Miten varhaiskasvatuksessa järjestetään tunnetaitokasvatusta?” ja ”Miten arjen pedagoginen toiminta tukee tunnetaitokasvatusta?”. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla, joka lähetettiin sähköisesti yhteistyötaholle. Kyselyyn vastasi kuusi varhaiskasvattajaa. Kyselytutkimuksen aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että yhteistyötahon varhaiskasvattajat pitävät tunnetaitokasvatusta tärkeänä osana varhaiskasvatusta. Vaikka yhteistyötahon varhaiskasvattajilla olikin osaamista ja tietoa tunnetaitokasvatuksesta, ei heidän mielestään lisäkoulutus aiheeseen liittyen olisi huono asia. Tutkimuksen tulosten perusteella tunnetaitokasvatuksen perusperiaate on lasten iästä huolimatta samanlainen. Varhaiskasvatuksessa lapset tarvitsevat varhaiskasvattajilta apua, tukea ja sensitiivisyyttä tunteiden nimeämiseen, tunnistamiseen ja säätelyyn. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tunnetaitokasvatus on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tunnetaitokasvatuksen järjestämisen tueksi on olemassa runsaasti erilaisia materiaaleja. Tunnetaitokasvatuksen järjestämisessä on kuitenkin aina kiinnitettävä huomiota lasten yksilöllisiin tarpeisiin, eikä lasta tule painostaa osallistumaan mihinkään, mihin hän ei itse halua. Varhaiskasvattajien kuitenkin tulisi kannustaa lasta kokeilemaan ja osallistumaan omalla yksilöllisellä tavallaan.
Ruohola Enni
2024
Työnohjaus on yksi vuoromestarin tärkein työtehtävä. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin työnohjaukseen keskittyvän työkalun soveltuvuutta Punkaharjun Metsä Woodille ja suunniteltiin sen mahdollista käyttöönottoa. Työn tarkoituksena oli selvittää työnohjaustyökalun toimivuutta vaneritehtaalla ja samalla todentaa työkalun tarpeellisuus esihenkilötyössä. Tavoitteena oli saada Punkaharjun Metsä Woodin henkilöstön käyttöön yksi työkalu, joka kokoaisi yhteen ohjelmaan kaiken tarvittavan, mitä työnohjaus vaatii.
Tutkimuksen kohteena oli ohjelma nimeltä Competence Tool. Ohjelman toimivuutta selvitettiin aluksi siltä kannalta, mitä toimintoja siitä pystyisi hyödyntämään ja mitkä ovat Punkaharjun Metsä Woodilla avainasemassa. Vuoromestareiden ja esihenkilöiden päivittäisessä käytössä tulisi olemaan vuoroaikataulu, vuorosuunnittelu sekä henkilöstön pätevyyden hyödyntäminen työnkierrossa ja sitä kautta henkilöstön osaamisen lisääminen. Tutkimuksen aikana varmistuttiin siitä, että työnohjaustyökalu tulee olemaan tarpeellinen ja hyödyllinen. Tällä hetkellä vuoromestareille tärkeät tiedot on ripoteltu useampaan eri sovellukseen tai kansioon, joten tilalle saataisiin yksi työkalu, josta löytyisi tarpeelliset tiedot helposti. Siihen Competence Tool soveltui hienosti.
Johtopäätöksenä tehtiin kuitenkin päätös siitä, ettei työnohjaustyökalu tulekaan käyttöön Punkaharjun tehtailla. Syy tähän oli se, että vuoden 2023 loppupuolella Punkaharjun Metsä Woodin henkilöstölle pidettiin kysely, jossa jokaiselle tarjottiin mahdollisuus osallistua vuonna 2024 alkavaan vuoden mittaiseen kokeiluun tehdä 12 tunnin työvuoroja. Kaikki eivät tähän kokeiluun lähteneet mukaan, joten tämä johti siihen, että yrityksistä huolimatta Competence Tool ei tue sekoitettuja työaikamuotoja ja näin ollen ei toimi halutusti Punkaharjun tehtailla.
Aikkila Taina
2024
Ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä työelämälähtöisyys ja työpaikalla oppiminen ovat lisääntyneet, myös oppisopimuskoulutus koulutusmuotona on yleistynyt. Sosiaali- ja terveysalan haastavassa työvoimatilanteessa oppisopimuskoulutus on yksi mahdollisuus rekrytoida uusia, työpaikkaan sitoutuneita lähihoitajia. Työpaikkaohjaajalla on merkittävä rooli ammatillisessa koulutuksessa. Työpaikkaohjaaja vastaa oppisopimusopiskelijan työelämässä oppimisen ohjauksesta. Tämän opinnäytetyön kehittämisen kohteena oli työpaikkaohjaajien ohjausosaamisen vahvistaminen Keiteleen AK-Palvelut Ky:ssä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimintatapoja, joilla työpaikkaohjaajien ohjausosaamista voidaan vahvistaa.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa tutkimuksellinen lähestymistapa oli laadullinen. Kehittämisen osuus noudatti toimintatutkimuksen piirteitä. Opinnäytetyön tutkimuksellisessa vaiheessa selvitettiin mitä ohjausosaamiseen liittyviä haasteita ja vahvuuksia työpaikkaohjaajilla on oppisopimusopiskelijan ohjaustyössä ja miten työpaikkaohjaajien ohjausosaamista voidaan vahvistaa. Aluksi järjestettiin kaksi teemahaastatteluna toteutettua työpaikkaohjaajien ryhmähaastattelua. Haastateltavien kanssa aloitettiin myös yhteiskehittäminen, jota jatkettiin myöhemmin työpajatyöskentelyssä. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla ja työpaja-aineiston analyysimenetelmänä käytettiin luokittelua. Työpajoissa yhteiskehitettiin toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti toimenpiteet työpaikkaohjaajan ohjausosaamisen vahvistamiseksi. Opinnäytetyön toisessa työpajassa tehtiin suunnitelmaa ohjausosaamisen vahvistamisen toimenpiteiden käytäntöön juurruttamisesta.
Opinnäytetyön tuloksissa tuli esille, että työpaikkaohjaajilla oli osaamista opiskelijan ohjaamiseen. Vahvuuksina ilmeni työpaikkaohjaajien osaaminen ammattialaan liittyvässä ohjauksessa, vuorovaikutuksellisessa ohjaustyössä sekä luottamuksellisessa ilmapiirissä tapahtuvassa ohjauksessa. Ohjausosaamisen haasteet liittyivät nykyaikaisen opiskelun ja oppisopimuskoulutuksen tuntemukseen sekä ohjaustyöhön liittyviin asiakirjoihin ja arviointiin. Ohjausosaamisen haasteita ilmeni myös tilanteissa, joissa opiskelija ei omaksunut ohjausta tai opiskelijan oma-aloitteisuus oli puutteellista. Opinnäytetyön tuotoksena syntyneet työpaikkaohjaajien ohjausosaamisen vahvistamisen toimenpiteet muodostuivat oppilaitosyhteistyön toimintamalleista ja työpaikan sisäisten toimien kehittämisestä. Opinnäytetyön tuotoksesta muotoiltiin kohdeorganisaatioon huoneentaulu sähköisen posterin muodossa.
Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia muutaman vuoden kuluttua miten kehittämistyö on vaikuttanut työpaikkaohjaajien ohjausosaamiseen. Muita jatkotutkimus ja -kehittämisaiheita ovat oppilaitosyhteistyön toteutumiseen liittyvä tutkimus sekä kehittämistoimet oppilaitosyhteistyön vahvistamiseksi.
Vajanto Aatu
2024
Huoneiston perusparannus tarkoittaa huoneistossa suoritettavaa peruskorjausta eli remonttia, jolla pyritään asuntojen nykyaikaistamiseen sekä asumismukavuuden parantamiseen. Perusparannuksella tavoitellaan usein asunnon laatutason kehittämistä sekä huoneiston arvonnousua. Työn tavoitteena oli tehdä huoneisto-jen perusparannukset aikataulu- sekä kustannusarvion mukaisesti, selvittää eri vuosikymmenten tyypillisim-mät kerrostalorakenteet sekä selvittää kerrostalohuoneiston perusparannuksen luvanvaraisuus.
Opinnäytetyössä perehdytään kerrostalohuoneiston perusparannukseen, Suomen kerrostalorakentamisen historiaan, rakennusvalvontaan sekä kerrostalohuoneistoremonttiin liittyviin haitta-aineisiin ja niiden kartoi-tuksiin Teoriatietoon perehtymällä sekä huoneiston analysoinnilla luotiin perusparannukselle suunnitelma, jolla tavoiteltiin asuntojen arvonnousua. Opinnäytetyössä laadittiin opinnäytetyön tilaajalle kustannusarvio- sekä aikatauluarvio perusparannushankkeeseen, sekä valmiit arviopohjat tuleviin kohteisiin.
Perusparannukset toteutettiin syksyllä 2023. Opinnäytetyö saatiin valmiiksi tammikuussa 2024. Perusparan-nukset saatiin suoritettua aikatauluarvion mukaisesti. Perusparannuksilla päästiin suunnitteluvaiheessa teh-tyihin tavoitteisiin, joita olivat huoneistojen nykyaikaistaminen sekä asumismukavuuden kehittäminen muun muassa huonejärjestyksien muutoksilla. Perusparannuksen rakennusmateriaalien kustannusarvio on laskettu materiaalitoimittajien hyllyhinnoilla, joten kustannusarvio on suuntaa antava.
Mustonen Susan
2024
Tuleva TE-palvelut 2024 – uudistus on historiallinen ja merkittävä muutos työllisyyspalveluille. Uudistus tarkoittaa sitä, että TE-toimistot lakkautetaan 31.12.2024 ja työllisyyspalveluiden hoito siirtyy kunnille 1.1.2025 alkaen. Siirron mukana siirtyy myös TE-toimistoissa työskentelevä henkilöstö liikkeenluovutuksella uusille työllisyysalueille.
Opinnäytetyön toimeksiantajana on Hämeen TE-toimisto. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tulevan organisaatiomuutoksen vaikutuksia henkilöstön näkökulmasta sekä muutoksen myötä henkilöstölle tarjottavien muutosvalmennusten vaikuttavuutta ja tarpeellisuutta henkilöstön näkökulmasta.
Tutkimuksen teoriaosio käsittelee organisaatiomuutosta ja muutosta soveltuvin osin. Muutokseen liittyy olennaisesti myös työhyvinvointi, joka haluttiin huomioida niin teoriassa kuin itse tutkimuksessakin. Tutkimus toteutettiin määrällisen ja laadullisen tutkimuksen piirteitä yhdistävällä sähköisellä kyselytutkimuksella, jossa oli koko Hämeen TE-toimiston henkilöstö mukana.
Tutkimustulosten mukaan voidaan todeta, että tuleva organisaatiomuutos on vaikuttanut henkilöstön työhyvinvointiin ja muutokseen sitoutumiseen. Muutosvalmennuksien ei ole koettu olevan kovinkaan tarpeellisia muutoksessa valmennusten jääneen hyvin yleiselle tasolle.
Muutoksessa henkilöstön osallistaminen muutokseen ja sitä kautta sitouttaminen sekä muutosviestintä ovat olennaisessa ja isossa osassa muutosta. Jos näissä epäonnistutaan ja henkilöstö ei koe osallisuutta muutokseen, aiheuttaa se hyvin usein muutosvastarintaa, joka pahimmillaan voi näkyä sairaspoissaoloina sekä poikkeuksellisen suurena henkilöstön vaihtuvuutena.
Küpeli Tolga
2024
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli valmistella yhteiskäyttösähköpotkulautojen pysäköintikohteiden toteutussuunnitelmia Tampereen keskusta-alueelle. Markkinaehtoisesti toimivien sähköpotkulautojen yleistyessä Tampereella, on merkittävimmäksi haasteeksi ilmaantunut vapaan pysäköinnin aiheuttama haitta julkisilla paikoilla. Sähköpotkulautojen asemattomuus, eli pysäköinnin vapaus on tunnistettu ongelmalliseksi. Tämänhetkinen pysäköintiverkosto on todettu puutteelliseksi ja tähän ratkaisuksi on suunniteltu pysäköintipaikkojen toteutus, minkä avulla on mahdollista ohjata sekä rajoittaa pysäköintiä.
Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka toimeksiantajana toimi Tampereen kaupungin liikennesuunnittelu -yksikkö. Aluksi työssä esitellään suunnitteluosuuden vaiheet ja käydään läpi suunnittelutyössä huomioon otetut asiat. Tämän jälkeen työssä kerrotaan yleisesti potkulautapysäköinnistä ja tarkastellaan pysäköintiratkaisun vaihtoehtoja, pysäköintipaikkojen sijoittelua sekä pysäköintiruutujen mitoitusta. Työn lopussa esitellään viisi toteutussuunnitelmaa, joissa jokaisessa on päädytty eri pysäköintiratkaisuun. Jokaisen suunnitelmakuvan yhteydessä selvennetään pysäköintikohteessa päädyttyyn ratkaisuun ja kerrotaan mahdolliset alueen ympäristön vaikutukset valintaan.
Suunnittelutyössä valmistettiin yhteensä 168 kappaletta pysäköintikohteen toteutussuunnitelmia, joissa päädyttiin 152 kertaa maalauksella toteutuvaan pysäköintiruutuun ja 16 kertaa kiinteään pysäköintitelineeseen. Suunnitelluista toteutussuunnitelmista hyväksyttyjen kohteiden tarkoituksena on toteutua keväällä 2024.
Opinnäytetyö kokonaisuudessaan perustuu Sweco Finland Oy:n laatimaan Tampereen keskustan mikroliikkumisvälineiden pysäköinnin yleissuunnitelmaan. Tampereen kaupungin tilaama yleissuunnitelma on toiminut työn suunnitteluosan ja teoriaosan lähteenä.