Opettaja valmentajana

Kajaanin ammattikorkeakoulussa oppiminen kiinnitetään ilmiöpohjaisuuteen, kokonaisvaltaisiin, todellisiin työelämälähtöisiin ilmiöihin. Tietoja, taitoja ja asenteita opitaan erilaisissa ja myös moniammatillisissa tiimeissä. Oppimisen taustalla on sosiokonstruktivistinen oppimisnäkemys, jossa yksilö osallistuu tietoperustaansa rakentamiseen yhdessä muiden kanssa. Aktiivinen osallistuminen ja vastuun jakaminen tiimissä ovat ensisijaisia sekä opettajilla että opiskelijoilla. (Auno ym. 2018. Opetus on yhteyksien luomista, luovuutta ja valmentamista.) 

Valmentavassa opettajuudessa opettaja toimii asiantuntijana, mutta ei ole enää kaiken tiedon lähde. Hänen tehtävänään on olla ensisijaisesti valmentaja ja kasvattaja, joka ohjaa opiskelijoita etsimään ja löytämään tarvitsemansa tiedot. Valmentava opettaja seuraa tiiviisti opiskelijoidensa etenemistä ja ohjaa oppimisprosessia luomalla oppimisympäristöjä, kysymällä kysymyksiä, tarjoamalla vaihtoehtoisia ratkaisuja ja auttamalla ongelmanratkaisussa ja päätöksenteossa. Opiskelijat ovat vastuussa oppimisestaan ja osoittavat oppimisensa osallistumalla aktiivisesti työskentelyyn. 

Valmentavan opettajan tehtäviin kuuluu myös ryhmähengen luominen, yhteisöllisyyden ja yhteisvastuullisuuden edistäminen. Opettaja tukee opiskelijoidensa identiteettiä ja kasvua. Arviointi tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa ja arvioinnin kohteena ovat isojen tehtäväkokonaisuuksien prosessit ja lopputulokset sekä opiskelijan aktiivisuus, oppiminen ja kehittyminen. Valmentava opettaja toimii yhteistyössä eri alojen henkilöstön sekä työelämän ja paikallisten yritysten kanssa. Yhteisöllisyys, yhteisvastuullisuus ja innovointi kuvaavat valittavien oppimismenetelmien valintaa.  

Valmentavan opettajan ydintaitoihin kuuluu tietoinen läsnäolo, joka tarkoittaa yksilöiden aitoa kohtaamista, kaikkien kuulemista ja kuuntelemista sekä sitä, että opettaja keskustelee opiskelijoidensa kanssa keskittyneesti, kiinnostuneesti ja kärsivällisesti. Valmentava opettaja kysyy ohjaavia kysymyksiä, kuuntelee aktiivisesti ja kommunikoi suoraan. Hän rakentaa luottamusta ja läheisyyttä, pyrkii sietämään epävarmuutta ja epäonnistumisia sekä heittäytyy aiheeseen yhdessä opiskelijoidensa kanssa.  

Valmennukselle tyypillistä on se, että tehtävät ovat integroituja, laajoja kokonaisuuksia. Itsenäistä tiedonhankintaa ja ryhmätöitä tehdään paljon ja opettajajohtoisia luentoja on vähän. Sekä opettajalta että oppijoilta vaaditaan digitaalista osaamista ja tiedon hakutaitoja. Tehtäväkokonaisuuksissa ja prosesseissa arvostetaan luovia ratkaisuja. Valmentavassa opettamisessa suhtautuminen opettamiseen metodina nähdään valmentaja-valmennettava -suhteena. 


Opiskelijoiden ohjaus: 

Kajaanin ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden ohjaus on kaikkien työtä. Opiskelijoiden ohjaus käynnistyy jo hakuvaiheessa ja erityisesti siinä vaiheessa, kun opiskelija saa opiskelupaikan KAMKista. Uusille opiskelijoille on käytössä erilaista aineistoa ja lukuvuosi-oppaasta löytyy tietoa käytännön asioista. Ohjauksen toimintamalliin kootaan ohjaukseen liittyvää käsitteistöä, tavoitteita, työnjakoa ja arviointimenetelmiä. KAMKissa on vahvat vertaisohjaamisen käytänteet. KAMO -opiskelijakunta vastaa uusien ja kansainvälisten opiskelijoiden orientaatiosta kampukselle ja kaupunkiin. Lisäksi KAMOssa toimii myös hyvinvointituutori, joka ohjaa opiskelijoita liikkumaan heille mieleisellä tavalla. 

KAMKissa tuetaan opiskelijoita valitsemaan persoonallisia opintopolkuja. Tämän mahdollistaa opetussuunnitelmaan kirjattava vaihtoehtoinen tapa suorittaa opintoja, campusonline –tarjonta, kumppanikorkeakoulujen tarjonta, kansainväliset vaihdot, opinnollistaminen, aikaisempien opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen. Opiskelijan tulee sopia persoonallisista opintopoluistaan tuutoriopettajansa/valmentajansa kanssa ennen opintojen suorittamista. 

 

Osaamismerkit: 

KAMKin henkilöstön cKAMK –osaamista kuvataan osaamismerkein, jotka liittyvät tieto- ja viestintätekniseen osaamiseen (asiantuntijahenkilöstön tvt-osaaminen) sekä oppimisen valmentaja –osaamiseen KAMKin toimintaympäristöissä. Koulutuksista vastaa KAMIT-tietohallinto sekä kunkin osaamisalueen /yksikön digimentori. 

KAMKin opettajien tieto- ja viestintäteknisen osaamisen kuvauksen taustalla on Koehlerin ja Mishran (2006) kuvio pedagogisesta, teknologisesta ja sisällöllisestä osaamisesta. Digipedagogista osaamista kuvataan oppimisen valmentaja –osaamisina, johon liittyy yhteisöllisen työskentelyn osaamista, moodle-osaamista, opetus- ja ohjausmateriaalin tuottamista, etäopetuksen ja –ohjauksen toteuttamista, tiedonhankinnan ja –käytön osaamista sekä digipedagogista osaamista. 


Verkko-opetuksen määrittelyä 

KAMKissa opetus toteutuu päivä- ja monimuotototeutuksina. Verkkoympäristöjä hyödynnetään kaikessa opetuksessa. Verkko-opetusta toteutuu omaan tahtiin opiskellen, samanaikaisesti sekä lähiopetusta ja verkko-opiskelua yhdistäen.  EAMK-hankkeessa tuotetaan ja kerätään aineistoja, joita hyödynnetään opetuksen suunnittelussa.  KAMKissa on käytössä eAMK -hankkeessa tuotetut verkkototeutusten laatukriteerit.


Monialainen projektitoiminta 

KAMKissa on pitkät perinteet työelämän kanssa tehtävistä projekteista. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opiskelijat saavat valmiudet toimia monialaisissa projekteissa. Opiskelijat työskentelevät yhdessä eri alojen opiskelijoiden kanssa ja opiskelevat projektitoiminnan perusteita, projektissa toimivien rooleja, tiimityöskentelyä ja projektityökaluja. Toisen opiskeluvuoden aikana eri alojen opiskelijat ratkovat työelämän ongelmia/caseja projektityöskentelynä. Projektien teemana ovat älykkäät ratkaisut –osaaminen, jossa opiskelijan työtehtävät kohdentuvat eri koulutusten osaamistavoitteisiin. Esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijan projektityö voi kohdentua ”älykkääseen kotihoitoon”, liiketalouden opiskelijalla liiketoimintapotentiaalin löytämiseen kehitettävästä tuotteesta tai markkinointiin. Opiskelijoiden projektityötä ohjaavat opettaja/valmentaja ja työelämän asiantuntija. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua Demola-toimintaan, jossa monialaiset opiskelijatiimit (4-6 opiskelijaa) yhdessä facilitaattorien kanssa työstävät yritysten tai julkisten toimijoiden toimeksiantoja. Tavoitteena on, että toimeksiannot ovat lähtökohtaisesti avoimia ja innovatiivisia ja joiden avulla toimija haluaa viedä asioita uuteen suuntaan. Tämä on oleellinen ero perusprojekteihin, joissa ratkaistaan jokin asiakkaan/työelämän antama ongelma.