Kemppainen Jaana, Lokkila Kirsi, Vuorinen Sanni
2024
Järviluoma Jari, Karttunen Marjo
2024
Selvityksen päätavoite on profiloida tyypillinen kotimainen moottorikelkkamatkailija. Profiloinnin lisäksi selvityksessä tarkastellaan Kainuuta moottorikelkkamatkailun kohdealueena: miten kiinnostavana kotimaiset moottorikelkkamatkailijat aluetta pitävät, mitä hyviä ja huonoja puolia he näkevät Kainuun kelkkailumahdollisuuksissa ja miten maakunnan moottorikelkkamatkailua olisi kelkkamatkailijoiden mielestä mahdollista kehittää.
Selvityksen aineisto kerättiin joulukuussa 2023 kelkkaharrastajille tehdyllä sähköisellä kyselyllä, johon vastasi kaikkiaan 694 kelkkailijaa eri puolilta Suomea. Heistä 573 kertoi harrastavansa moottorikelkkamatkailua. Kyselyn selitetekstissä moottorikelkkamatkailu täsmennettiin oman kotikunnan ulkopuolelle suuntautuvaksi matkailuksi, jonka keskeisenä tarkoituksena on moottorikelkkailun harrastaminen vapaa-ajan aktiviteettina.
Selvitys liittyy Kajaanin ammattikorkeakoulussa syksyllä 2023 käynnistyneeseen ja kesään 2025 saakka jatkuvaan Kelkka Kainuu -hankkeeseen, jonka toimenpiteet painottuvat markkinointiin ja Kainuun tunnetuksi tekemiseen kotimaisten kelkkamatkailijoiden keskuudessa. Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun kunnat.
Rajander Tuula, Moisanen Kirsi
2024
Hökkä Minna, Kaakinen Pirjo, Keronen Heidi, Kukkonen Terhi, Melender Hanna-Leena, Prest Anne, Rajala Mira, Räisänen Katja, Suomalainen Tarja, Kukkonen Terhi, Hökkä Minna, Suomalainen Tarja
2024
Aihkisalo K., Bogdanov E., Huusko H., Isoranta O., Juntunen H., Kainulainen A., Kanniainen H., Karppinen H., Keränen T., Kitti J., Korhonen T., Krogerus M., Kähkönen J., Laatikainen O., Laukkanen S., Lippojoki M., Lukkari E., Mikkonen P., Nivankoski M., Pinola J., Putkonen J., Saari M., Sarén M., Seppi M., Stricker R., Tervonen A., Tikkanen J., Värjyvirta V., Wuetter Gonzales M., Lukkari E., Tolonen J.
2024
Heikkinen Tuija, Kemppainen Jaana
2023
Al Natsheh Anas, Gray Ashten, Krogerus Miikka, Tikkanen Joonas
2023
Dahl Päivi, Leinonen Anna-Reetta
2023
Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä.
Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan.
KAMKin hanketoiminta matkailussa vuonna 2023 on koostunut mm. matkailupalvelujen digitalisointiin keskittyneistä hankkeista Ukkohallan ja Vuokatin alueilla, jotka ovat alan vetureina omilla sektoreillaan. Arctic Lakeland matkailualueen kehittämistyössä pyritään useiden toimijoiden yhteistyössä lisäämään Kainuun tunnettuutta ja kansainvälisten matkailijoiden turistivirran kasvattamista, vaikkapa charter-lentojen lisäämisen myötä.
Matkailun digitalisaatio on suorastaan välttämätön alan toimijoiden kehittämiseksi Kainuussa. Markkinointi, palvelut eri kohteissa, varaus- ja maksujärjestelmät on oltava sellaisessa kunnossa, jossa ne tavoittavat globaalit markkinat ja alueelle tulevat asiakkaat – digitaalisesti ja jopa etukäteen.
Dahl Päivi, Leinonen Anna-Reetta
2023
Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä.
Liiketalouden koulutusalan hankkeissa oli yritysten digitalisaatio keskiössä usean eri hankkeen toimesta. Yritysten auttaminen digimarkkinoille, kouluttaminen hyödyntämään niitä ja tuoreimpien tietojen päivittäminen saivat hyvän vastaanoton muun muassa Kajaanin Yrittäjien puolelta.
Liiketalouden hankkeissa kannustimme yrityksiä hyödyntämään datataloutta ja tekoälyä, kehitimme avoimen opintojen tarjontaa ja sitä kautta KAMKin vaikuttavuutta Kainuun ulkopuolelle. Toteutimme myös erilaisia tutkimuksia koulutuksen osaamisen kehittämiseksi ja huomioimme myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvän liiketoiminnan kehittämisen tarpeet. Olimme myös mukana kehittämässä muun muassa teknologialähtöistä liiketoimintaa ja uusien alan yritysmahdollisuuksien sijoittumista Vuokattiin.
KAMKin vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan.
Jokainen hanke kytketään osaksi jotakin KAMKin koulutusta ja tästä muodostuu osa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevaa vuotuista perusrahoitusta. Hankevolyymillä on siis suuri merkitys paitsi hankkeen vaikutuksen, myös rahoituksen näkökulmasta. On syytä kuitenkin muistaa, että tämäkin rahoitus tulee kolmen seuraavan vuoden aikana keskiarvolla laskien.
Hankkeiden rahoitus riippuu rahoittajasta. EU-hankkeet ovat 100 % rahoitettuja, aluerahoitus kattaa tyypillisesti 70–80 % kokonaisrahoituksesta ja esimerkiksi yrityshankkeet 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että KAMKin tulee kattaa loput omalla rahoituksella tai mieluummin löytää yritykset mukaan rahoittamaan osaa tuota puuttuvaa loppurahoitusta.
Blom-Juntunen S., Gusai B., Hakamäki E.., Haverinen S., Heikkinen E., Huhtala S., Huusko P., Hyvärinen K., Härkönen H., Ignatius-Eskelinen S., Karekivi T., Karhu P., Karvonen S., Kauppinen M., Kyllönen T., Lappalainen J., Leinonen M., Leinonen R., Louhikkola M., Makkonen H., Moisanen K., Mäkinen E., Mehtälä P., Määttä L., Ohtonen S., Oikari R., Ojanen S., Repo P., Säkkinen K., Tiirola S., Heikkinen E., Kiviaho E.
2023
Vuoden 2023 Kajaanin Ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetöistä kirjoitetut artik-kelit kiinnittyvät neljään teemaan, jotka ovat asiakkuuksien -, palvelujen -, henkilöstön osaamisen - ja koulutusorganisaatioiden työelämäyhteyksien kehittäminen. Opinnäytetöitä valmistuu lähes sata ja tähän julkaisuun kootut artikkelit ovat katsaus niistä.
Asiakaskeskeisen organisaation kehittäminen ja hoitotyön näkökulmat, kuten eksistentiaalisen kärsimyksen tukeminen palliatiivisessa hoidossa, ovat hyvin tärkeitä. Samoin palvelujen kehittä-minen, kuten digipalveluiden käyttöönotto ja kustannustietoinen lähestymistapa ravitsemispal-veluihin, ovat merkittäviä aiheita.
Palvelujen jatkuva parantaminen ja innovointi ovat avainasemassa nykypäivän markkinoilla. Tämä teema keskittyy uusien palveluiden luomiseen, nykyisten palveluiden tehostamiseen, tek-nologian hyödyntämiseen, jotka edesauttavat asiakastyytyväisyyttä.
Huhtala Saija, Vuorinen Sanni, Neuvonen Virpi, Ervelius Tiina, Ikonen Marjut, Laukkanen Kirsi, Romppanen Taina
2023
Covid-19-pandemia on aiheuttanut haasteita hoitotyön kliinisten taitojen opettamiselle ja oh-jaamiselle ammattikorkeakouluissa. Tutkinnon saavuttamiseksi kliinisten taitojen harjoittelutun-neille osallistuminen on usein pakollista ja nämä tunnit toteutetaan perinteisesti lähiopetuk-sena. Mikäli lähiopetukseen osallistuminen ei ole mahdollista, tämä vaikeuttaa opintojen etene-mistä. Joitakin lähityöskentelyä vaativia asioita on kuitenkin mahdollista opettaa, ohjata ja opis-kella myös etä- ja hybridiopetuksena (kuva 1.) hyödyntäen digitaalisia menetelmiä. (DIGIHOI –ÄLÄ JÄTÄ -hankkeen hankesuunnitelma, 2022.) Tutkimusten mukaan digitaalisten menetelmien mukaan ottaminen opettamiseen on myös johtanut parempiin oppimistuloksiin ja siten lisännyt opiskelijoiden motivaatiota opiskeluun (Coyne ym., 2020; Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018; Rouke, 2020). Viitteitä löytyy myös siitä, että hybridiopetus koetaan parempana ope-tusmetodina oppimisen näkökulmasta kuin perinteinen lähiopetus (Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018).
Heikkinen Tuija, Kemppainen Jaana
2023
Väestön ikääntyessä entistä suurempi joukko ikäihmisiä tarvitsee erilaisia palveluja arjen tueksi toimintakyvyn heikentymisen myötä. Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti tai pienin avuin, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon asiakkaat ovat yhä vanhem-pia. Kansallinen linjaus on, että ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja saada tarvitsemansa palvelut sinne myös ympärivuorokautisesti. Kunnat voivat vaikuttaa ikäihmisten palvelutarpeisiin panostamalla edistäviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, neuvontaan ja ohjaukseen sekä asuntojen ja asuinympäristön kehittämiseen. (THL 2022.)
Kainuu kuuluun maan nopeimmin ikääntyviin alueisiin. Vuoden 2021 lopussa Kainuun väkimäärä oli 71 255 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita oli 29,8 %. Tulevien vuosikymmenien aikana väestö ikääntyy edelleen. Vuonna 2040 ennustetaan yli 65- vuotiaita olevan 35 % kainuulaisista. (Väestö ja muuttoliike 2022.) (Liite 1.)
Kainuun hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen toimintasuunnitelman mukaan ikäihmisten palvelukokonaisuus muodostuu samoista perus- ja erityispalveluista kuin muunkin väestön pal-velut. Suurin osa ikäihmisistä ei tarvitse säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan he elävät arkeaan itsenäisesti. Ikäihmisille suunnattujen palvelujen tavoitteena on ylläpitää kuntalaisten toimintakykyä, aktiivisuutta, osallisuutta ja omatoimisuutta tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti kotikunnasta ja asuinpaikasta riippumatta. (Tolonen 2022, 8–9.) Tarvitaan uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta palvelujen kehittämiseen sekä erilaisia palveluja täydentämään ikäihmisten kotona asumista. Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja toi-mintakyvyn ylläpitämistä sekä kotiin tuotavia palveluja. (THL 2023.)
Heikkinen M., Kaasinen V., Pursiainen P., Sirviö K., Saari M.
2023
Leinonen Rauni, Moisanen Kirsi, Kuhn Peter
2023
Karppinen Heidi, Keränen Silja
2023
Kajaanin ammattikorkeakoulu on toteuttanut 1.6.2021 – 31.3.2023 Kainuun liiton rahoittamaa REACT-EU, EAKR-hanketta nimeltä Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut. Hanke lähti liikkeelle tarpeesta selvittää, millaisia mahdollisuuksia kaukolämmöntuottajalla on ja millaisia askeleita heidän pitäisi tehdä, jotta kaukolämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä saisi vähennettyä. Tämänhetkisessä maailmassa energiatuotanto on murroksessa ja vähähiilisyystavoitteet, joita Suomikin on asettanut, asettaa paineita muutoksiin myös kaukolämmöntuotannossa. Resurssiviisas ja vastuullinen energia on uusiutuvasti ja hajautetusti tuotettua kaukolämpöä.
Hankkeessa on mukana Loiste Lämpö Oy Kajaanista sekä Suomussalmen kunta. Hankkeen tavoitteena onkin tehdä vähähiilisen kaukolämmöntuotannon tiekartat sekä Kajaaniin että Suomussalmelle. Tässä raportissa käsittelemme Kajaanin tiekarttaa. Loiste Lämmön toiminnassa ja strategiatyössä on otettu jo pitkään huomioon vähähiilisyys ja vastuullisuus näkökulmat, joten lähtökohdat tiekartan tekemiselle olivat erittäin hyvät.
Yhteistyössä Loiste Lämmön kanssa hanke työsti kaukolämmöntuotannon vähähiilisyystiekartan, jossa kuvataan eri askelia, joita on tähän mennessä otettu ja mahdollisia toimenpidetavoitteita tulevaisuutta ajatellen. Tiekartan tausta-aineisto käsitellään tässä raportissa ja esitetään tausta-aineistoon pohjautuva visuaalinen esitys.
Dahl Päivi, Juntunen Hannu, Järviluoma Jari, Kiviaho Elina, Kohtakangas Krista, Kopakka Ira-Eerika, Koskitalo Inga, Lukkari Tarja, Rajander Tuula, Takala Katri, Dahl Päivi, Järviluoma Jari
2023
Tämä julkaisu sisältää 12 etä- ja hybridityöhön liittyvää artikkelia. Ne ovat erilaisia näkökulmia PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeen teemaan – etä- ja hybridityön kehittämiseen. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin.
Julkaisu sisältää artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankkeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen.
PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto, jota edusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toteutti Kajaanin ammattikorkeakoulu ajanjaksolla 1.9.2021 – 31.8.2023.
Dahlström Juha, Fonselius Essi, Honkanen Riikka, Ihalainen Johanna, Kemppainen Jere, Mikkonen Ritva, Nevanperä Samuli, Partanen Kari, Piirainen Jarmo, Rantaharju Taneli, Saari Mikko, Sievänen Teija, Toivo Juha, Fonselius Essi
2023
Heinonen Sanna, Korhonen Tanja, Miettinen Anne, Niskanen Ullamaija, Oikarinen Arja, Ravelin Teija, Smedberg Harri
2023
Hökkä Minna, Ravelin Teija, Vereecke Danny, Coupez Veerle, Baele Céline, Defloor Heidi, Ling Julie, Brennan Joanne, Paal Piret, Brandstötter Cornelia, Mosoiu Daniela, Mathe Teodore, Spanu Daniela, Mitrea Nicoleta
2023
Karhu Päivi, Kiviaho Elina, Merimaa-Piirainen Maarit, Niskanen Ullamaija, Rajander Tuula, Saari Mikko, Sievänen Riitta, Siipola Hannele, Stricker Rea, Tolonen Jaana, Vainikka Teija, Vidqvist Leena
2023
Fazli Zala, Moradi Khatereh, Parsa Avan
2024
Ikääntyneiden terveyspalveluiden tarve tulee lisääntymään väestön eliniän odotteen kasvaessa ja ikääntymiseen liittyvien terveysvaivojen seurauksena. Tämä tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja tulee kohtaamaan ikääntyneitä potilaita työssään lähes päivittäin. Ikääntyneiden terveydelliset ongelmat ovat moninaiset ja tuovat omanlaiset haasteensa. Hyvän hoidon edellytyksenä on hoitohenkilökunnan ammattitaito.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajan geriatrisen arviointiosaamisen kompetensseja narratiivisella kirjallisuuskatsauksella (n=19). Tavoitteena oli kokonaiskuvan muodostaminen edellytettävästä osaamisesta, jota olisi mahdollista hyödyntää sairaanhoitajien koulutuksen kehittämisessä. Toimeksiantajana toimi Turun Ammattikorkeakoulun Arvokas vanhuus -tutkimusryhmä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Kirjallisuuskatsauksessa saatujen tulosten perusteella sairaanhoitajat ovat oleellisessa roolissa geriatrisen arvioinnin toteutumisessa. Sairaanhoitajan työkuva geriatrisessa arvioinnissa edellyttää laajan osaamisalueen omaksumista. Työkuvaan kuuluu kokonaisvaltaiseen geriatriseen arviointiin perehtymistä ja sen koordinoimista yhteistyössä moniammatillisen tiimin, eri tahojen, potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Tämän lisäksi työnkuva edellyttää potilaskeskeisyyden huomioimista ja vuorovaikutus- ja viestintätaitojen sekä kliinisen ja eettisen osaamisen omaksumista.
Vienonen Petra
2024
This thesis has been made in cooperation with Metropolia University of Applied Sciences and private health care service provider in Finland to improve the organization's sales and customer process. The purpose of this thesis is to study whether the Lean development method works in the development of occupational health sales and customer processes in company X. Moreover, this thesis examines why it is important to develop these processes from the productivity perspective. The aim is to bring out information that company X can apply to its practical work in the future. The research method was action research which used qualitative research methods. The study was conducted in 2023. It consisted of four Lean workshops that were organized in company X by the researcher and in which employees from different parts of the company X participated. Participants were from the invoicing, sales and customer management teams, among others. After the Lean workshops, the participants were interviewed using a semi-structured interview. The framework of the study contains information about development work in general and sales and customer processes in general. The framework of the study contains general information about development work, sales and customer processes. Furthermore, the framework takes a closer look at the Lean management philosophy. The research resulted in a documented process diagram which have been utilized in company X's practical work and implemented in the company. The process description clarifies how sales and customer service are handled in company X and what things should be into more account. In the company X action research results showed that the commitment of the management were hoped for more towards the development work done in the company. In other words, the development work should be taken into account in company X's business strategy so that the company has a clear outlook of what and how things want to be developed in the future. The Lean workshops were also perceived as useful and they were hoped to continue.
Rantala Emma
2024
Hematologia on yksi bioanalyytikkokoulutukseen kuuluvista erikoisaloista ja opintokokonaisuuksien keskiössä on verisolujen muodostumisen ja veren hyytymisen vaiheiden ymmärtäminen sekä verisolujen tunnistamisen opettelu.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on mahdollistaa opiskelijan syvällisempi perehtyminen hematologisiin myeloproliferatiivisiin sairauksiin. Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia yhtenäinen ja helppolukuinen oppimateriaali, millä tuetaan bioanalyytikko-opiskelijoiden oppimista ja osaamista kliinisen hematologian veritautien opinnoissa sekä käytännön harjoittelujaksolla.
Opinnäytetyön tuotoksena laaditussa oppimateriaalissa kuvataan kolme yleisintä myeloproliferatiivista sairautta: Polysytemia vera, Myelofibroosi ja Essentiaalinen trombosytemia. Materiaalissa käydään läpi näiden sairauksien syntyä, oireita, mahdollisia hoitomuotoja sekä näkymää verenkuvassa. Oppimateriaali koostettiin tämän opinnäytetyöraportin teoriasisällöstä ja siihen perustuen laadittiin kysymyksiä, joiden avulla sisältöä on mahdollista kerrata itsenäisesti.
Salo Milla
2024
Opinnäytetyössä tarkasteltiin katualueen pohjanvahvistusmenetelmien hiilipäästöjä, keskittyen pilaristabilointiin ja kevennysrakenteisiin Sipoon Puu-Talman alueella. Työn tärkeimpänä tavoitteena oli tutkia ja vertailla näiden menetelmien soveltuvuutta pehmeillä maaperäalueilla hiilijalanjäljen näkökulmasta. Työssä käsiteltiin stabilointiprosessin ja kevennysrakenteiden perusteita sekä hiilipäästölaskennan periaatteita.
Laskennalliset tulokset osoittavat kevennysrakenteiden aiheuttavan huomattavasti vähemmän hiilipäästöjä verrattuna pilaristabilointimenetelmään. Kuitenkaan nämä menetelmät eivät yllä perinteisen murskerakenteen alhaiseen hiilipäästötasoon. Mikäli kuitenkin tarvitaan pohjanvahvistustoimenpiteitä, kevennysrakenteiden käyttö pilaristabiloinnin sijaan voi olla merkittävä askel kohti infrarakentamisen hiilipäästöjen vähentämistä.
Työ tarjoaa tietoa pohjanvahvistusmenetelmien hiilipäästöjen vertailusta ja edistää kestävän kehityksen mukaisten ratkaisujen valintaa infrarakenteiden suunnittelussa. Työ korostaa suunnitteluvaiheen merkitystä hiilipäästöjen hallinnassa, tarjoten esimerkin hiilipäästöjen huomioon ottavassa suunnitteluprosessissa.
Lintunen Sakke
2024
Opinnäytetyössä tutkittiin rakennushankkeen osapuolten välillä tapahtuvaa katselmointien suorittamista sekä niihin liittyviä relevantteja asioita. Rakennuttajan ja pääurakoitsijan väliset katselmukset voidaan jakaa suunnitelmakatselmuksiin ja urakkasuoritukseen liittyviin katselmuksiin. Opinnäytetyön teoriapohjan avulla saatiin luotua käsitys siitä, mitä vastuita ja velvoitteita rakennushankkeen osapuolille kuuluu, millaisten asioiden seurauksena katselmuksille on tarvetta sekä mitä niistä voi seurata. Teoriapohjasta saatiin kerättyä tutkittua aineistoa työn tulokseen eli katselmusten toimintaohjeisiin.
Opinnäytetyössä perehdyttiin sopimusosapuolten välillä yleisten sopimusehtojen soveltamiseen, suunnitelmapuutteisiin, lisä- ja muutostöihin, tiedonkulkuun, katselmusten suorittamiseen, poikkeaviin olosuhteisiin, työmaan dokumentointiin sekä ristiriitojen ratkaisemiseen. Työssä käytettäviä menetelmiä ovat lähdekirjallisuus, verkkolähteet ja Google Forms -kysely.
Työn tuloksena lähdekirjallisuuden ja kyselyn avulla saatiin luotua toimintaohjeet, kuinka tulee toimia suunnitelmakatselmuksissa sekä katselmuksissa, jotka liittyvät työmaan poikkeaviin olosuhteisiin.
Kiuru Kati
2024
Opinnäytetyö on toteutettu yritykselle, joka on ottanut käyttöön uuden tuotannonohjausjärjestelmän yhdellä osastollaan. Tutkimuksen kohteena on kyseisen osaston rajattu osa-alue, jossa työskentelee yhteensä kahdeksan loppukäyttäjää.
Opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella yrityksen onnistumista uuden tuotannonohjausjärjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa sekä vertailla vanhan ja uuden järjestelmän ominaisuuksia, toiminnallisuuksia ja käytettävyyttä. Työssä keskitytään erityisesti loppukäyttäjien näkökulmaan, heidän kokemuksiinsa ja sopeutumiseensa uuden järjestelmän käytössä. Lisäksi korostetaan käyttäjäkokemuksen ja käytettävyyden merkitystä uuden järjestelmän onnistuneessa käyttöönotossa.
Loppukäyttäjien näkemykset uudesta järjestelmästä kerättiin viiden henkilön yksilöhaastatteluina, joissa haastateltavat olivat käyttäneet uutta järjestelmää päivittäisissä työtehtävissään puolen vuoden ajan. Haastatteluissa nousi esiin selkeitä teemoja ja toistuvia näkökohtia, jotka olivat selkeys, ohjaavuus, automaattisuus, käyttöajan väheneminen ja navigointi. Haastatteluiden analyysi osoitti, että loppukäyttäjät olivat tyytyväisiä uuden järjestelmän tuomiin etuihin. Saadut näkökulmat auttavat yritystä jatkamaan uuden järjestelmän kehittämistä ja menestystä tulevaisuudessa.
Pohja Samuli
2024
Työhyvinvointi on tärkeä osa toimivaa työyhteisöä ja organisaatiota. Työssä tutkittiin työhyvinvoinnin tilaa laivaympäristössä, siihen vaikuttavia asioita, sekä tämänhetkistä tilannetta. Tutkimustuloksia voidaan verrata aiemmin teetettyihin tutkimuksiin, jotta saadaan käsitys mihin suuntaan työhyvinvointitilanne on kehittymässä merenkulussa.
Työn perustana toteutettiin kyselytutkimus SAMKin merenkulun opiskelijoille, joilla oletettiin olevan työkokemusta laivoilta. Kysely lähetettiin sekä kansi- että -konepuolen opiskelijoille. Kysely toteutettiin anonyymisti. Tuloksena syntyi käsitys nykytilanteesta, ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä laivaympäristössä. Tulosten perusteella voidaan tunnistaa mahdollisia kehityskohteita ja parannettavia asioita.
Opinnäytetyön kautta voidaan havaita epäkohtia nykytilanteessa. Tulokset tarjoavat tärkeää tietoa alalla toimiville organisaatioille. Lisäksi tutkimuksen kautta on mahdollisuus kuulla merenkulkijoita suoraa palautetta ja ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Lisäksi tutkimus voi antaa lisätietoa alalle suuntaaville opiskelijoille, työnhakijoille, sekä jo alalla oleville merenkulkijoille. Tutkimus auttaa ymmärtämään alan työolosuhteita ja niiden vaikutusta työhyvinvointiin. Tämä opinnäytetyö voi myös lisäksi toimia pohjana tulevia tutkimuksia varten. Jatkotutkimukset voivat syventyä tarkemmin tiettyihin työhyvinvointia parantaviin käytäntöihin ja seurata tilanteen kehittymistä pidemmällä aikavälillä.
Jyrinki Jukka-Pekka
2024
Opinnäytetyössä tehtiin mekaniikkasuunnittelu automaattiseen perunanpussituskoneeseen. Työ sisälsi perusrungon suunnittelun, toimilaitteiden suunnittelun sekä oikeiden komponenttien valitseminen. Työssä tutkittiin nopeaa ja varmatoimista perunan pussitustapaa, joka olisi käyttäjälle mahdollisimman helppoa ja jossa kone toimisi automaattisesti.
Suunnittelu aloitettiin perusrungosta. Perusrunkoon suunniteltiin toimilaitteille kiinnikkeet, jonka jälkeen pystyttiin suunnitelemaan toimilaitteet. Solid Works -piirtoohjelmalla näki helposti toimilaitteiden liikeradat, mikä helpotti toimilaitteiden sijoittelua, ja näin varmistettiin, että ne eivät koske toisiinsa misään vaiheessa. Työhön kuului myös kaikkien komponenttien hankkiminen.
Tervonen Anna
2024
Well-being at work is a broad concept and is affected by several factors. Workplace well-being can be lead with knowledge, for example by utilizing HR-analytics. The purpose of this thesis was to create a Workplace Well-Being Dashboard model for a sales service operating in the hospitality industry. The goal of the thesis was to ideate what data could be used to monitor the well-being of sales service personnel. The research question of the thesis was: What data can be used to monitor employees' well-being at work?
Service design was chosen as the methodical approach for this development-oriented thesis. The thesis was limited to gaining a deep understanding, ideation and creating a model excluding testing, evaluation, and redefinition of the model. The material for the thesis was collected in a workshop organized for the personnel. The material was analyzed by thematizing. The ideation of workplace well-being data sources was carried out by theme, using a mind map. The dashboard model was then designed with Microsoft PowerBI.
The Workplace Well-Being Dashboard Model created in the thesis process can be used when evaluating the suitability of a dashboard for monitoring the workplace well-being of sales service personnel. The model has been implemented precisely for the needs of the commissioning organization, and it is not suitable for use by other organizations as such. However, the model can be used for ideation for other organizations as well.
Kotila Miia
2024
Tämän opinnäytetyön aiheena oli yhdistyksen varainhankinnan kehittäminen. Työn toimeksiantajana toimi Kuusiratiset ry, joka on pieni kyläyhdistys Pohjois-Pohjanmaalta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kyläyhdistykselle sopivia varainhankinnan keinoja ja muodostaa niiden pohjalta yhdistykselle varainhankintasuunnitelma.
Tietoa ja ideoita yhdistykselle sopivista varainhankintakeinoista haettiin kirjallisuus- ja verkkolähteistä, yhdistyksen jäseniltä ja dokumenteista sekä vertailemalla yhdistystä muihin kyläyhdistyksiin. Tästä aineistosta erityisen kiinnostavina varainhankintakeinoina esiin nousivat tapahtumien järjestäminen, vuokraustoiminta sekä kannatustuotteiden myynti.
Toiminnallisen opinnäytetyön lopputuotoksena syntyi Kuusiratiset ry:n varainhankintasuunnitelma, joka tarjoaa ideoita ja ehdotuksia yhdistyksen varainhankinnan kehittämiseen. Suunnitelmassa on ajatuskartta, joka kokoaa yhteen yhdistyksen jäseniltä tulleita varainhankintaideoita. Suunnitelmaan kirjattiin myös toimintaehdotuksia, jotka ohjaavat yhdistystä panostamaan potentiaalisimpiin varainhankintakeinoihin. Lisäksi suunnitelmaan laadittiin varainhankinnan vuosikalenteri, jonka avulla varainhankintakeinoja voi ajoittaa.
Varainhankintasuunnitelmassa riittää ideoita kyläyhdistyksen toimintaan pitkäksi aikaa. Seuraava askel on viedä suunnitelma käytäntöön. Yhdistys voi valita esimerkiksi yhden ehdotetuista varainhankintakeinoista ja toteuttaa sen osana vuotuista toimintaansa. Vain käytännön kokemuksen kautta yhdistys saa lopulta tietää, toimiiko jokin varainhankintakeino heidän toiminnassaan.
Saari Riikka
2024
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjanmaan hyvinvointialueen ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumispalveluiden hoitohenkilökunnan ja lähiesihenkilöiden näkemyksiä nykytilanteesta suhteessa itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen ja rajoittavien toimenpiteiden ennaltaehkäisyyn. Nykytilanteen arvioinnin lisäksi tarkoitus oli tutkia mitä hyviä käytänteitä on jo olemassa ja kuinka hyväksi todettuja käytänteitä voidaan kehittää sekä miten haastavissa tilanteissa voidaan toimia ilman rajoittavien toimenpiteiden käyttöä.
Tutkimuksen tietoperusta muodostui toiminta- ja hoitokulttuurista, ympärivuorokautisesta hoivasta, itsemääräämisoikeudesta ikääntyneiden asumisyksikössä, rajoittavista toimenpiteistä ja eettisestä päätöksenteosta. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Linkki jaettiin sähköpostitse saatekirjeen kera. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineiston analysointi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että vaikka ikääntyneillä on oikeus itsemääräämiseen, sen toteutuminen voi olla ehdollista ja riippua muun muassa yksikön toimintakäytännöistä sekä asiakkaan ja henkilöstön turvallisuudesta. Tuloksista nousi esille asukkaiden osallisuuden ja asukkaan oman elämän näköisen arjen toteutumisen tukemisen merkitys. Asukas määriteltiin oman elämänsä asiantuntijaksi ja toimijaksi sekä hoitajien tehtäväksi auttaa asukasta toteuttamaan omaa elämää turvallisissa puitteissa. Tuloksista selvisi, että rajoitustoimiksi tunnistettiin hyvin konkreettiset rajoittamisen toimet kuten sängynlaidat, erilaiset turvavyöt ja hygieniahaalari. Yksiköissä on jo olemassa hyviä käytänteitä itsemääräämisoikeuden vahvistamisessa ja rajoittavien toimenpiteiden ennaltaehkäisyssä, joiden käyttäminen näyttäytyy hoitajien osaamisessa ja ammattitaidossa. Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoittavien toimenpiteiden käytön ennaltaehkäisy vaativat hoitajien osaamisen vahvistamista, avointa keskustelua ja perehdyttämistä.
Piipponen Aatu
2024
Opinnäytetyö tehtiin Neste Oyj:n Kemin öljysataman Tornion yksikön nestekaasuterminaalille. Tämän työn tarkoituksena oli tarkastaa terminaalin paineilmajärjestelmä uuden kompressorin vaihdon jälkeen, sekä laatia järjestelmälle ennakkohuoltosuunnitelma. Opinnäytetyössä keskeinen tavoite oli tutustua paineilmajärjestelmän kuntoon ja sen toimintaan nestekaasuterminaalilla. Tavoitteena oli myös saada oppia teollisuudessa käytetyn keskeisen osan toiminnasta eli paineilmajärjestelmästä, sen ympäristövaikutuksista ja käyttöturvallisuudesta.
Opinnäytetyön tietoperustana käytettiin Neste Oyj:n, sekä Sähköpalvelu J. Yrjänheikki Oy:n työntekijöiden haastatteluita. Tutkimusmateriaalina hyödynnettiin myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja dokumentaatiota. Tarkastuksesta tehty raportti saatiin Nesteeltä käyttöön opinnäytetyötä varten.
Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina on laadittu, helposti muokattavissa oleva ennakkohuoltosuunnitelma toimeksiantajan käyttöön. Opinnäytetyön aikana laadittu ennakkohuoltosuunnitelma tulee toimimaan toimeksiantajalla mallipohjana, kun se siirretään digitaaliseen muotoon toimeksiantajan käyttämään huoltojärjestelmään.
Olander Lasse
2024
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää asioita, jotka vaikuttavat yrityksen asiakastyytyväisyyteen sekä positiivisesti, että negatiivisesti. Kun nämä asiat olivat selvillä, oli tarkoituksena löytää ratkaisut niihin ongelmakohtiin, jotka vaikuttivat asiakastyytyväisyyteen negatiivisesti, jotta yrityksen on helpompi keskittyä ja korjata nämä seikat.
Asiakastyytyväisyyteen vaikuttavien seikkojen löytöön hyödynnettiin teoriaa, sekä asiakaspalautteita. Asiakkaiden palautteita kerättiin yrityksen omalla järjestelmällä, jonka dataa analysoitiin vuodelta 2023. Palautteista löytyi pääongelmakohdat, joiden paikkansa pitävyys vahvistettiin vielä yrityksen työntekijöiden haastatteluilla.
Kokonaiskuva yrityksen asiakastyytyväisyydestä oli erittäin positiivinen tutkimustulosten perusteella, sillä erittäin negatiivisten palautteiden prosentuaalinen osuus oli vain 12 % koko vuodelta. Tutkimustuloksissa myös selvisi, että asiakaspalvelu itsessään oli suurin positiivisten palautteiden kerännyt vastausvaihtoehto.
Opinnäytetyön tulosten perusteella yrityksen asiakastyytyväisyyteen vaikutti eniten työntekijöiden vähäinen määrä suhteessa asiakkaisiin. Tämä korostui varsinkin ruuhkaisempina kuukausina, sekä eri kampanjoiden aikana. Kehittämisehdotuksena henkilökunnan määrän lisääminen, jotta jokainen asiakas saisi henkilökohtaista palvelua ilman odottamista, sekä henkilökunnan kouluttaminen ja tavaran parempi riittävyys asiakkaille.
Demidoff Marko
2024
This Master´s thesis examines the speed and strength profile of a Finnish national under-19 futsal team player. The purpose of the study is to determine the performance level of a young player in terms of strength, running speed, and rapid force production. The goal of the thesis was to establish reference values for physical performance that can be utilized in designing physical training. The objective was also to enhance training culture, share researched information with the global futsal community, and inspire members of the futsal community to produce similar studies in the future.
Research questions included what is the anthropometric profile of a young player and how much a young national team player squats, lifts a deadlift and trap bar deadlift from the ground, and what load the player can lift in the barbell hip thrust. Regarding speed and rapid force production, the research questions focus on how high the young national team player jumps in a vertical jump, how far they jump in a standing broad horizontal jump or a single-leg lateral jump, and how quickly they cover a 20-meter distance in a photocell sprint. The research data was collected during the Finnish U19 futsal national team camps from 2021 to 2023. The theoretical framework emphasized futsal game analysis, particularly the physical player-specific requirements of the sport. The selection of tests were justified from the perspective of futsal's essential movement directions and the muscle groups used in the lower extremities. This Master´s thesis employed a quantitative research method, presenting test results numerically as averages, ranges, medians, modes and standard deviations. Additionally, the results are compared to existing elite adult futsal players, if such research findings were available.
The Finnish under-19 futsal national team player is relatively strong and fast when comparing their performance to elite adult players. The research findings presented in this thesis can be applied in the physical training of futsal players, guiding exercise selection, testing and goal-setting.
Jaakkola Kaisa
2024
Suuret muutostrendit, yllättävät muutokset ja epävarmuus leimaavat tämän päivän arkea ja haastavat tulevaisuudenkuvia. Työelämän murros sekä opetuksen ja oppimisen muutos luovat muutospaineita osaamiselle ja yhteiskunnallisille rakenteille ja vaativat myös koulutusorganisaatiolta entistä syvempää ymmärrystä sen kohderyhmistä muuttuvassa maailmassa.
Tämän opinnäytetyön aihe syntyi toimeksiantajan tarpeesta ymmärtää ja saada ajantasaista tietoa suomalaisista alle 25-vuotiaista korkeakouluopintoja suunnittelevista potentiaalisista hakijoista. Opinnäytetyön tavoitteena on kasvattaa asiakasymmärrystä valitusta kohderyhmästä ja hyödyntää sitä LAB-ammattikorkeakoulun verkkopalvelun asiakaslähtöisessä kehittämisessä. Tarkoitus on saada kiinni siitä, mikä tuo arvoa niin potentiaalisille hakijoille, kuin myös LAB-ammattikorkeakoululle.
Opinnäytetyössä hyödynnetään palvelumuotoilua ja sen menetelmiä verkkopalvelun palvelupolkujen kehittämisessä ja hakijoille suunnattujen sisältöjen suunnittelussa. Työssä kerätään asiakastietoa laadullisin tutkimusmenetelmin asiakasymmärryksen syventämiseksi. Lopputuloksena esitellään aineistosta löydetyt havainnot ja tuodaan esiin kehittämiskohteet ratkaisuehdotuksineen. Työ tarjoaa myös työkaluja ja menetelmiä hyödynnettäväksi asiakaslähtöiseen jatkuvaan kehittämiseen.
Ylikulju Jukka
2024
Rautaruukin Raahen terästehtaalle oli tarve tehdä varamuuntajaselvitys. Työ oli aiheellista tehdä, koska jakelumuuntajista osa on niin vanhoja, ettei niiden elinkaarta ole kovin paljon jäljellä. Työn tavoitteena oli, että kaikille muuntajille löytyy varamuuntaja tai muu keino millä muuntaja korvataan, mahdollisen vikaantumisen seurauksena.
Työssä kartoitettiin terästehtaan jakelumuuntajat ja olemassa olevat varamuuntajat. Kartoituksen jälkeen selvisi jakelumuuntajat, joille ei ole olemassa olevaa varamuuntajaa. Vierailimme terästehtaan kuudella eri osastolla, selvittääksemme mitkä näistä muuntajista ovat kriittisiä.
Tuotannon kannalta kriittisiä öljymuuntajia, joilla ei ole varamuuntajaa tehtaalla löytyi 4 kappaletta ja kuivamuuntajia 14 kappaletta. Näiden muuntajien rikkoutumisen varalle olisi tarve hankkia varamuuntajia.
Lisäksi käsittelin työssa kuiva- ja öljymuuntajien vertailua sekä niiden kunnossapitoa.
Käsittelin työssä myäs jakelumuuntajien kunnonvalvonnan mahdollisuuksia. Selvitin jakelumuuntajan etävalvonnan kehittämiskeinoja, erityisesti kuivamuuntajien osalta. Kuivamuuntajan lämpotilojen saaminen tehtaan omiin tietojärjestelmiin oli puute mikä piti ratkaista. Tähän ratkaisu löytyi Vamp Oy:n markkinoille tuomasta VIO- moduulista, jonka avulla lämpotilat saadaan liitettyä suojareleeseen ja sitä kautta pystytään tekemään lämpötilojen seurantaa.
Toinen kunnonvalvonnan kehittämiskeino mitä työssäni kasittelin, on PQNet- ohjelmisto. Ohjelmisto mahdollistaa suojareleesta saatujen tietojen laajan raportoinnin ja analysoinnin.
Lisäksi käsittelin työssäni lämpökameratekniikan käyttöä jakelumuuntajan kunnonvalvonnan apuvälineenä.
Markku Silja
2024
Opinnäytetyön aiheena on kyberturvallisuuden hallintajärjestelmän tutkiminen ja kehittäminen. Tutkimuksen päämääränä oli syventyä kyberturvallisuuden käsitteisiin, standardeihin, sekä luoda käytännöllinen pieni Excel pohjainen prototyyppi hallintajärjestelmästä. Lisäksi arvioitiin kyberturvallisuuden hallintajärjestelmän merkitystä organisaation toiminnassa. Tässä opinnäytetyössä toteutettu hallintajärjestelmä on suunnattu pienille yrityksille, joilla ei välttämättä ole erillistä IT osastoa. Tutkimuksen toteutuksessa ei ole mukana ulkoista toimeksiantajaa.
Opinnäytetyössä syvennyttiin aluksi kyberturvallisuuden peruskäsitteisiin, käyden läpi yleisimmät hyökkäystyypit, kyberhyökkäyksen elinkaari, sekä yleisimmät uhkatekijät. Lisäksi tarkasteltiin kattavasti riskienhallinnan perusteita, ja hallintajärjestelmän määritelmää. Tutkimuksen tietopohja rakentui laajasti verkkojulkaisuista, artikkeleista, blogikirjoituksista, dokumenteista ja eri alan standardeista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriapohjaista analyysia sekä kyberturvallisuuden ammattilaisen haastattelua. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kokonaisuutena.
Tutkimuksessa havaittiin hallintajärjestelmän tuomat hyödyt organisaatiolle, sekä hallintajärjestelmän roolin tärkeys osana strategiaa. Tutkimuksen päätelmänä voidaan todeta, että kyberturvallisuuden hallintajärjestelmä on olennainen tekijä liiketoiminnan jatkuvuuden tukemisessa ja auttaa organisaatioita pysymään ajan tasalla oman kyberturvallisuutensa tilanteesta.
Wallén Tuomo
2024
Opinnäytetyö on laadittu Itä-Suomen aluehallintoviraston Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (PEOL) -vastuualueelle. Työn lähtökohtana tunnistettiin haaste siitä, että hiljaista tietoa katoaa tilanteissa, joissa pitkään työssä olleet työntekijät siirtyvät eläkkeelle tai vaihtavat muihin tehtäviin. Haasteena nähdään myös se, että uuden työntekijän on vaikeaa saada hiljaista tietoa käyttöönsä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa siitä, millaista hiljaista tietoa Itä-Suomen aluehallintoviraston PEOL-vastuualueella on, millä tavalla sitä voidaan siirtää ja myös saada pysymään organisaatiossa. Työn tavoitteena oli luoda saadun tiedon avulla oppimismentoroinnin malli, jonka avulla hiljaisen tiedon siirtymistä voidaan edistää Itä-Suomen aluehallintoviraston PEOL-vastuualueella ja jota voidaan mahdollisesti kehittää työyhteisössä myöhemmin omana projektinaan.
Opinnäytetyö on tutkimusotteeltaan laadullinen, tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tiedon keräämisessä ja kehittämissuunnitelman tekemisessä käytettiin laadullisia menetelmiä, joita olivat teemahaastattelu ja teoriaohjaava sisällönanalyysi. Työn teoreettinen viitekehys muodostettiin hiljaista tietoa, yleisestä mentorointia sekä erityisesti vertaismentorointia käsittelevästä kirjallisuudesta sekä vertaisarvioiduista julkaisuista ja tutkimuksista. Oppimismentorointia käsittelevä tieto koottiin oppimismentorointia käsittelevistä sähköisistä lähteistä sekä oppimismentorointivalmennuksen opintomateriaaleista.
Opinnäytetyön tuloksista voidaan nähdä, että hiljainen tieto vaatii siirtyäkseen vuorovaikutusta. Vastuualueen hiljaista tietoa onnistutaan tavoittamaan yhdessä työskentelemällä sekä tuomalla dokumentoitavissa olevaa hiljaista tietoa esiin kirjallisesti tai visuaalisesti. Oppimismentorointi vaatii onnistuakseen siihen osallistujilta sitoutumista, luottamuksellista vuorovaikutusta ja dialogisuutta, joka kehittyy yhteisöllisyyden kautta. Tulosten mukaan oppimismentorointi voisi kehittää haasteena koettua hiljaisen tiedon hallintaa vastuualueella ja vaikuttaa myönteisesti työhyvinvointiin sekä olla mahdollistamassa uuden työntekijän hiljaisen tiedon saantia. Työn tavoitteena luodussa oppimismentoroinnin mallissa huomioidaan hiljaisen tiedon siirtymisen edellytyksiä erilaisissa mentorointitilanteissa- ja tavoissa.
Vierimaa Jukka
2024
Suomessa mielenterveyskuntoutujille tarkoitetut palvelu- ja kuntoutuskodit ovat vakinaistuneet ja tarvitsevat uusia kehittämisideoita toimintaansa. On tärkeää löytää uusia menetelmiä tukemaan mielenterveyskuntoutujan elämänhallintaa. Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden tarkoituksena oli järjestää Ruukin Palvelukodin asukkaille luonnossa tapahtuvaa toimintaa. Uusia työmenetelmiä ja toimintamalleja kehittäessään heidän toiveenaan oli, että järjestän perinteisen mökkiloman luonnon keskellä virikkeineen, joka tukee mielenterveyskuntoutujan kuntoutumista. Toiminnan tavoitteena oli myös tarjota miellyttäviä kokemuksia ja elämyksiä mielenterveyskuntoutujille.
Ruoanvalmistustaitojen ohjaus kuului osana mielenterveyskuntoutujan elämänhallinnan tukemiseen, josta nousi esiin mielenterveyskuntoutujan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Mielenterveyskuntoutujan hyvinvointiin kuuluu myös harrastustoiminta, joka toteutui ulkoilun ja mökkiaskareiden parissa. Virkistystoiminnassa esiin nousi perinteinen suomalainen saunominen.
Toiminnassa käytin ja sovelsin mielenterveyskuntoutuksen perusteita. Liikunnan merkitys osana mielenterveyskuntoutusta oli osa teoriaa, joka ohjasi käytännön toimintaa.
Toimintaosuudessa saavutin asetetut tavoitteet, jossa mielenterveyskuntoutujien kokemusten ja elämysten kautta nousi uusia kehittämis- ja toimintamalleja Ruukin Palvelukodin käyttöön. Näillä kokemuksilla ja elämyksillä on myös suuri merkitys mielenterveyskuntoutujan elämänhallinnan kannalta.