Matkailu on yksi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien keskeisimpiä kehitettäviä elinkeinoja. Kummankin maakunnan matkailustrategioissa korostetaan matkailututkimuksen ja -koulutuksen merkitystä matkailun kehittämisessä. Kiristyvässä markkinatilanteessa matkailukohteiden kilpailukyvyn parantamiseksi tarvitaan tutkimusperustaista tietoa. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hanke pyrki pilotoimaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kärkimatkailukeskuksille monipuolisen ja laaja-alaisen tiedonkeruujärjestelmän ja tuottamaan paikallistason tutkimustietoa matkailun suunnittelua ja kehittämistä varten.

Tutkittua tietoa matkailun suunnittelun, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa oli kolme osiota: asiakas- ja matkailijatieto (osio I: Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Sotkamo), matkailukeskusten aluetaloustieto (osio II: Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Hyrynsalmi, Puolanka, Sotkamo) sekä matkailukeskusten ennuste- ja arviointimalli (osio III: Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Hyrynsalmi, Puolanka, Sotkamo). Hankkeessa tuotettiin yhteistyömalli asiakas- ja matkailijatiedon keräämiseen Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kalajoen ammattiopiston välille ja matkailukeskusten aluetaloustietoa Kajaanin ammattikorkeakoulun CoReFor-hankkeessa julkaistuilla menetelmillä. Lisäksi hankkeessa luotiin uusi menetelmä matkailukeskusten talousvaikutusten ennustamiseen ja arviointiin. Hankkeen tuotoksena syntyi yhteensä 13 julkaisua sekä lukuisia lehti-/kolumnikirjoituksia ja esitelmiä keskeisistä tuloksista.

Hankkeen osio I perustui Kalajoella, Kuusamossa, Oulussa ja Sotkamossa tehtyihin matkailijahaastatteluihin ja -kyselyihin, joita tehtiin yhteensä 2 556 kappaletta. Kyselytutkimuksilla selvitettiin esimerkiksi matkailijoiden kohdevalinnan syitä, majoitusmuotoa, tietolähteitä, rahankäyttöä sekä matkailupalveluihin tyytyväisyyttä ja palvelujen kehittämistarpeita. Hankkeen II ja II osioissa selvitettiin matkailun aluetaloudellisten vaikutusten nykytilaa mittaamismallilla, matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kehitystä seurantamallilla ja matkailun aluetaloudellisia vaikutusennusteita ennuste- ja arviointimallilla. Mainitut kolme mallia muodostavat työkalupakin matkailun aluetaloudellisten vaikutusten kokonaisvaltaiseen haltuunottoon. Malleja voidaan soveltaa matkailun alueellisen strategisen suunnitteluprosessin eri vaiheissa: matkailun nykytilan analyysivaiheessa ja tavoitteiden asettamisvaiheessa (mittaamismalli), matkailun toimenpiteiden vaikutusten määrittämisvaiheessa (ennuste- ja arviointimalli) ja matkailun kehityksen seurantavaiheessa (seurantamalli).

”Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa tuotettiin tietoa matkailun suunnittelun, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Hankkeessa mukana olevista kohteista tuotettu tieto on vertailukelpoista alueiden sisäisissä ja alueiden välisissä tarkasteluissa. Yhtäläinen vertailutieto on ensiarvoisen tärkeää matkailun suunnitelmallisen, systemaattisen ja pitkäjänteisen kehittämistyön kannalta”, kertoo hankkeen tutkija Pekka Kauppila. Hankkeen tuottamaa tietoa matkailukeskusten asiakassegmenteistä sekä niiden rahankäytöstä ja eri matkailijaryhmien taloudellisista vaikutuksista voidaan hyödyntää markkinoinnin kohdentamisessa ja tehostamisessa sekä matkailutuotteiden kehittämisessä. Ennuste- ja arviointitieto on sovellettavissa yritysten ja alueiden kehittämishankkeiden ja investointien päätöksenteossa, suunnittelussa ja arvioinnissa.

Kajaanin ammattikorkeakoulun hallinnoimassa EAKR-osarahoitteisessa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailutieto -hankkeessa omarahoitusosuudesta vastasivat Kajaanin ammattikorkeakoulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kainuun liitto, Naturpolis Oy ja Jokilaakson koulutuskuntayhtymä JEDU (Kalajoki).

Lisätietoja:
Jari Järviluoma, YTT, tutkija, 044 710 1017, jari.jarviluoma@kamk.fi (osio I)
Pekka Kauppila, FT, tutkija, 040 702 7038, pekka.kauppila@kamk.fi (osiot II ja III)

Hankkeen julkaisut ovat ladattavissa maksutta täältä.