Julkaisut ovat tehokas keino viestiä toiminnan tuloksista. Kajaanin ammattikorkeakoulu julkaisee vuosittain useita tutkimuksia ja selvityksiä.
Avoin TKI-toiminta
Avoin TKI-toiminta tarkoittaa avoimien toimintamallien hyödyntämistä ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Avoin TKI-toiminta pyrkii siihen, että tutkimusetiikan ja juridiikan asettamissa rajoissa hankkeissa käytetyt menetelmät, aineistot, tulokset ja tuotokset ovat kaikkien halukkaiden käytettävissä.
Käytössämme on Avoin tiede ja aineistonhallinta -opas, jonka tavoitteena on auttaa ymmärtämään avoimen TKI-toiminnan luonnetta. Tutustu oppaaseen.
Toteutamme tilauksesta tutkimushankkeita- ja selvityksiä, joiden tuloksia voidaan julkaista. Mikäli olet kiinnostunut, ota yhteyttä TKI-johtaja Mikko Keräseen puh. 044 710 1620 etunimi.sukunimi@kamk.fi.
Julkaisutoiminnan opas
Julkaisutoiminnan opas sisältää tietoa KAMKin julkaisutoiminnasta. Se sisältää myös avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyvän ohjeistuksen. KAMK on sitoutunut avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintaperiaatteiden noudattamiseen sekä avoimuuden osaamisen vahvistamiseen. Tutustuun oppaseen.
KAMKissa tuotetut julkaisut on tallennettu vuodesta 2016 alkaen Theseukseen.
Tutustu uusiimpiin julkaisuihimme
Rajander Tuula, Moisanen Kirsi
2024
Hökkä Minna, Kaakinen Pirjo, Keronen Heidi, Kukkonen Terhi, Melender Hanna-Leena, Prest Anne, Rajala Mira, Räisänen Katja, Suomalainen Tarja, Kukkonen Terhi, Hökkä Minna, Suomalainen Tarja
2024
Aihkisalo K., Bogdanov E., Huusko H., Isoranta O., Juntunen H., Kainulainen A., Kanniainen H., Karppinen H., Keränen T., Kitti J., Korhonen T., Krogerus M., Kähkönen J., Laatikainen O., Laukkanen S., Lippojoki M., Lukkari E., Mikkonen P., Nivankoski M., Pinola J., Putkonen J., Saari M., Sarén M., Seppi M., Stricker R., Tervonen A., Tikkanen J., Värjyvirta V., Wuetter Gonzales M., Lukkari E., Tolonen J.
2024
Heikkinen Tuija, Kemppainen Jaana
2023
Al Natsheh Anas, Gray Ashten, Krogerus Miikka, Tikkanen Joonas
2023
Dahl Päivi, Leinonen Anna-Reetta
2023
Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä.
Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan.
KAMKin hanketoiminta matkailussa vuonna 2023 on koostunut mm. matkailupalvelujen digitalisointiin keskittyneistä hankkeista Ukkohallan ja Vuokatin alueilla, jotka ovat alan vetureina omilla sektoreillaan. Arctic Lakeland matkailualueen kehittämistyössä pyritään useiden toimijoiden yhteistyössä lisäämään Kainuun tunnettuutta ja kansainvälisten matkailijoiden turistivirran kasvattamista, vaikkapa charter-lentojen lisäämisen myötä.
Matkailun digitalisaatio on suorastaan välttämätön alan toimijoiden kehittämiseksi Kainuussa. Markkinointi, palvelut eri kohteissa, varaus- ja maksujärjestelmät on oltava sellaisessa kunnossa, jossa ne tavoittavat globaalit markkinat ja alueelle tulevat asiakkaat – digitaalisesti ja jopa etukäteen.
Dahl Päivi, Leinonen Anna-Reetta
2023
Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä.
Liiketalouden koulutusalan hankkeissa oli yritysten digitalisaatio keskiössä usean eri hankkeen toimesta. Yritysten auttaminen digimarkkinoille, kouluttaminen hyödyntämään niitä ja tuoreimpien tietojen päivittäminen saivat hyvän vastaanoton muun muassa Kajaanin Yrittäjien puolelta.
Liiketalouden hankkeissa kannustimme yrityksiä hyödyntämään datataloutta ja tekoälyä, kehitimme avoimen opintojen tarjontaa ja sitä kautta KAMKin vaikuttavuutta Kainuun ulkopuolelle. Toteutimme myös erilaisia tutkimuksia koulutuksen osaamisen kehittämiseksi ja huomioimme myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvän liiketoiminnan kehittämisen tarpeet. Olimme myös mukana kehittämässä muun muassa teknologialähtöistä liiketoimintaa ja uusien alan yritysmahdollisuuksien sijoittumista Vuokattiin.
KAMKin vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan.
Jokainen hanke kytketään osaksi jotakin KAMKin koulutusta ja tästä muodostuu osa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevaa vuotuista perusrahoitusta. Hankevolyymillä on siis suuri merkitys paitsi hankkeen vaikutuksen, myös rahoituksen näkökulmasta. On syytä kuitenkin muistaa, että tämäkin rahoitus tulee kolmen seuraavan vuoden aikana keskiarvolla laskien.
Hankkeiden rahoitus riippuu rahoittajasta. EU-hankkeet ovat 100 % rahoitettuja, aluerahoitus kattaa tyypillisesti 70–80 % kokonaisrahoituksesta ja esimerkiksi yrityshankkeet 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että KAMKin tulee kattaa loput omalla rahoituksella tai mieluummin löytää yritykset mukaan rahoittamaan osaa tuota puuttuvaa loppurahoitusta.
Blom-Juntunen S., Gusai B., Hakamäki E.., Haverinen S., Heikkinen E., Huhtala S., Huusko P., Hyvärinen K., Härkönen H., Ignatius-Eskelinen S., Karekivi T., Karhu P., Karvonen S., Kauppinen M., Kyllönen T., Lappalainen J., Leinonen M., Leinonen R., Louhikkola M., Makkonen H., Moisanen K., Mäkinen E., Mehtälä P., Määttä L., Ohtonen S., Oikari R., Ojanen S., Repo P., Säkkinen K., Tiirola S., Heikkinen E., Kiviaho E.
2023
Vuoden 2023 Kajaanin Ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetöistä kirjoitetut artik-kelit kiinnittyvät neljään teemaan, jotka ovat asiakkuuksien -, palvelujen -, henkilöstön osaamisen - ja koulutusorganisaatioiden työelämäyhteyksien kehittäminen. Opinnäytetöitä valmistuu lähes sata ja tähän julkaisuun kootut artikkelit ovat katsaus niistä.
Asiakaskeskeisen organisaation kehittäminen ja hoitotyön näkökulmat, kuten eksistentiaalisen kärsimyksen tukeminen palliatiivisessa hoidossa, ovat hyvin tärkeitä. Samoin palvelujen kehittä-minen, kuten digipalveluiden käyttöönotto ja kustannustietoinen lähestymistapa ravitsemispal-veluihin, ovat merkittäviä aiheita.
Palvelujen jatkuva parantaminen ja innovointi ovat avainasemassa nykypäivän markkinoilla. Tämä teema keskittyy uusien palveluiden luomiseen, nykyisten palveluiden tehostamiseen, tek-nologian hyödyntämiseen, jotka edesauttavat asiakastyytyväisyyttä.
Huhtala Saija, Vuorinen Sanni, Neuvonen Virpi, Ervelius Tiina, Ikonen Marjut, Laukkanen Kirsi, Romppanen Taina
2023
Covid-19-pandemia on aiheuttanut haasteita hoitotyön kliinisten taitojen opettamiselle ja oh-jaamiselle ammattikorkeakouluissa. Tutkinnon saavuttamiseksi kliinisten taitojen harjoittelutun-neille osallistuminen on usein pakollista ja nämä tunnit toteutetaan perinteisesti lähiopetuk-sena. Mikäli lähiopetukseen osallistuminen ei ole mahdollista, tämä vaikeuttaa opintojen etene-mistä. Joitakin lähityöskentelyä vaativia asioita on kuitenkin mahdollista opettaa, ohjata ja opis-kella myös etä- ja hybridiopetuksena (kuva 1.) hyödyntäen digitaalisia menetelmiä. (DIGIHOI –ÄLÄ JÄTÄ -hankkeen hankesuunnitelma, 2022.) Tutkimusten mukaan digitaalisten menetelmien mukaan ottaminen opettamiseen on myös johtanut parempiin oppimistuloksiin ja siten lisännyt opiskelijoiden motivaatiota opiskeluun (Coyne ym., 2020; Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018; Rouke, 2020). Viitteitä löytyy myös siitä, että hybridiopetus koetaan parempana ope-tusmetodina oppimisen näkökulmasta kuin perinteinen lähiopetus (Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018).
Heikkinen Tuija, Kemppainen Jaana
2023
Väestön ikääntyessä entistä suurempi joukko ikäihmisiä tarvitsee erilaisia palveluja arjen tueksi toimintakyvyn heikentymisen myötä. Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti tai pienin avuin, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon asiakkaat ovat yhä vanhem-pia. Kansallinen linjaus on, että ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja saada tarvitsemansa palvelut sinne myös ympärivuorokautisesti. Kunnat voivat vaikuttaa ikäihmisten palvelutarpeisiin panostamalla edistäviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, neuvontaan ja ohjaukseen sekä asuntojen ja asuinympäristön kehittämiseen. (THL 2022.)
Kainuu kuuluun maan nopeimmin ikääntyviin alueisiin. Vuoden 2021 lopussa Kainuun väkimäärä oli 71 255 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita oli 29,8 %. Tulevien vuosikymmenien aikana väestö ikääntyy edelleen. Vuonna 2040 ennustetaan yli 65- vuotiaita olevan 35 % kainuulaisista. (Väestö ja muuttoliike 2022.) (Liite 1.)
Kainuun hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen toimintasuunnitelman mukaan ikäihmisten palvelukokonaisuus muodostuu samoista perus- ja erityispalveluista kuin muunkin väestön pal-velut. Suurin osa ikäihmisistä ei tarvitse säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan he elävät arkeaan itsenäisesti. Ikäihmisille suunnattujen palvelujen tavoitteena on ylläpitää kuntalaisten toimintakykyä, aktiivisuutta, osallisuutta ja omatoimisuutta tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti kotikunnasta ja asuinpaikasta riippumatta. (Tolonen 2022, 8–9.) Tarvitaan uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta palvelujen kehittämiseen sekä erilaisia palveluja täydentämään ikäihmisten kotona asumista. Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja toi-mintakyvyn ylläpitämistä sekä kotiin tuotavia palveluja. (THL 2023.)
Heikkinen M., Kaasinen V., Pursiainen P., Sirviö K., Saari M.
2023
Leinonen Rauni, Moisanen Kirsi, Kuhn Peter
2023
Karppinen Heidi, Keränen Silja
2023
Kajaanin ammattikorkeakoulu on toteuttanut 1.6.2021 – 31.3.2023 Kainuun liiton rahoittamaa REACT-EU, EAKR-hanketta nimeltä Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut. Hanke lähti liikkeelle tarpeesta selvittää, millaisia mahdollisuuksia kaukolämmöntuottajalla on ja millaisia askeleita heidän pitäisi tehdä, jotta kaukolämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä saisi vähennettyä. Tämänhetkisessä maailmassa energiatuotanto on murroksessa ja vähähiilisyystavoitteet, joita Suomikin on asettanut, asettaa paineita muutoksiin myös kaukolämmöntuotannossa. Resurssiviisas ja vastuullinen energia on uusiutuvasti ja hajautetusti tuotettua kaukolämpöä.
Hankkeessa on mukana Loiste Lämpö Oy Kajaanista sekä Suomussalmen kunta. Hankkeen tavoitteena onkin tehdä vähähiilisen kaukolämmöntuotannon tiekartat sekä Kajaaniin että Suomussalmelle. Tässä raportissa käsittelemme Kajaanin tiekarttaa. Loiste Lämmön toiminnassa ja strategiatyössä on otettu jo pitkään huomioon vähähiilisyys ja vastuullisuus näkökulmat, joten lähtökohdat tiekartan tekemiselle olivat erittäin hyvät.
Yhteistyössä Loiste Lämmön kanssa hanke työsti kaukolämmöntuotannon vähähiilisyystiekartan, jossa kuvataan eri askelia, joita on tähän mennessä otettu ja mahdollisia toimenpidetavoitteita tulevaisuutta ajatellen. Tiekartan tausta-aineisto käsitellään tässä raportissa ja esitetään tausta-aineistoon pohjautuva visuaalinen esitys.
Dahl Päivi, Juntunen Hannu, Järviluoma Jari, Kiviaho Elina, Kohtakangas Krista, Kopakka Ira-Eerika, Koskitalo Inga, Lukkari Tarja, Rajander Tuula, Takala Katri, Dahl Päivi, Järviluoma Jari
2023
Tämä julkaisu sisältää 12 etä- ja hybridityöhön liittyvää artikkelia. Ne ovat erilaisia näkökulmia PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeen teemaan – etä- ja hybridityön kehittämiseen. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin.
Julkaisu sisältää artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankkeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen.
PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto, jota edusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toteutti Kajaanin ammattikorkeakoulu ajanjaksolla 1.9.2021 – 31.8.2023.
Dahlström Juha, Fonselius Essi, Honkanen Riikka, Ihalainen Johanna, Kemppainen Jere, Mikkonen Ritva, Nevanperä Samuli, Partanen Kari, Piirainen Jarmo, Rantaharju Taneli, Saari Mikko, Sievänen Teija, Toivo Juha, Fonselius Essi
2023
Heinonen Sanna, Korhonen Tanja, Miettinen Anne, Niskanen Ullamaija, Oikarinen Arja, Ravelin Teija, Smedberg Harri
2023
Hökkä Minna, Ravelin Teija, Vereecke Danny, Coupez Veerle, Baele Céline, Defloor Heidi, Ling Julie, Brennan Joanne, Paal Piret, Brandstötter Cornelia, Mosoiu Daniela, Mathe Teodore, Spanu Daniela, Mitrea Nicoleta
2023
Karhu Päivi, Kiviaho Elina, Merimaa-Piirainen Maarit, Niskanen Ullamaija, Rajander Tuula, Saari Mikko, Sievänen Riitta, Siipola Hannele, Stricker Rea, Tolonen Jaana, Vainikka Teija, Vidqvist Leena
2023
Heikkinen Eija, Moisanen Kirsi
2023
Immonen Arja, Jalkanen Riitta, Karhu Auli, Keränen Mikko, Koskinen Riitta, Kuosmanen Anu, Partanen Joni, Pekkonen Eija, Pääkkönen Kati, Rajander Tuula, Seppälä Maritta, Siipola Hannele, Tikkanen Milla, Rajander Tuula, Siipola Hannele
2023
Honkavuori Anu
2024
Tämä opinnäytetyö tehtiin suomalaiselle pk-yritykselle, minkä aiheena on laadunhallintajärjestelmän rakentaminen yritykseen ISO 9001 -standardin vaatimuksia hyödyntäen. Opinnäytetyö käsittelee laatukäsikirjan tekoa minkä tavoitteena oli ensisijaisesti saada uudelle yritykselle valmiudet hankkia sertifikaatit.
Tutkimus aloitettiin tutustumalla ISO 9001 -standardiin, riskeihin ja sertifiointiprosessiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastatteluja, joissa haastateltavina olivat yrityksen tekninen johtaja ja toimitusjohtaja.
Tuloksena saatiin laadittua laaja laatukäsikirja organisaation nykytilasta ja toimintatavoista. Vielä erikseen laadittiin Excel-taulukko puutteista ja tarvittavista toimenpiteistä, joita ISO 9001 -standardi vaatii, jotta organisaatio saisi tavoitellun sertifikaatin.
Korkeavuori Ellinoora, Männistö Veera
2024
Elintapaohjauksen tärkeys korostuu entistä enemmän elintapasairauksien yleistyessä. Sydän- ja verisuonitaudit sekä diabetes ovat Suomessa yleisimpiä epäterveellisistä elintavoista johtuvia sairauksia. Muun muassa näitä sairauksia ja niiden ajan saatossa tuomia lisähaittoja voidaan ehkäistä elintapoihin kohdistuvalla ohjauksella ja neuvonnalla.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda yhtenäinen materiaali Oma Hämeen eli Kanta-Hämeen hyvinvointialueen terveysasemien ammattilaisille työikäisten elintapaohjaukseen. Tarve etäyhteydellä toteutettavaan elintapaohjaukseen tuli toiveena alueen asukkailta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa elintapaohjaukseen osallistuville työikäisille terveellisistä elintavoista ja niiden vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Opinnäytetyön tietoperustaan etsittiin ajantasaista tietoa hakukannoista ja kirjallisuudesta. Tiedonhaku tuotti runsaasti tuloksia ja niitä rajattiin toimeksiantajan kanssa sovitulla tavalla. Tietoperustassa käsiteltiin muun muassa hyvinvointiin yhteydessä olevia tekijöitä työikäisillä, työikäisten ravitsemusta, unen ja motivaation roolia elintapamuutoksessa, elintapaohjauksen toteuttamista sekä onnistunutta ohjausmateriaalia.
Ohjausmateriaali toimii ammattilaisten työkaluna elintapaohjauksen etätapaamisia toteutettaessa. Ohjausta toteuttavat ammattilaiset saavat materiaalista yhdenmukaisen rungon ohjaukseen ja sen sisältöön. Tämän opinnäytetyön aiheiden lisäksi Oma Hämeen toimijat ovat koonneet ammattilaisten toimesta muun muassa materiaalin liikunnasta. Tuotoksena kootussa materiaalissa kuvataan aiheita selkeästi ja mielenkiintoa herättävästi. Materiaali motivoi työikäistä ryhtymään elintapamuutokseen oma elämäntilanteensa huomioiden. Materiaali vastaa Oma Hämeen kanssa sovittua sisältöä. Tuotos on helposti sovellettavissa myöhemmin eri ammattilaisten käyttöön. Lisäksi se on ekologinen, koska se on helppo päivittää ajantasaiseksi tarvittaessa. Materiaalia käytetään elintapaohjauksen etäryhmissä alkuvuonna 2024, jonka jälkeen voidaan saada lisää palautetta ja tietoa materiaalin toimivuudesta etäohjauksessa.
Vuolle Susanna
2024
Opinnäytetyö tehtiin rakennusyhtiö NCC Suomi Oy:lle. Tutkittavana oli yhden työmaan haasteet logistiikkaurakoinnin toimivuudessa. Työn tavoite oli löytää syyt näihin ongelmiin ja selvittää miten jatkossa saadaan paremmin toimiva logistiikkakokonaisuus keskittyen projektin hankinta- ja työmaavaiheen toimintaan.
Työtä varten kerättiin aineistoa kirjallisuuslähteistä sekä ajankohtaisista artikkeleista. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla hankkeen eri vaiheista osapuolia, joiden toimenkuvat liittyivät logistiikkaan. Haastattelujen pohjalta saatiin työnantajalle tietoa millaisia asioita olisi hyvä ottaa huomioon logistiikkakumppanin valinta- ja toteutusprosessissa tulevissa hankkeissa.
Työn tuloksena havaittiin, että logistiikkaurakan urakkamuotoa pitää miettiä tarkkaan kustannusriskien minimoimiseksi. Urakan sopimuksen mukaisen toteutumisen valvonnassa tulee pääurakoitsijan rooli olemaan välttämätön. Toimeksiantajalle kehitettiin lista tärkeimmistä asioista logistiikkaurakoitsijan valintaa koskien.
Jokihaara Emma
2024
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia viherpesun määritelmää ja sen ilmenemismuotoja suomalaisissa hitaan muodin yrityksissä, sekä edistää tietoisuutta viherpesusta ja muodin eettisyydestä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutus.
Tutkimuksen teoriaosuudella luodaan perustaa viherpesulle ja perehdytään yleisesti muotiliiketoimintaan, markkinointiin ja yritysten vastuullisuuteen sekä viherpesuun. Teoriaosuudessa myös tutustutaan viherpesun ilmenemismuotoihin vaatealla ja havainnollistetaan esimerkeillä sen ilmenemistä hitaassa muodissa. Tutkimusosuudessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Tutkimus toteutettiin lomakehaastatteluna, joka toteutettiin kyselytyökalua käyttäen. Tutkimuksen tarkoituksena oli syventää ymmärrystä viherpesuun johtavista tekijöistä markkinoinninammattilaisten näkökulmasta ja selvittää, miten hitaan muodin yritysten markkinoinnin parissa työskentelevät ottavat huomioon vastuullisuuden työssään sekä mistä harhaanjohtava vastuullisuusviestintä ja viherpesu johtuu. Kysely jaettiin hitaan muodin markkinoinnin parissa työskenteleville LinkedIn-viesteillä ja vastausaikaa kyselyssä oli kaksi viikkoa.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että viherpesun taustalla on monia eri syitä. Välinpitämättömyys, tarkoituksellisuus ja vahingot ovat syitä, joiden seurauksena viherpesua tapahtuu. Tutkimuksesta siis selvisi, että viherpesua tapahtuu yksittäisten ihmisten erilaisista suhtautumisista ja näkemyksistä sekä siitä, miten yritys viestii sisäisesti vastuullisuudestaan. Jotta kuluttaja pystyy tunnistamaan viherpesun vastuullisesta markkinoinnista, täytyy kuluttajan olla tietoinen yrityksen toiminnasta, sekä erilaisista viherpesu menetelmistä ja tavoista, joilla pyritään luomaan vastuullisia mielikuvia.
Tulikallio Tea
2024
Digitalisaation seurauksena sähköiset palvelut ovat yleistyneet. Sähköiseen asiointiin vaaditaan digilaitteiden käytön osaamista. Moni ikääntynyt kokee kuitenkin epävarmuutta digilaitteiden ja sähköisten palvelujen käytöstä. Opinnäytetyössä selvitettiin epävarmuutta kokevien ikääntyneiden rohkaisemista ja rohkaistumista digiteemoihin, joita käsiteltiin heille suunnitellussa vertaistuellisessa ryhmätoiminnassa. Tulosten pohjalta on mahdollista arvioida sitä, miten vertaistuellisen ryhmätoiminnan avulla voidaan rohkaista ikääntynyttä digiteemojen pariin palvelukeskuksessa tai vastaavanlaisessa toimintaympäristössä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena, toimintatutkimuksellisin keinoin. Aineisto kerättiin haastattelemalla ryhmätoimintaan osallistuneita. Lisäksi osallistujat arvioivat omaa oppimistaan ja antoivat palautetta ryhmän tapaamiskerroista arviointilomakkeella jokaisen tapaamiskerran yhteydessä. Ryhmätoimintaan osallistui kuusi yli 65-vuotiasta palvelukeskuksen asiakasta. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla.
Opinnäytetyön tuloksina kuvataan ikääntyneen digilaitteiden ja sähköisten palvelujen käyttökokemuksia ja odotuksia, digilukutaitoa ja voimaantumista digitaitojen oppimisessa sekä muutosta voimaantumisessa. Ryhmätoiminnan tuloksena nousi esille, että ohjattu vertaistuellinen ryhmätoiminta voi voimaannuttaa digiteemoista epävarmuutta kokevia ikääntyneitä digitaitojen oppimiseen. Ikääntyneiden voimaantumisen tukemisessa merkityksellistä ovat rohkaiseminen, digiopastus, ryhmässä oppiminen ja vertaistuki. Tuloksena nousi esille, että ikääntyneiden digilukutaidon saavuttamista on tuettava digitaitojen opettamisella. Ryhmätoiminnan aikana ikääntyneiden digilukutaito kehittyi, samoin koettu osallisuus digiyhteiskunnassa. Digitaitojen oppimisessa esille nousevat tunteet eli digitunteet voivat olla kielteisiä tai myönteisiä. Digitunteet ovat vahvasti mukana ikääntyneiden digitaitojen oppimisessa ja voimaantumisessa. Muutos ikääntyneiden osallistujien voimaantumisessa tuli esille uuden oppimisena, rohkeuden lisääntymisenä, sähköisen palvelun hyödyn huomaamisena ja taitojen harjoittelun jatkumisena.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ikääntyneiden omalle keskustelulle digitunteista on annettava tilaa. Kielteiset digitunteet on otettava keskustelussa huomioon, jotta ne eivät aiheuta esteitä digiteemoihin tutustumiselle ja digitaitojen oppimiselle. Myönteiset digitunteet ja niiden tunnistaminen edistävät oppimista ja suhtautumista digiteemoihin. Voimaannuttavalla, digiteemoihin tutustuttavalla ryhmätoiminnalla voi tukea digiteemoista epävarmuutta kokevaa ikääntynyttä. Vaikka ikääntyneellä on olemassa digilaitteiden käyttökokemusta, hän voi silti kokea epävarmuutta ja tarvitsee tukea. Digiteemoihin tutustumisessa on huomioitava ikääntyneiden ryhmä, joka ei omatoimisesti hakeudu digioppimisen pariin. Heitä on kannustettava ja rohkaistava mukaan keskusteluun ja sitä kautta digitaitojen harjoitteluun.
Lassila Joni
2024
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on suunnitella sekä toteuttaa testiautomaatio iOS-sovellukselle käyttäen Robot Framework -kehystä. Aiemmin sovelluksen testit on suoritettu manuaalisesti, ja niiden automatisointi voisi parantaa sovelluksen laadunvarmistusta.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan ohjelmistotestauksen perusteita, eri testaustasoja ja Robot Frameworkin roolia testauksessa. Lisäksi esitellään käytetyt kirjastot ja sovellukset, jotka auttavat testien kehittämisessä. Tämän jälkeen käydään läpi testattavaa sovellusta ja sen ominaisuuksia.
Opinnäytetyön käytännön osuudessa esitellään testausympäristön käyttöönotto, testien suunnittelu ja toteutus sovellukselle. Käyttöönotossa esitellään tarvittavat työkalut sekä niiden asennus. Testien suunnittelussa sekä toteutuksessa käydään läpi parhaimmat käytännöt sekä kuinka testeistä saadaan luotettavia ja tehokkaita. Lopuksi testien toteutuksessa analysoidaan testien tehokkuutta raportin perusteella.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin tehokas sekä luotettava testausautomaatio iOS-mobiilisovellukselle. Testejä suorittaessa löydettiin myös sovelluksesta ohjelmointivirhe. Lisäksi tuloksena saatiin runko, johon on helppo lisätä uusia testejä uusien ominaisuuksien lisääntyessä mobiilisovellukseen.
Mustonen Mikael
2024
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tehdä selvitys Näkövammaisten liiton Työelämäpalveluiden asiakkaiden kokemasta neuvonta- ja ohjaustyön laadusta. Tein selvityksen haastattelemalla Työelämäpalveluiden asiakkaita. Tarkoituksena oli selvittää millaiseksi Työelämäpalveluiden asiakkaat kokevat saamansa neuvonnan laadun ja mistä tekijöistä laatu muodostuu. Opinnäytetyön tulosten pohjalta kehitetään asiakastyön laadun mittari Työelämäpalveluiden käyttöön.
Opinnäytetyö sijoittuu Näkövammaisten liiton Työelämäpalveluihin ja siellä työskentelevien työelämäasiantuntijoiden asiakastyöhön. Opinnäytetyön teoreettisina viitekehyksinä ovat laatu neuvonta- ja ohjaustyössä, näkövammaisuus, näkövammaisten muuta väestöä heikompi sijoittuminen työmarkkinoille, sosiaali- ja terveysjärjestöjen työ sekä Näkövammaisten liiton työelämäpalveluiden tekemä työ.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruun menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kahdeksan Työelämäpalveluiden asiakkaina ollutta henkilöä. Haastattelut tehtiin tammi-maaliskuussa 2023. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällön analyysillä.
Opinnäytetyön keskeiset tulokset jakautuivat pääosin kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäisenä oli perustiedon saaminen siitä, miten työelämäpalveluiden neuvonta- ja ohjaustoiminta tällä hetkellä toimii laadullisesti. Toisena oli työn laadun osatekijöiden tarkentuminen teoriataustan ja analyysin yhdistyessä. Kolmantena olivat niin sanotut odottamattomat ulottuvuudet, joita olivat asiakkaiden voimaantuminen neuvonta- ja ohjausprosessin aikana sekä vertaisuuteen liittyvän elementin esiintulo työelämäasiantuntijan työssä.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voi sanoa, että Näkövammaisten liiton Työelämäpalvelujen toiminta näyttää vastaavan asiakkaiden tarpeisiin varsin hyvin. Kaikilla tutkimuksen osa-alueilla asiakkaat olivat kokeneet saaneensa hyvää palvelua. Onnistuneesta toiminnasta kertoi paljon myös se, että aineistosta nousi esiin ennalta odottamaton voimaantumisen ulottuvuus, joka tarkoitti asiakkaan roolin muuttumista objektista subjektiksi. Esiin tuli myös vertaisuuden merkitys työssä. Lisäksi esiin saatiin työn laadun seuraamista ja kehittämistä edellyttävä pohjatieto asiakastyön laadun osatekijöistä. Näiden pohjalta on mahdollista jatkaa laadun seuraamiseen ja kehittämiseen paneutuvan menetelmän rakentamista. Jatkossa tämän opinnäytetyön pohjalta on helpompi suunnitella toiminnan tavoitteita sekä arviointimenetelmiä.
Upreti Roshan
2024
The thesis explores the development and analysis of a secure file-sharing system within Enterprise Resource Planning (ERP) systems, focusing on Two-Factor authentication (2FA) to enhance security. It addresses the need for secure data exchange in business environments, especially in sensitive Business to Business (B2B) contexts.
A proof of concept was designed, implemented and evaluated. The created system demonstrated that it effectively ensures data integrity and confidentiality. The research highlights the balance between security measures and user accessibility and provides some useful insights regarding information technology, cybersecurity, and data protection.
Huovinen Leo
2024
The aim of the final year project was to investigate the potential of utilizing Large Language Models (LLMs) in automating and enhancing the process of curriculum development.
The project was carried out through the development and implementation of the LLM-based web application, followed by usability testing using the cognitive walkthrough approach and user feedback sessions. Test users were presented with the tool and tasked with evaluating its effectiveness, clarity, and overall usability in the context of curriculum planning. Feedback from users highlighted the importance of clear guidance, integration of tasks into a centralized tool, and the need for human input in verifying and refining generated content, to ensure accurate and meaningful goals in curriculum design. These findings will guide the further development and refinement of the application.
Auvinen Aino
2024
Merellä välimatkat ovat usein pitkiä ja lisäapua on harvoin välittömästi saatavissa. Avun tulo ja jatkohoitoon pääseminen saattavat kestää pitkäänkin. Ensiaputaitojen tarpeellisuuden kannalta merkittävimpiä merivartioston tehtäviä ovat merihätään joutuneiden ihmisten ja alusten auttaminen, kadonneiden etsintä sekä potilaskuljetukset meri- ja saaristoalueilla.
Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli tuottaa ajantasaistettu ensiavun opetuspaketti Raja- ja merivartiokoulun meriturvallisuuden opetusyksikön käyttöön. Opetuspaketti tukee Raja- ja merivartiokoulun opettajan työtä rajavartijan peruskurssin merivartio-opintosuunnan Basic Safety Training (BST) ja Etsintä ja pelastusyksikön päällikön (SRU) kursseilla. Opetuspaketti suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä Raja- ja merivartiokoulun opettajan kanssa. Suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin Kiplingin 5W1H- metodia sekä Rajavartiolaitoksen asiantuntijuutta johtavana meripelastusviranomaisena.
Kehittämisprojektin tuotoksena on Raja- ja merivartiokoulun meriturvallisuuden opetusyksikköön luovutettu opetuspaketti. Opetuspakettiin on koottu ne ensiaputilanteet, joita merivartiostojen venepartiot ja ulkovartiolaivojen miehistö todennäköisimmin työssään kohtaavat. Lisäksi opetuspaketissa on huomioitu merellisen toimintaympäristön asettamat haasteet sekä merivartioston käytössä olevan aluskaluston ja lääkintämateriaalin vaikutukset ensiaputilanteisiin.
Weinreb Roey
2024
Millimeter wave (mmWave) radar employs electromagnetic waves within the millimeter-wave band, ranging frequencies from 30 to 300 GHz. It offers numerous benefits compared to alternative radar types, such as enhanced resolution, deep penetration capabilities, and minimal interference. These advantages render mmWave radar highly suitable for diverse applications spanning automotive, security, and manufacturing sectors.
The purpose of this thesis is to compare 24 GHz and 60 GHz mmWave radar sensors. The thesis begins with a literature review of mmWave radar, including its history, applications, and the 24 GHz and 60 GHz bands. The thesis then describes the design of the 24 GHz and 60 GHz mmWave radar systems. The work concludes with a presentation of the experimental results for the two systems, including the range performance, resolution performance, and penetration performance. As a source material the data sheet of the two sensors was used.
As result it appears that each band has its own advantages and disadvantages. 24 GHz radar has better penetration and range than 60 GHz radar, but it has lower resolution. 60 GHz radar has higher resolution than 24 GHz radar, but it has shorter range and worse penetration.
Cheremnykh Pedcharat
2024
This thesis explored user experience (UX) in metaverse landscape design, focusing on user-generated content (UGC) and Massive Multiplayer Online (MMO) gaming platforms, with Fortnite as a case study. The analysis aimed to address challenges in motivation and engagement, emphasising user retention.
Methodologies included theoretical frameworks, comparative metaverse platform analysis, playtest, players’ feedback session, and UX professional interviews. The findings emphasised the balance between freedom and structure in UGC platforms, highlighting the significance of gamification, challenges, rewards, and progression systems. Player preferences for community and teamwork, alongside concerns about negative behaviour, were identified. Common themes included usability critiques, incentivising rewards, and the impact of customisation on engagement.
The thesis concluded by underscoring gaps in metaverse-specific UX methodologies, advocating for tailored frameworks. Insights from experts, players, and gamification analysis contributed to understanding metaverse challenges and opportunities. The discussion explored implications emphasising user-centred design and informed analytics offering methodologies for enhancing user experiences in the evolving metaverse design landscape.
Seppälä Olli
2024
Ajatus aihepiiriin syntyi jo vuonna 2022 Hollannissa, Groningenissa. Vaihto-opiskelin kaupunkisuunnittelua ja suuntauduin digitalisaatioon rakennetussa ympäristössä. Tässä työssä on tavoitteena avata tekniikan kehitystä yleisesti rakentamisessa sekä rakenteilla olevan tekniikan, metaversumin, vaikutuksista rakennuskulttuuriin. Kiinnostusta aiheeseen oli ja se kasvoi, kun aiheesta löytyi rajallisesti informaatiota, jopa maailmanlaajuisesti.
Pohdimme tulevaisuuden tekniikan vaikutuksia yksilön henkisen hyvinvoinnin tasolta aina rakennusteollisuuden kehittymiseen. Kuinka eri sidosryhmien yhteistyön voi parantua ja vaikutuksesta AEC-koulutuksessa.
Lähteenä on käytetty enimmäkseen digitaalisia teoksia aihepiiristä, mutta myös fyysistä kirjallisuutta.
Aihe ja sen laajuuden ymmärtäminen kasvoi prosessin aikana merkittävästi. Liikkeelle lähdetäänkin aikajanapohjaisesti ja otetaan katsaus kauas historiaan, josta matkataan nykyhetkeen, uudenpiin teknologioihin, tulevaisuuden teknologiaan ja millaisia vaikutteita se meille tuo.
Kokonaisuutena voidaan uskoa, että metaversumin adaptaatiosta rakennusteollisuudessa on huomattavia positiivisia ja tehostavia vaikutuksia.
Aromaa Elias, Hienovirta Oskari, Piirala Mikko
2024
Huumeet ovat aiheena ajankohtainen, sillä huumekuolemat ja erilaiset komplikaatiot huumeiden käytön seurauksena ovat etenkin viime vuosina kasvaneet huomattavasti. Huumausaineeksi luokitellaan lääketieteessä aineet, jotka vaikuttavat mielialoihin, kognitioihin, tunteisiin sekä psyykkisiin toimintoihin. Päätös siitä, mikä aine luokitellaan huumausaineeksi, on sovittu kansainvälisin sopimuksin ja lukee huumausainelaissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Savonia-ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoille oppimateriaalia itseopiskelun tueksi. Oppimateriaali sisältää yleisimmät Suomessa käytetyt huumeet ja niiden vaikutukset yksilötasolla. Tavoitteena oli lisätä ensihoitajaopiskelijoiden osaamista yleisimmistä Suomessa käytetyistä huumeista ja niiden vaikutuksista yksilötasolla.
Opinnäytetyömme on Moodle-verkkokurssille H5P-interaktiivisella oppimisalustalla tehty verkkokirja. Verkkokirja pitää sisällään teoriatietoa huumeista, välitenttejä ja osaamista mittaavan lopputentin sekä linkkejä luotettaviin internet-lähteisiin lisätiedon kartuttamiseksi.
Moodle-verkkokurssi valmistettiin yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Keräsimme verkkokurssin aineiston hyödyntämällä alan kirjallisuutta, luotettavia internet-lähteitä ja tietokantoja. Palautteen saamiseksi verkkokurssi koekäytettiin ensihoidon lehtorilla sekä kolmannen ja neljännen vuoden ensihoitajaopiskelijoilla. Kerätyn palautteen perusteella verkkokurssia parannettiin toimivammaksi kokonaisuudeksi.
Lindvall Peik
2024
Insinöörityön tavoitteena oli tutkia keinoja parantaa ja kehittää Smartbox-palveluautomaatin käyttöä Hedin Automotiven Espoon-toimipisteessä, missä kyseinen automaatti tarjoaa ratkaisuja autohuoltoon ja varaosaliikkeille. Palveluautomaatti mahdollistaa asiakkaille auton jättämisen tai noutamisen korjaamosta ilman jonottamista, myös korjaamon aukioloaikojen ulkopuolella.
Opinnäytetyö toteutettiin ensin tutustumalla Smartbox-palveluautomaattiin ja selvittämällä sen toimintaa toimipisteessä. Kun palveluautomaatin toimintaan oli tutustuttu, kerättiin tietoa sen käytöstä haastattelemalla toimipisteen työnjohtajia, jotka palvelevat ja opastavat asiakkaita palveluautomaatin käytössä, sekä tekemällä asiakaskysely toimipisteen asiakkaille. Näiden tietojen perusteella saatiin parempi käsitys palveluautomaatin käytöstä ja siitä, miten sitä voisi jatkossa kehittää.
Tutkimus osoittaa, että Hedin Automotive Espoon Smartbox-palveluautomaatin käyttöä voisi tehostaa vahvemmalla markkinoinnilla ja selkeällä tiedottamisella. Kehityssuosituksissa korostetaan palvelun etuja verkkosivuilla ja -varauksessa sekä aktiivista markkinointia työnjohtohenkilöstöltä. Selkeämmät käyttöohjeet, tekniset parannukset, 24/7-tuki ja kampanjat huoltojen yhteydessä voisivat kasvattaa käyttöastetta ja asiakkaiden luottamusta.
Kulmala Markus
2024
Opinnäytetyössä tutkitaan Suomalaisen konevalmistajan Norsepower Oy ltd:n roottoripurjeen tukirullan tuotekehitysprosessia. Roottoripurje on merenkulkualuksen avustava propulsiomenetelmä. Roottoripurjeen tukirulla on tukielementti, joka siirtää osan purjeen tuottamasta työntövoimasta merenkulkualukseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää tukirullan vaihtoehtoisen pinnoitteen toimivuus verrattuna alkuperäiseen pinnoitemateriaaliin. Toimeksiantaja oli havainnut parannettavaa alkuperäisen pinnoitemateriaalin toiminnassa ja kestävyydessä. Ihanteellinen pinnoitemateriaali aiheuttaisi toimiessaan vain vähän ääntä ja värähtelyä saavuttaen samalla pitkän käyttöiän.
Opinnäytetyössä seurataan pinnoitemateriaalien mittausprosessia. Opinnäytetyön kuvaamat toimet suoritettiin toimeksiantajan tuotekehitystiloissa Naantalissa syksyllä 2022. Pinnoitemateriaalin toiminnalle olennaisimmiksi mittasuureiksi määritettiin sen pintalämpötila ja melu sekä värähtelyt roottoripurjeessa. Mittaukset suoritetiin ajamalla eri pinnoitemateriaalein varustettuja tukirullia roottoripurjeessa niiden toimintaa seuraten. Näiden mittatöiden tekemiseksi käytettiin toimeksiantajan roottoripurjetta todenmukaisten tulosten varmistamiseksi.
Opinnäytetyön aikana suoritetuissa mittauksissa havaittiin uuden pinnoitemateriaalin tehokkaampi toiminta. Pinnoitemateriaalin matalampi pintalämpötila, melu ja värähtelytaso olivat toimeksiantajan toivomusten mukaiset. Pinnoitemateriaali siirtyi opinnäytetyön toimien jälkeen jatkotutkimuksiin sen eliniän selvittämiseksi.
Samokhin Lucie
2024
Paediatric epilepsy is a neurological, life-threatening disorder affecting 5000 children in Finland. Managing children with epilepsy can be challenging, as seizures may not be fully controlled by medication and can lead to behavioural and cognitive comorbidities. Effective self-management is important for improving health outcomes and empowering patients. Patient education is essential, and the whole family's involvement is crucial. Nurses who understand paediatric patients' developmental and educational needs can enhance nursing care and improve children's health outcomes. This thesis aims to describe different educational strategies in paediatric epilepsy and their effectiveness from the children's and parents' perspectives.
Between January and February 2023, a detailed search was conducted using CINAHL, Medline, Pubmed and Medic databases and a manual search to identify articles related to patient education strategies for paediatric patients with epilepsy. After applying inclusion and exclusion criteria, 11 (N=11) articles were reviewed in a descriptive literature review and analysed using inductive analysis. The participants in the selected articles were either children with or without epilepsy or parents/caregivers.
The results showed that educational interventions are essential in improving self-management, safety, quality of life and overall well-being of children with epilepsy and their family. Different educational strategies, such as videos, stories, games, comic books, mobile applications, computer programs, counselling, and discharge education, were found in the studies to increase awareness, reduce anxiety, negative attitude and stigma, and improve seizure control and medication adherence.
Nurses play a crucial role in patient education, and utilising the knowledge gained from the review on educational strategies in paediatric epilepsy can enhance their practice. The thesis highlights the importance of further research on long-term effects, which can improve nursing work and help nurses offer better support and care for children with epilepsy and their families.
Sulku Eeli, Repo Toni
2024
Synnytyssairaaloiden sekä erityistason sairaanhoidon keskittyessä vastasyntyneiden siirtokuljetusten määrä ja merkitys on kasvanut terveydenhuollossa.
Opinnäytetyössä haluttiin selvittää haastattelututkimuksen keinoin ensihoidolle
kohdistuvia odotuksia toiminnan kehittämiseksi. Työn tavoitteena oli tuottaa
tietoa vastasyntyneiden siirtokuljetusten kehittämiseksi.
Työn tilaajana oli Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) ja tutkimuksellinen osuus
toteutettiin laadullisen tutkimuksen keinoin teemahaastattelututkimuksena yksilöhaastatteluina Pirkanmaan hyvinvointialueen vastasyntyneiden teho-osastolla siirtokuljetuksiin osallistuvalle henkilökunnalle. Haastatteluista saatiin tietoa sairaaloiden välillä siirrettävistä potilasryhmistä ja siirtokuljetusten esiintyvyydestä, toimintaympäristöstä ja siirtokuljetuksissa esiintyneistä haasteista.
Lisäksi haastatteluissa selvisi jo tehtyä kehitystyötä ja tulevaisuudennäkymiä
siirtokuljetuksiin sekä odotuksia ensihoitajille ja ensihoidolle.
Haastatteluaineistoon tehtiin sisällönanalyysi induktiivisella analyysimenetelmällä. Sisällönanalyysistä johdetuista pääluokista saatiin keskeisiä teemoja
kehittämiselle. Vaikka tulosten perusteella kehitystä oli jo tapahtunut erityisesti
toimintaympäristössä, odotuksia kehitykseen kohdistui koulutuksen riittävyyteen ja laajuuteen. Lisäksi uutena teemana haastatteluiden perusteella selvisivät tulevaisuuteen liittyvät epävarmuustekijät syntyvyyden laskun ja sairaalaverkoston supistamisesta.
Tutkimustulosten perusteella jatkossa tulisi panostaa erityisesti koulutuksen
riittävyyteen ja määrää tulisi kokemusten mukaan lisätä. Noutotiimitoiminnasta
voisi tulevaisuudessa myös tiedottaa paremmin siirtojen keskittämiseksi erikoistuneille tiimeille.
Tirronen Johanna
2024
Tämän kehittämistyön päätavoitteena oli löytää ratkaisuja siihen, miten ammattikorkeakoulun hankkeissa tuotettuja julkaisuja hyödynnettäisiin enemmän. Lähestymistapana oli muotoiluajattelu. Tietopohjan kehittämistyölle muodostivat tietomuotoilu sekä hanketyön juurruttaminen.
Kehittämistyön empiirinen osuus toteutettiin kolmivaiheisesti. Työtä ohjanneet kysymykset vaiheittain olivat: 1) Voisiko julkaisujen muotoilua ja hanketoimijoiden muotoiluosaamista kehittämällä lisätä julkaisujen käyttämistä? 2) Miten hankejulkaisut voisivat nykyistä paremmin juurtua osaksi ammattikorkeakoulun oppimistoimintaa? 3) Olisiko kooste hankejulkaisusta potentiaalinen vakiinnutettava väline erityisesti opettajille julkaisuista viestimisen tueksi? Yksilö- ja ryhmähaastattelujen lisäksi aineistonkeruumenetelminä olivat dokumenttianalyysi, havainnointi sekä tulevaisuutta visioiva työpaja ja yhteissuunnittelun työpaja.
Kehittämistyön tuloksena jäsentyi neljä suuntaa hankejulkaisujen käyttämisen lisäämiseksi ja juurruttamiseksi osaksi oppimistoimintaa: 1) tietoisuuden lisääminen hankejulkaisuista ja hakutoimintojen kehittäminen, 2) julkaisujen sisällön, muodon ja tyylin kohdentaminen, 3) julkaisumuotoiluosaamisen lisääminen sekä 4) julkaisuformaattien päivittäminen tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Kaikki suunnat tunnistettiin olennaisiksi; ensisijaiseksi nousi tietoisuuden kasvattaminen julkaisujen olemassaolosta sekä viestintäkäytänteiden synnyttäminen ja vakiinnuttaminen niihin liittyen. Tähän tarkoitukseen työn kolmannessa vaiheessa kehitettiin ja prototypoitiin väline, julkaisu-CV.
Hemming Henri
2024
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia millaiset reunaehdot pitää täyttyä, että puuta työstävän CNC-koneen miehittämätön moniajo olisi turvallista ja laillista. Työaikojen ulkopuolella tapahtuvalla käyttöajalla saadaan merkittävästi lisättyä koneen käyttöastetta ja siirrettyä pitkiä, monen kappaleen ajoja pois aktiiviselta työajalta, jolloin konetta voitaisiin käyttää muihin lyhyempiin ajoihin.
Opinnäytetyössä oltiin yhteydessä useampaan työ- ja paloturvallisuutta valvovaan viranomaistahoon, joista vain Avin tarkastajan kanssa saatiin vapaamuotoinen haastattelu tapahtumaan. Tarkastajan haastattelun pohjalta pystyttiin rajaamaan opinnäytetyön kannalta tärkeimmät lait ja asetukset. Tutkittiin myös, miten muut yritykset eri aloilla ovat hyödyntäneet CNC-koneitaan.
Asetuksen ja lakien analyysissa tultiin tulokseen, että edellä mainitut eivät puutu laitteiden käyttöön vaan ovat ohjeina valmistajille ja myyjille laitteiden turvallisesta valmistamisesta ja suunnittelusta. Jos kone on suunniteltu toimimaan pitkiä aikoja itsenäisesti, miehittämättömän moniajon toteuttamiselle ei havaittu esteitä opinnäytetyön teon aikaan.
|
|