Vähähiilisyys ja kiertotalous

KAMK toimii useissa hulevesien hallintaan liittyvissä hankkeissa. Ilmastonmuutoksen johdosta kohtaamme runsaampia sateita kaikkialla maailmassa, ja kyseisen ongelman ratkaisemiseksi meidän on alettava miettiä ratkaisuja ruohonjuuritasolta lähtien – kirjaimellisesti. Ympärivuotuinen suurempi sademäärä vaikuttaa kaikkeen maaperän hyvinvoinnista kaupunkirakentamiseen – myös kuivempien kausien aikana.

Alle on listattu kaikki KAMKin hulevesikeskeiset hankkeet.

PeatStop

PeatStop-hanke keskittyy hulevesien hallintaratkaisuihin Karelia CBC -rahoitusohjelman alueella. Hankkeen aikana valvotaan hulevesien aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja tutkitaan sekä testataan vedensuodatusratkaisuja Kajaanin kaupungin alueella. PeatStop tähtää kehittämään kaupunkivesistöjen kuntoa parantavia ratkaisuja tehokkaan seurannan ja uusien hulevesiratkaisujen avulla.

Watecin JP Saarelainen (vas.) asentamassa FILTRO-hulevesisuodattimia Kajaanin keskuskentän hulevesiviemäreihin syyskuussa 2022. Kuva: Ella Lukkari, KAMK.

 PeatStop on Karelia CBC -ohjelman rahoittama hanke, ja nykyään se toteutetaan KAMKin ja Kajaanin kaupungin yhteistyönä. Ennen maaliskuuta 2022 PeatStop oli Venäjän Karjalan ja Kainuun rajayhteistyöhanke, mutta Venäjän sota Ukrainassa keskeytti organisaatiollisen yhteistyön Venäjän federaation kanssa.

Lue lisää PeatStopista Karelia CBC:n sivuilta.

REMMI

Oulun yliopiston Kajaanin mittaustekniikan yksikön (MITY) ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteisessä REMMI-hankkeessa kehitettiin uutta, nopeampaa menetelmää ja kenttävalmista laitteistoa mikromuovien tunnistamiseen erilaisissa vesissä. Laitteilla on mahdollista seurata vesien mikromuovipitoisuutta reaaliajassa.

Hankkeessa MITY kehitti optiikkaan perustuvaa mittaustekniikkaa ja suoritti kenttätestauksia. Kajaanin ammattikorkeakoulun osa hankkeessa oli selvittää Kainuun alueen vesistöjen yleisimmät mikromuovin lähteet ja kulkureitit sekä testata uusia suodatinmateriaaleja mikromuovien vähentämiseksi vesistöissä. Hankkeen kenttäkokeet tehtiin vedenkäsittelylaitoksilla.

Hankkeen yhteydessä valmisteltiin myös laitteiden kaupallistamista, sillä uudelle teknologialle on kysyntää yrityksissä ja teollisuudessa.

REMMI on KAMKin ja Oulun yliopiston yhteishanke, jota rahoittavat Euroopan Unioni, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Valmet Automation Oy, Kaiku Ympäristö Oy ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi.

AWE - Arctic Water Excellence

Vesiosaaminen on tunnistettu yhdeksi Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisistä vahvuuksista. AWE - Arctic Water Excellence -hanke pyrkii osaltaan vahvistamaan vesialalla toteutettua koordinoitua alueellista erikoistumista ja profiloitua yhteistyötä. Hankkeessa toteutetaan Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen älykkään erikoistumisen strategian valintoja (puhtaat teknologiat ja vähähiiliset ratkaisut, ICT ja digitalisaatio, innovatiiviset teknologiat ja tuotantoprosessit), joiden osaamisen on todettu olevan monipuolinen IP-alueella. Yhteisen strategian valinnat luovat pohjan uudelle alueiden väliselle yhteistyölle, jonka AWE-hanke konkretisoi.

AWE-hankkeen tavoitteena on osallistua uusien teknologioiden kehittämiseen ja pilotointiin ja käyttöönottoon erityisesti vesi-intensiivisessä teollisuudessa ja vesilaitoksissa yhteistyössä tutkimuslaitosten, pk-yritysten ja teollisuuden kanssa.

Hanke keskittyy yritysmaailmasta tunnistettujen veteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen yhteiskehityksen avulla, soveltaen uusia ja/tai vaihtoehtoisia teknologioita käytännössä. Hankkeen kehittämisen kohteina ovat mm. digitalisaation hyödyntäminen suurten teollisuusalueiden ympäristön seurannan ja vesienhallinnan kehittämisessä sekä edistyneiden talteenottoprosessien ja erotustekniikoiden kehittämisessä osana vedenpuhdistusta. Pyrimme mm. jäteveden sisältämien metallien ja ravinteiden hyödyntämiseen raaka-aineina. Nämä kehittämistoimenpiteet edistävät myös kiertotalouden kehitystä vesiosaamiseen perustuvien sovellusten muodossa.

AWE on Pohjois-Savon liiton rahoittama, ja hankekumppaneita todellakin on; Savonia AMK, Geologian tutkimuskeskus GTK, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK), LUT-yliopisto (Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT), Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), Oulun yliopisto, ja VTT.

UURA

UURA-hanke on osa CEMIS-kehitysohjelmaa 2022–2024, ja keskittyy alueellisen elinkeinoelämän haasteiden ratkaisemiseen. Yhteisen kehityksen avulla se soveltaa käytännössä uusia ja/tai vaihtoehtoisia teknologioita.

Kainuussa hankkeen kehittämiskohteita ovat mm. metsäbiotalous, kiertotalous ja teollisuus. Hankkeen keskeiset painopistealueet ovat vihreä siirtymä ja digitalisaatio, ja näin projekti vastaa globaaliin, kansalliseen ja alueelliseen ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteiden tarpeeseen. Kainuun vientisektori tukeutuu metsäteollisuuden, kaivosteollisuuden ja mittausteknologian osaamiseen. Kainuun älykkään erikoistumisen strategia ottaa nämä prioriteetit huomioon. Alueellisen elinkeinoelämän tärkeimmät tarpeet ja jatkuvat haasteet ovat kustannustehokkuuden ylläpitäminen ja parantaminen, energiatehokkuuden kehittäminen, haitallisten prosessikemikaalien määrän vähentäminen sekä lopputuotteiden laadun ja lisäarvon parantaminen. Tässä toiminnassa prosessien tuntemus ja oikea-aikainen säätö ovat välttämättömiä. Näin ollen, mitä ajankohtaisempaa ja tarkempaa prosessitietoa ja mittaustietoa on saatavilla, sitä paremmin energiaintensiivisten prosessien optimointi onnistuu. Kehittämisen aiheena ja työkaluina ovat periaatteet, menetelmät, prosessit, laitteet ja digitalisaatio.

Projektin aikana kasataan sopivia ekosysteemejä uusien teknologioiden, ratkaisujen tai menetelmien ympärille, jotka on tunnistettu lupaavimmiksi niiden tulevaa kehittämistä ja kaupallistamista varten. Vahva osa hankekokonaisuutta edistää myös Kainuun elinkeinoelämän ja tutkimuslaitossektorin kansainvälistymistä.

UURA-hanke on KAMKin, Oulun yliopiston ja VTT:n yhteishanke. Sen rahoittaa Kainuun liitto, EAKR-varoilla.

HUDA

HUDA-hankkeessa kehitetään teknologiaratkaisuja ja menetelmäosaamista jätelogistiikan ja hulevesivirtojen kestävään hallintaan. Molemmat kehityskohteet edesauttavat Kainuun keskeisimpien teollisuudenalojen kestävää kehitystä ja kiertotalouteen siirtymistä Kainuun älykkään erikoistumisen strategian mukaisesti, sekä edesauttavat rakennetun kaupunki- ja kuntainfran kestävää kehitystä.

Hankkeessa kehitetään uudentyyppistä datapohjaista jätevirtojen hallintaa seuraavasti:

Tutkimusten mukaan 90 % jäteastioista tyhjennetään ei-optimaaliseen aikaan. Tämä tarkoittaa, että logistiikan aiheuttama tarpeeton polttoaineenkulutus ja CO2-päästöt ovat merkittävät.Hankkeessa tunnistetaan ja arvioidaan jätehuollon ja jätemateriaalien kuljettamisen tehostamismahdollisuuksia, sekä alan toimintatapojen uudistusmahdollisuutta. Hankkeessa toteutetaan pilottiasennuksia jäteinfran etävalvontaan ja logistiikan älykkään suunnittelun tueksi. Hankkeen välillisenä tavoitteena on digitalisoida koko Kainuun alueen keskeinen jäteinfra.Hankkeessa kehitetään hulevesivirtojen hallintaa ja tulva-/hulevesiriskien minimointia seuraavasti:

Rankkasateet ja tulvat lisäävät riskejä sekä rakennetun infran vaurioitumiseen että vesistökuormituksiin. Toisaalta mahdollisesti lisääntyvät kuivat jaksot lisäävät eroosioherkkyyttä, mikä johtaa suurempiin vaurioihin kuivan jakson jälkeen tulevissa sade- ja tulvatapauksissa.

Laadullisen kuormituksen osalta esimerkiksi mikromuovit ja niiden kuljettamat kemialliset komponentit ovat kuormitustekijä, jota ei hallita nykytilanteessa. Hulevedet ovat merkittävin mikromuovien siirtymisreitti. On oletettavaa, että mikromuovien hallinta tulee EU-tason ympäristösäädöksiin mukaan lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi ajoneuvoliikenteen renkaiden kuluminen on merkittävä mikromuovien lähde. Onkin tärkeää pystyä ymmärtämään mikromuovien kulkeutumista systeemisellä tasolla ja löytää ratkaisuja niiden hallintaan.

Hanke tuottaa eri datalähteisiin perustuvia arvioita riskikohteista ja riskienhallinnan keinoista, sekä tuottaa parempaa ennakointi- ja suunnitteluaineistoa riskien minimoimiseksi.Hankkeen perustana on älykkäiden mittausratkaisujen ja datanhallinnan osaaminen, jota sovelletaan uudelle kohdealueelle uudella tavalla. Hankkeella tavoitellaan pienempää teollisten prosessien ekologista jalanjälkeä (älykäs jätelogistiikka), energiankulutuksen minimointia (älykäs jätelogistiikka), mittausdatan laadun ja jäljitettävyyden parantamista (hulevesiriskien ennakointi) sekä vesi- ja ilmapäästöjen vähentymistä (hulevesiriskien ennakointi).

Puhdas AU-VESI

Hankkeessa keskityttiin kullankaivosten päästöjen vähentämiseen.

Hankkeen tavoitteena oli vähentää kullankaivosveden päästöjä 75 % nykytasosta. Mekanisoidussa kullanlouhinnassa vesipäästöjä on vähennetty jo noin 90 % 1990-luvun lähtötasosta. Lapiokaivukoneen päästöjä on pystytty pienentämään jonkin verran neuvojen avulla, mutta tästä ei ole seurantalukuja. Hankkeen päätarkoituksena oli kehittää ja testata menetelmiä, joilla voidaan vähentää veden sameutta poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten työmaan alkaessa, tulva-aikoina ja joenuoman siirtyessä.

Hanketta rahoitti Lapin liitto EAKR-varoilla.

KIRKU

Iso-Ruuhijärvi on korkean palvelutason ulkoilu- ja virkistyskalastuskeskus. Paikkaan on matkaa Kajaanista 14 kilometriä, ja se kuuluu Kainuun suosituimpiin virkistyskalastuskohteisiin. Iso-Ruuhijärvelle myönnetään vuosittain 3500 kalastuslupaa, ja alueella kävijöitä on samassa ajassa yli 10 000 – puhutaan siis tällä leveyspiirillä varsin suositusta kohteesta, josta kainuulaisilla on varmasti paljon lämpimiä muistoja sukupolvienkin takaa.

KIRKU-hankkeen rahoituksella tehdään toimenpiteitä, joilla tähdätään Ruuhijärven ekologisen tilan parantamiseen. Järvi on rehevöitynyt ja happamoitunut mm. ojitettujen soiden aiheuttaman kuormituksen vuoksi. Sulanmaan kausien 2022 ja 2023 aikana siivotaan kasvillisuutta, suoritetaan koekalastusta ja myös hoitokalastusta. Järveen laskevien purojen ja ojien aiheuttamaa kuormitusta tarkkaillaan ja valumia vähentäviä kunnostustöitä tehdään laskuojiin. Kun järven tila paranee, myös kalat viihtyvät paremmin. Kunnostustyöt eivät aiheuta haittaa kaloille, kalastamiselle, tai siellä asuville viitasammakoille, vaan Ruuhijärvelle pääsee tavanomaiseen tapaan läpi kesän.

Kajaanin ammattikorkeakoulu toteuttaa hankkeessa kenttäkokeiluja ravinteiden ja kiintoaineen kulkeutumiseen liittyen. Tämän rinnalla tarjotaan alueella liikkujille mahdollisuus vuorovaikutteiseen ympäristöhavainnointiin. Hankkeen aikana asiasta kiinnostuneet saavan koekäyttöönsä mobiilisovelluksen, jolla arvioidaan vesistön tilaa. Tarkoitus on kehittää työkaluja suuntaa antavan taustatiedon keräämiseen erilaisiin vesistöihin ja ympäristöön vaikuttaviin ilmiöihin liittyen. Jatkossa tämän kaltainen ympäristötieto voi auttaa saamaan parempaa ymmärrystä mahdollisista ongelmista ja auttaa tulevien toimenpiteiden kohdentamisessa.

Hanketta rahoittavat Ympäristöministeriö Kainuun ELY-keskuksen kautta, Kajaanin kaupunki ja Kajaanin ammattikorkeakoulu. 

KAMK toimii aktiivisesti rakennettuun ympäristöön liittyvissä hankkeissa. Olemme kehittäneet Kainuun rakennetun ympäristön energiaratkaisuja, joista hyvä esimerkki on RAVE-hankkeen yhteydessä rakennettu Sammonkaaren puukortteli Kajaanissa. Viime aikoina tiimimme on työskennellyt väsymättä vähähiilisen kaukolämmöntuotannon parissa ja parhaillaan työstää kiertotalouden periaatteita purkumateriaalien kierrätykseen. Julkaisemme myös pk-yrityksille suunnattuja verkkokursseja, joissa opitaan ilmastonmuutoksesta ja siitä, miten valinnat liiketoiminnassa vaikuttavat ympäristöön ja ilmastoon.

RAVE – Rakentamisen vähähiiliset energiaratkaisut

Kajaanin ammattikorkeakoulun hallinnoima RAVE – Rakentamisen vähähiiliset energiaratkaisut -hanke käynnistyi elokuussa 2020. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoilla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittaman hankkeen kustannusarvio on 281 678 euroa. Hankkeen varsinainen toteutusaika päättyy syyskuun 2023 lopussa. 

Hankkeen tavoitteena on rakentaa tietä kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa edistämällä uusiutuvien ja innovatiivisten energiantuotanto- ja varastointimuotojen käyttöönottoa rakentamisessa.

Osatavoite 1: Kerätä tietoa rakentamisen yhteydessä toteutettavista uusiutuvan energian ratkaisuista ja suunnitella niiden perusteella Kajaanin kaupungissa sijaitsevan Sammonkaari-korttelin energiaratkaisut.

RAVE-projektin kanssa yhteistyössä rakennettu Sammonkaaren korttelin ensimmäinen rakennus Kajaanissa. Kuva: KAMK.

Osatavoite 2: Lisätä paikallisten toimijoiden osaamista vähähiiliseen rakentamiseen ja uusimpiin energiainnovaatioihin liittyen.

Osatavoite 3: Tehdä Kajaanin Vimpelinlaakson kampusalueelle energiasuunnitelma, jossa hyödynnetään tehtäviä energiakatselmuksia ja kartoitetaan uusiutuvan energian tuotantomahdollisuudet.

Energiaratkaisujen suunnittelun lisäksi hanke keskittyy viestintä- ja tiedotustoimintaan. Paikallisten toimijoiden osaamista on tuettu tiedottamisella uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksista, energian varastointiratkaisuista ja vähähiilisestä rakentamisesta. RAVE-projekti järjestää seminaareja, tuottaa asiantuntija-artikkeleita, järjestää benchmarking-vierailuja, ja integroi tietoa KAMKin ammattikorkeakoulun opintoihin.

Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus EAKR-varoilla.

Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut

Kajaanin ammattikorkeakoulun johtama hanke keskittyi kaukolämmön tuotannon päästöjen vähentämiseen ja tuki uusien hiilineutraalien ratkaisujen käyttöönottoa Kainuussa.

Hankkeen tavoitteena oli edistää energia-alan siirtymistä vähähiilisempään aikaan, lisätä alueen aihepiiriin liittyvää osaamista sekä luoda pohjaa uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Hankkeessa luotiin tiekartat hiilineutraaliin kaukolämmön tuotantoon sekä Kajaanissa että Suomussalmella. Lisäksi hankkeessa tehtiin teknologiaselvitys Suomussalmelle mahdollisesti rakennettavasta pienimuotoisesta biojalostamosta. Myös tekoälyn mahdollisuuksia kaukolämmön päästöjen vähentämiseen tutkittiin.

Hanke oli KAMKin, Loiste Lämpö Oy:n ja Suomussalmen kunnan yhteinen. Hanketta rahoitti Kainuun liitto EAKR-varoilla.

PUMA – Purkujätteestä materiaaliksi

PUMA - Purkujätteestä materiaaliksi -hankkeen tavoitteena on lisätä purkamisesta syntyvien jätteiden hyödyntämistä Kajaanissa ja Sotkamossa. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa erilaisista purettavista kohteista tulevista jätteistä pystytään kierrättämään ja muuttamaan uusien kohteiden materiaaleiksi. Näin purkamisesta syntyvä hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni. Tarkastelukohteet ovat Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan olevia rakennuksia ja maanrakennuskohteita.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat viiteen työpakettiin, joista ensimmäisessä tehdään kuntakohtaisille lähivuosina purettaville pilottikohteille yksityiskohtainen purkukohteen kierrättämissuunnitelma. Tavoitteena on, että ainakin yhden kohteen purku toteutuu hankkeen aikana, jolloin saadaan arvokasta käytännön toteutustietoa. Nämä pilotit sekä muut taustalla tehtävät selvitykset toimivat pohjana laajana kuntakohtaisten purku- ja kierrättämissuunnitelmien tekemiselle työpaketissa kaksi. Työpaketissa kolme testataan erilaisia teknologisia sovelluksia, joita voitaisiin käyttää osana purkutyötä ja näin nopeuttaa jätteiden lajittelua ja jatkokäsittelyä. Työpaketissa neljä perehdytään purkujätteestä saatavien materiaalien kaupallistamis- ja liiketoimintamalleihin, jotta toiminnalle ja hankkeen löydöksille saataisiin kaupallinen toteutus soveltuvin osin. Työpaketissa viisi keskitytään viestintään.

Hankkeen tuloksena on prosessimalli, joka on sovellettavissa eri purkukohteisiin. Lisäksi hankkeessa tuotetaan materiaalia, joka kokoaa hankkeessa tuotetun ja olemassa olevan tiedon tiiviiksi paketiksi. Tämä paketti on käytettävissä sekä viranomaisilla, kunnalla, eri sidosryhmille sekä opetus- ja koulutustoiminnassa.

Hankkeen toteuttajana on Kajaanin ammattikorkeakoulu yhdessä Kajaanin kaupungin ja Sotkamon kunnan kanssa. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä rakennusalan yritysten kanssa. Näin varmistetaan, että hankkeen tuotokset ovat kohderyhmiä palvelevia. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös kunnallisen jätehuollon kuntayhtymän sekä kierrätykseen liittyvien yritysten kanssa.

Hanketta rahoittaa Kainuun liitto EAKR-varoilla.

Ilmastonmuutos ja sen ratkaisut

Ilmastonmuutos näkyy kaikkien elämässä. Ilmastonmuutoksen ratkaisuja mietitään eri tasoilla – Euroopassa, Suomessa, yrityksissä ja eri organisaatioissa. Eri tasoilla on erilaisia päästövähennystavoitteita ja niitä tukevia ohjauskeinoja. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevina vuosikymmeninä kasvihuonekaasupäästöjä tullaan vähentämään voimakkaasti. Tästä seuraa väistämätön taloudellinen murros, kun me pyrimme siirtymään fossiilienergiaan nojautuvista toiminnoista ja elinkeinoista hiilineutraalimpaan yhteiskuntaan. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia ja markkinoita erilaisille vähähiilisille tuotteille ja palveluille.

KAMK on tuottanut Ilmastonmuutoksen perusteet verkko-opintojakson, joka nostaa asiaa esille ja tarjoaa perustietoa eri kohderyhmille. Ilmastonmuutokseen liittyvän tietopohjan ja osaamisen kasvattaminen on olennaista, jotta erilaisia ilmastonmuutosta hillitseviä ratkaisuja löydetään ja etenkin otetaan käyttöön. Tekniikan ala on tärkeässä roolissa, mutta myös muu liiketoiminnan kehittäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta. Liiketoiminnallinen näkökulma ja kansantalous ovat läsnä kaikilla toimialoilla, joten osaamista tarvitaan esimerkiksi päästökaupan periaatteiden ymmärtämiseen, vastuulliseen sijoitustoimintaan, kestäviin julkisiin hankintoihin tai vastuulliseen liiketoimintaan. Toimet ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ovat yrityksille myös usein markkinoinnin kannalta tärkeitä.

Vihreä siirtymä, eli erilaiset vähähiiliset tuotteet ja palvelut, tarjoaa lukuisia elinkeinomahdollisuuksia kainuulaisille yrityksille. On tärkeää, että osaaminen aihepiirin ympärillä lisääntyy ja sitä kautta ymmärrys millä tavalla voidaan vähentää päästöjä. Samalla pystytään kehittämään olemassa olevaa ja luoda uutta liiketoimintaa. Ilmastonmuutos ja sen ratkaisut hankkeessa kehitetään PK- ja mikroyritysten johdon ja henkilökunnan sekä heille palveluja tuottavien tahojen osaamista ilmastonmuutoksen eri ratkaisuista. Tämän lisääntyneen osaamisen myötä edesautetaan yrityksiä löytämään uutta liiketoimintaa, kehittämään olemassa olevaa toimintaa sekä ottamaan käyttöön uusia tuotteita ja palveluita.

Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ESR-varoilla.

SUSWAM

Hanke keskittyy kiinteän jätteen parempaan hallintaan, logistiikkaan ja kierrätykseen. Tavoitteena on haitallisten jätefraktioiden hyödyntäminen ja ympäristöturvallisuuden hallinta. Kainuussa hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia innovoida Kajaanin Majasaaren jätekeskuksen suotoveden käsittely uudella kalvoteknologialla, ja tämän lisäksi olemme tutustuneet myös tekstiilien kierrätyksen pilotointimahdollisuuksiin R-Collectionin kanssa. Uudet innovatiiviset ympäristökasvatuksen keinot ja paikallisen sidosryhmäverkoston lujittaminen ovat tärkeä osa hanketta, ja niiden osalta olemme myös toteuttaneet Kajaanissa keväällä 2022 paikallisille koululaisille Clean Games -tapahtuman.

Ennen maaliskuuta 2022 Venäjän Karjala oli myös osa SUSWAM-hankealuetta, mutta Venäjän hyökkäyssodan myötä kaikki organisaatiollinen yhteistyö Venäjän federaation kanssa on loppunut.

SUSWAM on KAMKin, Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokympin ja Kierrätyskeskus Entringin yhteinen hanke.

Hanketta rahoittaa Karelia CBC -ohjelma.

Lue lisää SUSWAM-projektista projektin verkkosivuilta täältä.

Kun puhutaan kiertotaloudesta, vesi- ja ravinnekierto ovat tärkeä osa ns. ympyrän sulkeutumista. Fokuksemme ravinnekierron kehityksen suhteen on luoda uusia ratkaisuja ravinteiden talteenottoon eri vesimatriiseista, tukea paikallisia ekosysteemejä kehittää konsepteja yhdistämään ympäristönsuojelua ja resurssien käyttöä.

REMAC

REMAC-projektin tavoitteena on kehittää ekologisesti ja taloudellisesti järkeviä lietteenkäsittelykonsepteja haja-asutusalueilla.

Karelia CBC –ohjelman rahoittama hanke tuo Kainuulaisen biokaasutuotannon nykyaikaan. Hankkeessa on investoitu Puolangalle jätevesilietteiden käsittelyyn tarkoitettu pienehkön mittakaavan biokaasureaktori, joka palvelee jatkossa Puolangan ja lähikuntien tarpeita. 

Puolangan biokaasulaitos. Kuva: Project KARA, Samu Rytkönen, Fade Creative

 Laitoksesta syntyy biokaasua, joka käytetään kunnan lämpölaitoksessa korvaamaan fossiilista polttoöljyä. Biokaasun tuotantoa liikennekäyttöön on kehitetty Suomessa viime vuosina voimakkaasti, mutta nyt investoitavan laitoksen kokoluokka sopii paremmin paikalliseen käyttöön. Biokaasulaitoksen toimittaja kilpailutettiin alkuvuodesta 2021, ja rakennuttajaksi valikoitui suomalainen yhtiö Doranova Oy, jolla on vakaa kokemus alan laitoksista ja ratkaisuista. Honkainfra Oy:n operoima laitos on aloittanut toimintansa syksyllä 2022. Biokaasulaitoksen tehtävänä on käsitellä Puolangan ja lähikuntien jätevesilietettä ja tuottaa sähköä jätevesilaitoksen sähköön ja lämmitystarpeita. Seuraava askel on käyttää kaasua kunnan kaukolämmön tuotannossa.

Kyseessä on Kajaanin ammattikorkeakoulun johtama hanke, joka alun perin toteutettiin rajayhteistyönä Suomen ja Venäjän välillä. Hankkeessa kehitettiin myös lietteen käsittelyn ympäristötehokkuutta Venäjän Karjalassa vuoden 2022 maaliskuun alkuun saakka, mutta johtuen Venäjän hyökkäyssodasta kaikki organisaatiollinen yhteistyö Venäjän federaation kanssa on sittemmin lopetettu. Kostamuksessa kehitettiin lietteen jatkokäsittelyä ja kuivausta, ja lisäksi Kontupohjan alueen kylissä kehitettiin lietteen varastointia siten, että haitallisia valumia Äänisjärveen vähennettiin.

REMAC on KAMKin, Puolangan kunnan ja Mikko Ahokas Consulting Oy:n (MACON) yhteinen hanke.

Lue lisää REMACista projektin verkkosivuilta täältä.

Kaasua Kuhmoon

Kaasua Kuhmoon -esiselvityshankkeessa selvitettiin biokaasun tuotantolaitoksen perustamismahdollisuuksia Kainuun Kuhmon alueelle.

Hankkeessa kartoitettiin Kuhmon seudun biokaasun tuotantoon soveltuvan raaka-ainepohja sekä sopivat tuotantotavat ja teknologiat. Paikallisen biokaasuekosysteemin kehittämistä tuettiin työpajatoiminnalla.

Hankkeen koordinaattorina toimi KAMK, ja se toteutettiin yhteistyössä KAMKin ja Kuhmon kaupungin kanssa. Hanketta rahoitti Kainuun ELY-keskus, Maaseuturahaston varoilla.

Perkeet kiertoon!

Kainuu-Koillismaan alueella tuotetaan vuosittain noin miljoona kiloa teuraskokoista kirjolohta noin viidessäkymmenessä tehtaassa. Suurin osa tehtaista sijaitsee Kainuussa, ja määrä on kolmannes koko Suomen sisävesillä kasvatetun ruokakalan tuotannosta. Kalatuotanto synnyttää merkittäviä sivuvirtoja, joiden käsittelyyn ja käyttöön on nykytilanteessa vahva tarve etsiä vaihtoehtoisia menetelmiä, sillä perinteinen turkiseläinten toimittaminen rehuksi on vähenemässä.

Projektin tavoitteena on luoda yleiskuva vaihtoehtoisista tavoista hyödyntää ja käsitellä sivuvirtoja joko sellaisenaan tai kevyesti jatkokäsiteltyinä. Tavoitteena on luoda alan toimijoille perustietoa erilaisista käyttötavoista ja niiden teknisistä ja taloudellisista edellytyksistä sekä huomioitavista lakisääteisistä reunaehdoista. Hankkeessa toteutetaan kolme erillistä työpakettia - yksi raaka-ainefraktioiden ominaisuuksien kartoittamiseen, toinen käyttötarkoituksen arviointiin ja kolmas sidosryhmien kanssa työskentelyyn. Kaiken tämän tuloksena on tiekartta, jossa esitetään vaihtoehtoja ja tavoitteita kalan sivuvirtojen käsittelyn kehittämiselle Kainuussa.

Hankkeessa muodostetaan yhteistyöryhmä, johon kuuluu osapuolia arvoketjun eri osista. Tavoite on saada mukaan osapuolia koko arvoketjun kattavasti; kalankasvattajia (jakeiden tuottajat), jakeiden vastaanottajia kuten biokaasulaitoksen edustus, sekä jatkojalostukseen mahdollisesti osallistuvista osapuolista. Hanketta rahoittaa Kainuun ja Koillismaan Kalaleader-ohjelma.

KAMBIO

Hanke antaa ajantasaisen kuvan Kainuun metsäbiotalouden edellyttämien investointien edellytyksistä, sen tutkimusinfrastruktuurista, mittaustekniikasta ja ilmastojalanjäljestä sekä suuntaviivat vireillä olevien investointien strategiseen kohdentamiseen tilannekuvan edellyttämällä tavalla.

Suhteellisen yksimielinen näkemys on, että biokaasun tuotanto ja jakelu tulee tuoda maakuntaan mahdollisimman nopeasti. Tarve on selvittää biokaasun tuottamiseen tarvittavien raaka-aineiden saatavuus, biokaasun tuotannon toimijat sekä biokaasun kysyntä.

KAMBIO on KAMKin ja Oulun yliopiston yhteinen hanke, jota rahoittaa Kainuun liitto.

S4F - Solution for Farming

Hankkeessa kehitetään uusia ratkaisuja maatalouden kasvihuonepäästöjen ja ravinnekierron hillitsemiseen. Konsortioon kuuluvat Suomi, Puola, Romania ja Espanja. Suomen osa keskittyy veden kierrosta eristettyjen kierrätysravinteiden (esim. hule- ja suotovesi) tuotanto- ja hyödyntämiskokeisiin.

Hanketta rahoittavat Maa- ja Metsätalousministeriö sekä ERA-NET. Kyseessä on edellä mainittujen maiden kansainvälinen yhteishanke.