Etusivu / fi / KAMK / Ajankohtaista / Eläimet apuna työllistymisen polulla

Eläimet apuna työllistymisen polulla

18.12.2023 12.00

Työllisyyspalvelujen murroksessa kaivataan uusia menetelmiä asiakastyöhön, joilla ihmiset saisivat tarvitsemansa palvelut yksilöllisemmin ja vaikuttavammin. Millaiset menetelmät auttaisivat haastavassa työmarkkina-asemassa olevia voimaantumaan ja aktivoitumaan omassa elämässään?

Ihmisillä voi olla elämässään useita samanaikaisia haasteita, joista työllistyminen on vain yksi osa-alue. Sama ihminen voi olla monien eri sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen asiakkaana, jolloin tilanteen katselu pelkästä työllistymisnäkökulmasta ei ole toimivaa. Eläinavusteisuutta käytetään Suomessa jo jonkin verran kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa, mutta eläimet voivat tukea ihmistä löytämään omia voimavarojaan myös työllistymisen polulla. 

Eläinavusteisuus haastavassa työmarkkina-asemassa olevan palveluissa

Kainuussa kehitetyn Eläinavusteisuus haastavassa työmarkkina-asemassa olevien palveluissa -toimintamallin tavoitteena on työllisyystoimenpiteiden asiakkaiden työllistymis- ja opintopolkujen tukeminen. Toimintamallissa työvoimapalvelujen asiantuntija auttaa asiakasta löytämään omia voimavarojaan ja mielenkiinnon kohteitaan eläinavusteisia menetelmiä hyödyntäen. Eläinavusteinen toiminta toteutetaan yhteistyöverkostossa, johon voi kuulua maatiloja, eläinavusteisia palveluja tarjoavia yrityksiä tai muita toimijoita. Toiminta suunnitellaan asiakaslähtöisesti, huomioiden allergiat ja pelot.

Yhteistyön kautta paikallisten maaseutuyritysten työllistämisen kynnys voi madaltua ja työnhakijat saavat kokemuksia siitä, mikä voisi olla oma mieleinen ala työllistyä tai hakeutua opintoihin. Yhteiskunnan kannalta tämä voi vähentää työttömyyden hoidon kustannuksia ja voi parantaa työvoiman saatavuutta sen puutteesta kärsivillä aloilla kuten luonnonvara-alalla. 

Toimintamallin vaikuttavuusarvioinnin tulokset olivat rohkaisevia. Lähes kaikki asiakkaat arvioivat maatila- ja luontoympäristössä toimimisen vaikuttaneen positiivisesti heidän hyvinvointiinsa ja suunnitelmiinsa. Myönteisiä muutoksia nähtiin esimerkiksi mielen virkistymisessä, suhtautumisessa tulevaisuuteen, itsetunnossa sekä kyvyssä edistää tilannettaan. Kaikki asiakkaat arvioivat jakson lisänneen kiinnostusta luonnonvara-alan työ- ja koulutusmahdollisuuksia kohtaan sekä antaneen uutta tietoa luonnon merkityksestä hyvinvoinnille.

Työvoimapalvelujen asiantuntijoiden mukaan tällaisessa toiminnassa ryhmäytyminen ja luottamus voivat lisääntyä, koska toimintakyvyn ja vähäisten voimavarojen kanssa kamppailevilla ihmisillä on usein myös luottamuksen puutetta muihin ihmisiin ja palveluihin.

- Asiakkailta on tullut hyvää palautetta. Viranomaisympäristöstä poistuminen aivan toisenlaiseen ympäristöön vaikuttaa asiakkaan kohtaamiseen tehden siitä aidomman, kommentoi Kainuun TE-toimiston asiantuntija Anne Lappalainen.

Eläinavusteisuutta koordinoimaan perustettiin työryhmä eduskuntaan

Eläinavusteisuuden hyödyiksi on tutkimuksissa tunnistettu asiakkaan sitoutuminen ja motivoituminen kuntoutumiseen tai muuhun prosessiin. Eläinavusteisuus tasavertaistaa ammattilaisen ja asiakkaan välistä vuorovaikutussuhdetta. Eläin voi olla apuna sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen opettelussa, omien vahvuuksien löytämisessä sekä itsetunnon vahvistamisessa. Ihmisen keho reagoi eläimiin automaattisesti laskemalla verenpainetta, hidastamalla sydämen sykettä sekä pienentämällä kehon kortisolipitoisuuksia. Vaikutukset mielialaan näkyvät muun muassa ahdistuksen, pelkojen, stressin ja levottomuuden vähentymisenä.

- Hankkeen aikana nousi selkeästi esille, kuinka haastavimmassa työmarkkina-asemassa olevien voimaantumiseen ja aktivoitumiseen tarvitaan asiakaslähtöisempiä ja monipuolisempia menetelmiä, jotka tavoittavat ja motivoivat heitäkin, joita perinteiset toimistotapaamiset eivät palvele. On palattava perusasioiden äärelle, luontoympäristöön ja toiminnallisuuteen, ja lähteä liikkeelle voimavarojen vahvistamisesta ennen kuin elämäntilanne mahdollistaa työllistymisen. Eläin- ja luontopohjainen työskentely ei vaadi myöskään niin paljon kielitaitoa kuin monet muut alat, arvioi hankkeen projektipäällikkö Paula Pursiainen Kajaanin ammattikorkeakoululta. 

Eläinavusteista työtä tehdään ammattilaisen omasta koulutuksesta ja ammatista käsin. Perustana on riittävä osaaminen ihmisten parissa työskentelyyn. Eläinavusteisessa toiminnassa tulee kiinnittää huomiota myös eläimen hyvinvointiin ja jaksamiseen. On tärkeää, että eläimen kanssa työskentelevä ihminen on kouluttautunut aiheeseen ja osaa tulkita eläimen käytöstä ja sen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Myös tautiriskit on huomioitava toiminnassa. Suomessa eläinavusteisuutta koordinoimaan on perustettu eduskuntaan työryhmä. 

- Työryhmässä käsitellään esimerkiksi eläinavusteisuuden tutkimusta, tunnettavuutta valtakunnallisessa päätöksenteossa sekä toimintaan liittyviä laatukysymyksiä. Työryhmä koostuu päättäjistä ja eläinavusteisuuden asiantuntijoista, kertoo ryhmän sihteerinä toimiva Luken tutkija Maija Lipponen. 

Eläinavusteisuus haastavassa työmarkkina-asemassa olevien palveluissa -toimintamalli kehitettiin Kajaanin ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja Kainuun ammattiopiston yhteisessä ESR-rahoitteisessa Tilalta tietoon ja työelämään -hankkeessa saatujen kokemusten pohjalta. 


Linkit:

Politiikkasuositus: Eläinavusteisuus vastuullisesti käyttöön hyvinvointialueiden ja kuntien palveluihin
Tilalta tietoon ja työelämään -hankkeen kehittävän arvioinnin raportti 


Tutustu projektin sivuun

Lisätietoja:
Maija Lipponen, tutkija, Luonnonvarakeskus maija.lipponen@luke.fi / 029 532 2024
Paula Pursiainen, Kajaanin ammattikorkeakoulu, paula.pursiainen@kamk.fi, 040 634 2685
Heidi Kotilainen, Kainuun ammattiopisto, heidi.kotilainen@kao.fi, 044 710 1141