Opetus- ja kulttuuriministeriön tuloksellisuusmittareiden perusteella Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) on ollut vuonna 2022 kokoonsa suhteutettuna Suomen toiseksi tuloksellisin ammattikorkeakoulu. KAMK on jatkanut tuloksellista linjaa, sillä se on toiseksi tuloksellisin jo kolmannen kerran peräkkäin.
KAMKin vahvuutena on erityisesti TKI-toiminta, jossa olemme edelleen Suomen parhaita ja sijoitus on entisestään vahvistunut. Keräsimme kokoon suhteutettuna yli kaksinkertaisen osuuden ulkopuolisesta TKI-rahoituksesta.
”KAMK on kasvattanut Tutkimus- , kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) tuloksellisuudessa kaulaa edelleen muihin korkeakouluihin verrattuna. Merkittävä rooli kasvulle on ollut kuntien kehitystyö, jossa olemme saaneet olla kehittämiskumppanina. Yritysten kanssa tehdyt TKI-hankkeet ovat kasvaneet maltillisemmin. Roolimme Kainuun kasvumoottorina voisi vahvistua entisestään yrityskentän TKI-yhteistyön kautta”, toteaa rehtori Matti Sarén.
KAMKin opiskelijamäärä on kasvanut viidessä vuodessa yli tuhannella opiskelijalla ja on tätä nykyä noin 3500. Yhtenä KAMKin vahvuutena on myös monipuoliset jatkuvan oppimisen opetusmateriaalit, jotka ovat kiinnostaneet laajasti eri oppijoita.
”Jatkamme tuloksellista linjaa ja sijoitumme tulosvertailussa kärkikolmikkoon, kuten olemme jo tehneet useiden vuosien ajan. Teemme pienenä korkeakouluyhteisönä suuria tuloksia. Tästä kiitos loistavalle henkilökunnalle ja monipuoliselle osaajajoukollemme, joka tekee systemaattisesti tulosta niin opetuksen kuin tutkimuksen ja kehityksen parissa”, iloitsee Sarén.
KAMKin merkitys myös YAMK-tutkintojen tarjoajana on kasvanut erinomaisesti. KAMK kouluttaa AMK-tutkintotasolla osaajia ja pyrkii kehittämään tarjontaa myös ajan ja alueen tarpeiden mukaan. Tarjoamme myös YAMK- koulutuksia Kainuussa enemmän kuin aiemmin. Koulutuksen sisällössä ja pätevyyksissä YAMK-tutkinnot vertautuvat tiedeyliopistojen maisterin tutkintoon.
Vuonna 2022 tuloksellisuusmittareiden vertailussa parhaiten pärjäsi XAMK. Vertailussa Lapin AMK oli neljäntenä, Centria (Kokkola) yhdeksäs, Oulun AMK 14 ja Savonia 17. Suuret AMK-yksiköt eivät ole sijoittuneet vertailussa kovin hyvin. Vertailussa on käynyt ilmi jo usean vuoden ajan, että korkeakoulun koko ei paranna toiminnan tuloksellisuutta ja opiskelijoiden antamaa palautetta.
”Maan hallitusohjelman mukaan uusia aloituspaikkoja tullaan kohdentamaan kasvukeskuksiin. Nämä ja korkeakoulurahoitukseen kaavaillut leikkaukset voivat pahimmillaan keskittää tarjontaa viiteen suureen kaupunkiin Suomessa. Koska tilanne on pitkään ollut tämä, me KAMKissa haluamme viedä eteenpäin yhteisömäistä ja ihmiskasvoista opetusta.Siksi olemme viime vuosina tuoneet opetusta lähelle opiskelijoita tukemaan esim. Raahen, Kuhmon ja Kuusamon alueiden kehitystä”, jatkaa Sarén.
Ammattikorkeakoulun välisen tuloksellisuusvertailun tekee vuosittain Viivain Oy Opetus- ja kulttuuriministeriön keräämien tietojen perusteella. Vertailu on osa ammattikorkeakoulujen tilaamaa osviitta -palvelua.
Lisätietoja:
Matti Sarén
rehtori
p. 044 7101 600
matti.saren@kamk.fi