Esimerkki avoimesta koodauksesta

Heikkinen Kati & Kananen Kari. 2001. Sairaanhoitajan kokemuksia satujen käytöstä lasten psykiatrisella osastolla.

Colaizzin fenomenologinen analyysimenetelmä

Colaizzin (1978) kehittämä fenomenologinen analyysimenetelmä etenee tutkimusaineiston keräämisen jälkeen seuraavasti:

1. Luetaan vastaajan kuvaukset, jotta ymmärretään niiden sisältö.
2. Poimitaan jokaisesta kuvauksesta ilmaisut, jotka ovat tärkeitä tutkittavan ilmiön kannalta. Samaa tarkoittavat ilmaisut eliminoidaan.
3. Merkitykset muodostetaan ymmärtämällä jokaisen tärkeän ilmaisun merkitys. Tässä vaiheessa paljastetaan tutkittavan kuvauksista implisiittisesti olevat merkitykset. Muodostettuja merkityksiä verrataan alkuperäisiin kuvauksiin, ettei yhteys katoa.
4. Ryhmitellään yhteenkuuluvat muodostetut merkitykset teemoittain merkitysten mukaan:
   a) muodostettuja teemoja verrataan alkuperäisiin kuvauksiin ja tarkistetaan, että yhteys alkuperäisiin kuvauksiin on säilynyt (validointi). Mikäli eroja ilmenee toistetaan vaiheet 1-3.
   b) Tässä vaiheessa havaitaan ristiriidat teemojen sisällä ja välillä. On mahdollista, että jotkut muodostetut merkitykset eivät sovi teemoihin. Muodostettuja merkityksiä ei kuitenkaan saa "pakottaa" tiettyyn teemaan, koska se, mikä on loogisesti selittämätön voi olla eksistentiaalisesti todellista ja pätevää.
5. Tulokset yhdistetään tyhjentäviksi kuvaukseksi tutkittavasta ilmiöstä.
6. Pyritään muodostamaan tutkittavasta ilmiöstä yksiselitteinen julkilausuma, jossa ilmenee tutkittavan ilmiön olennainen rakenne.
7. Lopullinen validointi voidaan toteuttaa antamalla tutkittavien arvioida julkilausumaa suhteessa alkuperäisiin kokemuksiin.

Lähde: Turunen, H. & Perälä, M-L. & Meriläinen, P. 1994. Golaizzin fenomenologisen menetelmän sovellus; esimerkkinä hyvän hoidon kuvaaminen. Hoitotiede 1 (6), 8-15. 60

Merkitysten ja teemojen muodostaminen

Tutkimustehtävä: Mikä on satujen merkitys depressiivisen lapsen hoidossa sairaanhoitajan kokemana?

Tärkeät ilmaisut:

1. taantuu sadunlukutilanteessa
2. et siinä sai taantua
3. taantuminen on sallittua
4. kaikki lapsethan ei pysty semmoseen taantumiseen
5. se on liian uhkaavaa ja pelottavaa
6. saa olla pieni
7. se ajatus on että saa olla semmonen pieni ihan luvan perästä
8. joskus haluaa olla aika pieni et se tuntuu hyvältä et ei tarvia niinku miettiä hirveesti kaikkia asioita, et saa vain olla ja hoivataan
9. sadun kautta voi olla vähän pienempi ja saa jotenki sitä hoivaa
10. saa immee peukaloa tai ottaa pehmolelun kainaloon
11. ja olla semmonen ku on
12. saa olla ittensä siellä
13. koki sen hirveen hyödylliseksi et siinä ei sillä tavalla ikärajjaa ollut
14. koska ainahan sitä vaaditaan kuitenkin sitä normaalia käytöstä niinku osastolla ja koulussa, ikätasosta käytöstä
15. ku on tämmösiä häiriintyneitä lapsia nehä on niinku monella osa-alueella pienempiä ku niitte fyysinen ikä
16. oli sit semmonen saturyhmä jossa oli tikkarit niillä lapsilla
17. vois niinku ottaa tikkarit ja et vois olla semmonen ja et vois olla semmonen ja tyynyt semmonen patjat
18. tuttipulloon taikajuomaa ja tota sekotin semmosta mehua ja limpparia
19. oli tuttipullot
20. ei lähetä suoraan pois tuttipullo suussa
21. siinä sitte on omat pehmolelut
22. tietenkihän se vaikuttaa jollaki tavalla siihe lapsen elämään
23. työstää sitä omaa elämäänsä sadun kautta
24. yrittää pyrkiä pahaa oloaan purkamaan
25. mahdollisuus purkaa tunteita
26. satu auttaa siinä et ossaa jollaki tavalla niitä tunteitaan käsitellä ja uskaltaa niinku sanoa asioita
27. antaa liikkumavaraa tunteille
28. hallitsee tunteitaan
29. saa ymmärrystä omalle olemiselleen
30. just se että saa niinku sitä lohtua ja sitte sanoja semmosta ymmärtämystä sille omalle olemiselleen
31. satu on lohduttava
32. saa lohtua
33. hän ei oo jotenki yksin niitten asioitten kanssa
34. rauhoittaaki lasta
35. semmosta rauhoittumista siihe ommaan elämään
36. aikuinen lukkee sitä satua nii on huomannu että lapsi niinku rentoutuu
37. lapsi uskaltaa sanoa asioita
38. itsetunnolle vahvistusta
39. niistähän saa paljon
40. lapsi miettii kotiasioita, omaa perhettä, tapahtumia
41. lapsi saa sanat tunteille, mitä hän miettii, minkä takia se pahaolo on
42. pyritään että ei niinku se lukija anna valmiita mielikuvia
43. saa niitä mielikuvia
44. kuullessaan satua voi kuvitella mielessään
45. lapsi omassa mielessään luo sen mielikuvan
46. lapsi kehittyy omien mielikuvien luomisessa pikkuhiljaa
47. lapsen mielikuvamaailma tulis niinku semmoseksi, et se eis ois niin uhkaava eikä pelottava
48. annetaan tilaa lapsen mielikuvalle
49. lapset voivat omissa mielikuvissa käydä omia asioitaan
50. tuo omia asioitaan esille symbolisesti
51. kunnioitan lapsen vapautta luua ne mielikuvat
52. tämmösille jotka on psyykkisesti aika vaikeesti häiriintyneitä lapsia nii se omien mielikuvien luominen on aika hankalaa
53. lapsi eläytyy satuun mielikuvien avulla
54. siinä on tärkeetä, että ne mielikuvat sitte tullee sillä tavalla sieltä iteltä, et ne ei oo tosia
55. lapsilla on paljon omia pelottavia mielikuviaan, joita tulee palottavia juttuja
56. se on tärkeetä tuota ku lapset ei pysty niitä satuja tai mielikuvia sillee todellisuuteen luomaan se vaan tapahtuu mielikuvissa
57. aikuinen tiedostaa asioita nii pystyy todellisuuteen niitä luomaan lapsi ei pysty sitä sillä tavalla tekemään
58. se ahdistavuus ei sillä tavalla tuu lapselle siinä sadussa kun lapselle
59. niinku aikuinen taas että suhteuttaa jotaki tapahtumia siinä saduissa 
60. lapsi on löytänyt semmosen kanavan et se auttaa hänen kehityksessään 
61. et siinä on niinku eri tasoja niissä saduissa…psyykkisen kehityksen eri vaiheille että ne sillä tavalla niinku monitahoisia
62. lapsi niinku siinä sen oman psyykkisen ikäkautensa mukkaan ottaa niitä sadun elementtiä käyttöönsä
63. kielellisen kehityksen edistyminen
64. ei ossaa ääneen puhua
65. lapsi ottaa siitä sen asian minkä hän tarvii siihen omaan kehitykseen
66. lapsi ottaa sadusta semmoisen asian mikä on hänelle tärkeä, joka liittyy lapsen kehitykseen
67. monella lapsellaha on niinku semmonen tiettynä ikäkautena pittää lukkee niinku sitä sammaa satua monena iltana
68. ei kuulekaan joitaki asioita siitä eikä muista niinku kieltää sen
69. joskus on et lapsi haluaa kuulla kymmeneki kertaa saman sadun
70. lapsi ottaa sadusta oman juttunsa
71. jos siinä saturyhmässäki on usseempi lapsi nii ei ne kaikki lapset ota jotaki yhtä kohtaa sieltä
72. aikuisetkihan voi lukkee satuja jos on joku hirveen hankala olo tai joku
73. saduthan on niinku molemmille tarkoitettuja
74. eihä se oo poissuljettu aikuisiltakaan se satujen maailma
75. alkutunnelman luominen ja rauhoittelu
76. hankaluuksien käsittely
77. jos on sillä osastolla ollu jotaki hankalia tilanteita nii ei ne lapset muute pysty siihe yks kaks rauhottummaan
78. lapsi rauhoittus kuuntelemaan satua
79. hyvä asento
80. aikuisen lukiessa satuja lapsi asettuu kuuntelemaan
81. pystyy siinä sitte rauhottumaan ja olemaan kuuntelemmaan
82. lukutilanne on aika neutraali
83. luetaan aika tasapaksulla äänellä
84. kuuluu terapeuttiseen satuun
85. on aika rauhottavaaki, kun lukee monotoonisesti
86. lopetus on sellainen, että rauhoitutaan et ne tuttipullot pois ja sitte kasvetaan siihen mikä on se normaali ikä
87. että sanotaan se, että mikä se on ja mikä sen tarkoitus on sit sille ryhmälle ja tää on niiku meijän juttu et siitä ei kehuta toisille
88. se on niinku suljettu ryhmä
89. ryhmän asiat jää ryhmään
90. ryhmä on ryhmä ja siinä ne asiat kuuluu sinne
91. jotkut kyssyy sitä että piirretäänkö siellä sitte jotaki niitä tunnelmia
92. ei piirretä eikä tehä muuta et se on vaan se että puhutaan
93. kuvataidejutut ovat erikseen
94. siellä ei toimita erikseen
95. lapset kertoo omia tarinoita
96. tässä ryhmässä en oo ottanu semmosta kirjaa joka jatkuis
97. et se satu on semmonen rajattu
98. pittää olla se satu…jossa on alku ja keskipiste ja loppu…nii että…lohduttava loppu
99. niissä ei oo semmosta lohduttavaa loppua, et aina pittää niinku se satu loppua silleen hyvin
100. ei kaikki sadut käy sillä tavalla et se pittää olla semmonen et päättyy se satu positiivisesti
101. jotenki se tuntuu että se on terapeuttisempaa se et vaan on se yks satu et se ei jatku se tarina
102. ei niinku semmosia satuja joissa ei niinku se loppu tule silleen et se vaan niinku loppuu et semmoset sadut ei oo hyviä
103. ei jää kesken niinku se satu terapeuttisessa ryhmässä
104. ne haluaa niitä vanhoja satuja kuunnella vaikka ne on niinku kuunnellukki ne monta kertaa tai nähny videolla
105. vanhoja perinteisiä satuja ehkä masentuneelle lapselle
106. se on sit vähä sen lapsen niitte ongelmien mukaan
107. en oo hirveesti aatellu että pitäs valikoija niitä satuja
108. tykkää lähteä sinne ryhmään
109. lapset tykkää niitä kuunnella ja mä oon aatellu, että se on yks semmonen asia et ne lähtee sinne ryhmään
110. nauttii sadun kuuntelemisesta
111. lapset saa tuua lempisatuja
112. se lähtee lapsista et ne sanoo mitä satuja haluaa kuunnella
113. lapsetha vaatii, että ne saa olla aika pelottavia
114. lapset haluaa semmosta koska ymmärtää et se on satu
115. lapset ylleensä harvoin aina sanoo että no olipa pelottava tai no olipa hyvä satu
116. näillä lapsilla harvalla on semmonen lempistu
117. et se tullee vasta sit se jotenki se lempisatu joillakin ei kaikilla nii tuossa sitte saturyhmän aikana
118. se oman tarinan kertominen se minusta on niinku aika hyvä, et siinä tullee ne niitten lasten ne tunnelmat esille ja ne pääsee niinku siinä sanomaan sitte nii mitä se satu on herättäny
119. tullee luettua kaks satua
120. ne lapset niinku haluaaki sitte sen
121. itestä tuntuu että yks vähä pitempi satu nyt tää riittäski
122. pari satua on silleen et sitte kerkee sen oman tarinan kertoo siinä
123. kyssyyki että no mitä teillä on mielessä
124. ja ne pääsee niinku siinä sanomaan sitte nii mitä se satu on herättynyt
125. alussa uhkaavaa ite ruveta kertomaan tarinaa
126. vähä niitte lasten mukkaan sitte siinä pittää toimia
127. ku vanhemmilta kyssyy niille on luettu satuja mut että eikö niille oo jääny mieleen
128. onks sitte ollu jotenki nii ahdistavaa sitte ne tilanteet vain minkä takia ne on pois pyyhkiytyny
129. nii siinä tullee sitte niitä lapsen omia asioita esille monestikki sen lapsen ommaan elämään liittyviä asioita hylkäämisiä vaikka ne tullee vähän niinku symboolisesti
130. ei saa häiritä toisia
131. ei saa melskata eikä riehua
132. jos häiritsee toista sitte ei voi olla siinä
133. on ollut parempi lähteä osastolle
134. ei saa toiselle nauraa, irvailla
135. vähän liikehtii ja on äänessä
136. voi olla levotonta käyttäytymistä
137. ihan muutaman kerran jouvuttu poistammaan ryhmästä et on ollu jotenki niin hankala olla, mut tosi harvon
138. sisäisesti niin levoton olo, sekavuus
139. on pettymys jos joutuu poistamaan
140. pinnistellee ja pyrkii niinku rauhoittumaan se on niinku itellekki pettymys jos joutuu siitä poistamaan
141. yrittäny ja yrittäny sylissäkin olla
142. lapsen masennus näkyy monin eri tavoin
143. pitää sanoa, että ei sen takia poisteta, että on ilkeä vaan sulla on niin hankala olla että et jaksa kuunnella nyt satua
144. ei oo sit semmonen hylkääminen
145. en oo kuullu että ois semmosta koulutusta
146. jos on niinku yksilöterapeuttikoulutus ni siellä ne käyttää
147. minäkihän oon niiku tota kaksivuotisessa ryhmäohjaajakoulutuksessa nii siellä meillä kolme päivää semmonen jossa oli sadut ja unet ja täämöset et siellä niinku oli satuterapiasta
148. yksilöterapeutithan käyttää satuja, pittää satuterapia nimellä ryhmiä
149. koulutuksissa missä on ollu nii on saduista ollu
150. sitähä vois niinku käyttää että niinku terapiassakin niinku yhdistää näitä
151. pittää ite olla kiinnostunu siitä
152. minusta se on mukavaa ja antosaa työtä
153. mää ensin aattelin että se on hankalaa
154. nyt ku mää oon nyt yksin siinä ollu vetämässä
155. mut ei se loppujen lopuks ookkaa sillä tavalla ollu hankalaa
156. jos se ois niinku ihan semmonen regressiivinen silloin siinä vois niinku kaks vetäjää et voi keskustella sitte niistä tunnelmista ja toinen niinku enemmän havannoi siinä et ku toinen lukee
157. yksinki pystyy vetämään tuommosta tai pitämään tuommosen ryhmän
158. tänä syksynä se ei oo ihan niin regressiivinen sillä tavalla voi yksinki sitä pittää
159. toinen niinku enemmän havannoi siinä et ku toinen lukkee
160. tulleeki semmonen herkkyys ku on semmosessa suljetussa tilassa
161. jos sinä et oo yhtään kiinnostunu vaan on saturyhmä ja siellä luet vaan sadun ja sitte lähetään pois nii eihän se sillä tavalla toimi
162. se on tärkeetä lasten kanssa, että on ite kiinnostunu siitä asiasta mitä tekkee
163. joku semmonen ahistava tai se tunnelma on semmonen vähä pelottava
164. joteki kyllä sen aistii siinä niinku kyssyyki, että mitä teillä on mielessä
165. satu niinku liikuttaa lukijaaki
166. luo semmosen rauhallisen tunnelman ja siihen ne rajat
167. olla avoin ja herkkä tunteille
168. lasten mielialat ja tunnelmat
169. aikuinen turvallisesti läsnä lukemassa
170. aikuinen on läsnä koko aika et se on turvallinen tilanne
171. lapsi voi keskustella aikuisen kanssa
172. jos lapsi haluaa keskustella niin keskustellaan
173. ja se että vastaa sit lapsen kysymyksiin et jos sillä herrää niinku kysymyksiä
174. se lähtee lapsista
175. jos lapsi ei halua keskustella niin se vaan jää sinne mieleen, sitte jollaki tavalla putkahtaa esille
176. jos joku lapsi vähä enemmän niinku huomiota, voi silitellä ja hoivata
177. se on ehkä semmosta supportiivista terapiaa
178. se semmonen tukea antava, hoitoa tukeva terapia
179. siitä saa lapsista hirveesti tietooki ja ymmärrystä niille lapsille
180. se sillä tavalla on osa sitä lapsen hoitoa
181. sadun käyttö yhtenä hoitomuotona tukemassa kaikkea muuta
182. se on semmonen yks kokonaisuus
183. sidottuna tähän koko osastohoitosysteemiin
184. se on yks osa sitä kokonaishoitoo
185. et se on yks osa sitä kokonaishoitoo nii me on aateltu, et se on semmonen tukea antava hoitoa tuekva terapia
186. se on niinku siihe lapsen hoitoon kuuluva juttu ettei niitä voi erotella sillä tavalla
187. en tiiä näkkyykö se käytännössä hirveesti
188. ei kyllä saduista sillä tavalla haittaa oo lapselle
189. saduista ei sillä tavalla haittaa oo lapselle
190. ei osaa nimetä mikä vaikuttaa mihinkin ja miten se näkyy
191. sitä on vaikee erottaa että mikä vaikuttaa mihin
192. näkyy oman tarinan kertomisessa
193. se on tärkeetä kans että se ei jää sitte vaan niinku minulle ne saturyhmän asiat
194. aina niinku tiedottaa mitä siellä tapahtuu, mitä ite havannoi 
195. kerron niistä tunnelmista ja omista kokemuksista
196. omista tunnelmista sitte on hyvä niinku se on tärkeetä että aina kertoo niitä toisille ja omille hoitajille 
197. ylleesä kerron sitte niinku meijän yhteisessä palaverissa, jos lapsesta puhutaan ni niinku aina niinku tiedottaa että mitä siellä tapahtuu että tai mitä niinku ite havannoi 
198. yks on terapiassa lapsi ni monesti sitte aina kerron sille terapeutille
199. ne ei jää sillä tavalla vaan minulle ne asiat
200. onki tärkeetä tuua ne sitte
201. semmonen regressiivinen saturyhmä
202. se oli semmonen regressiivisempi niillä ne tuttipullot iha isotki joi jopa nuoruusikäsiäki 
203. jopa nuoruusikäsiäki nuoria, jotka oli aika depressiivisiä, ja joilla oli semmosia hylkäämiskokemuksia nii tota semmosiaki oli siinä tuttipullosta joi taikajuomaa ja tai otti sitte tutin pois ja joi sen ja sitte nukku koko sen 
204. psykoottisia lapsia et ei voi olla semmosta regressiivistä ryhmää että sitä taantumista se ois liian rankkaa
205. säilyy semmonen hoidollisuus

Merkitykset

1. Tunteiden käsittely (22-41)
2. Mielikuvien luoja (42-59)
3. Taantuminen (1-21)
4. Psyykkisen kehityksen tukija (60-74)
5. Sadut hoidon tukena (177-205) 
6. Saturyhmässä käyttäytyminen (75-95, 130-144)
7. Lapsi saturyhmän jäsenenä (108-129)
8. Sadun luonne (96-107) 
9. Sadunlukija lapsen lähellä (166-176) 
10. Sadunlukijan asiantuntijuus (151-165)
11. Sadunlukijan koulutus (145-150) 

Teemat

1. Sadun myönteinen merkitys lapselle (1, 2, 3, 4, 5) 
2. Saturyhmän piirteitä (6, 7, 8) 
3. Sadunlukijan merkitys saturyhmässä (9, 10, 11)