Esimerkki avoimesta koodauksesta
Heikkinen Kati & Kananen Kari. 2001. Sairaanhoitajan kokemuksia satujen käytöstä lasten psykiatrisella osastolla.
Colaizzin fenomenologinen analyysimenetelmä
Colaizzin (1978) kehittämä fenomenologinen analyysimenetelmä etenee tutkimusaineiston keräämisen jälkeen seuraavasti:
- Luetaan vastaajan kuvaukset, jotta ymmärretään niiden sisältö.
- Poimitaan jokaisesta kuvauksesta ilmaisut, jotka ovat tärkeitä tutkittavan ilmiön kannalta. Samaa tarkoittavat ilmaisut eliminoidaan.
- Merkitykset muodostetaan ymmärtämällä jokaisen tärkeän ilmaisun merkitys. Tässä vaiheessa paljastetaan tutkittavan kuvauksista implisiittisesti olevat merkitykset. Muodostettuja merkityksiä verrataan alkuperäisiin kuvauksiin, ettei yhteys katoa.
- Ryhmitellään yhteenkuuluvat muodostetut merkitykset teemoittain merkitysten mukaan:
a) muodostettuja teemoja verrataan alkuperäisiin kuvauksiin ja tarkistetaan, että yhteys alkuperäisiin kuvauksiin on säilynyt (validointi). Mikäli eroja ilmenee toistetaan vaiheet 1-3.
b) Tässä vaiheessa havaitaan ristiriidat teemojen sisällä ja välillä. On mahdollista, että jotkut muodostetut merkitykset eivät sovi teemoihin. Muodostettuja merkityksiä ei kuitenkaan saa "pakottaa" tiettyyn teemaan, koska se, mikä on loogisesti selittämätön voi olla eksistentiaalisesti todellista ja pätevää. - Tulokset yhdistetään tyhjentäviksi kuvaukseksi tutkittavasta ilmiöstä.
- Pyritään muodostamaan tutkittavasta ilmiöstä yksiselitteinen julkilausuma, jossa ilmenee tutkittavan ilmiön olennainen rakenne.
- Lopullinen validointi voidaan toteuttaa antamalla tutkittavien arvioida julkilausumaa suhteessa alkuperäisiin kokemuksiin.
Lähde: Turunen, H. & Perälä, M-L. & Meriläinen, P. 1994. Golaizzin fenomenologisen menetelmän sovellus; esimerkkinä hyvän hoidon kuvaaminen. Hoitotiede 1 (6), 8-15. 60
Merkitysten ja teemojen muodostaminen
Tutkimustehtävä: Mikä on satujen merkitys depressiivisen lapsen hoidossa sairaanhoitajan kokemana?
Tärkeät ilmaisut:
- taantuu sadunlukutilanteessa
- et siinä sai taantua
- taantuminen on sallittua
- kaikki lapsethan ei pysty semmoseen taantumiseen
- se on liian uhkaavaa ja pelottavaa
- saa olla pieni
- se ajatus on että saa olla semmonen pieni ihan luvan perästä
- joskus haluaa olla aika pieni et se tuntuu hyvältä et ei tarvia niinku miettiä hirveesti kaikkia asioita, et saa vain olla ja hoivataan
- sadun kautta voi olla vähän pienempi ja saa jotenki sitä hoivaa
- saa immee peukaloa tai ottaa pehmolelun kainaloon
- ja olla semmonen ku on
- saa olla ittensä siellä
- koki sen hirveen hyödylliseksi et siinä ei sillä tavalla ikärajjaa ollut
- koska ainahan sitä vaaditaan kuitenkin sitä normaalia käytöstä niinku osastolla ja koulussa, ikätasosta käytöstä
- ku on tämmösiä häiriintyneitä lapsia nehä on niinku monella osa-alueella pienempiä ku niitte fyysinen ikä
- oli sit semmonen saturyhmä jossa oli tikkarit niillä lapsilla
- vois niinku ottaa tikkarit ja et vois olla semmonen ja et vois olla semmonen ja tyynyt semmonen patjat
- tuttipulloon taikajuomaa ja tota sekotin semmosta mehua ja limpparia
- oli tuttipullot
- ei lähetä suoraan pois tuttipullo suussa
- siinä sitte on omat pehmolelut
- tietenkihän se vaikuttaa jollaki tavalla siihe lapsen elämään
- työstää sitä omaa elämäänsä sadun kautta
- yrittää pyrkiä pahaa oloaan purkamaan
- mahdollisuus purkaa tunteita
- satu auttaa siinä et ossaa jollaki tavalla niitä tunteitaan käsitellä ja uskaltaa niinku sanoa asioita
- antaa liikkumavaraa tunteille
- hallitsee tunteitaan
- saa ymmärrystä omalle olemiselleen
- just se että saa niinku sitä lohtua ja sitte sanoja semmosta ymmärtämystä sille omalle olemiselleen
- satu on lohduttava
- saa lohtua
- hän ei oo jotenki yksin niitten asioitten kanssa
- rauhoittaaki lasta
- semmosta rauhoittumista siihe ommaan elämään
- aikuinen lukkee sitä satua nii on huomannu että lapsi niinku rentoutuu
- lapsi uskaltaa sanoa asioita
- itsetunnolle vahvistusta
- niistähän saa paljon
- lapsi miettii kotiasioita, omaa perhettä, tapahtumia
- lapsi saa sanat tunteille, mitä hän miettii, minkä takia se pahaolo on
- pyritään että ei niinku se lukija anna valmiita mielikuvia
- saa niitä mielikuvia
- kuullessaan satua voi kuvitella mielessään
- lapsi omassa mielessään luo sen mielikuvan
- lapsi kehittyy omien mielikuvien luomisessa pikkuhiljaa
- lapsen mielikuvamaailma tulis niinku semmoseksi, et se eis ois niin uhkaava eikä pelottava
- annetaan tilaa lapsen mielikuvalle
- lapset voivat omissa mielikuvissa käydä omia asioitaan
- tuo omia asioitaan esille symbolisesti
- kunnioitan lapsen vapautta luua ne mielikuvat
- tämmösille jotka on psyykkisesti aika vaikeesti häiriintyneitä lapsia nii se omien mielikuvien luominen on aika hankalaa
- lapsi eläytyy satuun mielikuvien avulla
- siinä on tärkeetä, että ne mielikuvat sitte tullee sillä tavalla sieltä iteltä, et ne ei oo tosia
- lapsilla on paljon omia pelottavia mielikuviaan, joita tulee palottavia juttuja
- se on tärkeetä tuota ku lapset ei pysty niitä satuja tai mielikuvia sillee todellisuuteen luomaan se vaan tapahtuu mielikuvissa
- aikuinen tiedostaa asioita nii pystyy todellisuuteen niitä luomaan lapsi ei pysty sitä sillä tavalla tekemään
- se ahdistavuus ei sillä tavalla tuu lapselle siinä sadussa kun lapselle
- niinku aikuinen taas että suhteuttaa jotaki tapahtumia siinä saduissa
- lapsi on löytänyt semmosen kanavan et se auttaa hänen kehityksessään
- et siinä on niinku eri tasoja niissä saduissa…psyykkisen kehityksen eri vaiheille että ne sillä tavalla niinku monitahoisia
- lapsi niinku siinä sen oman psyykkisen ikäkautensa mukkaan ottaa niitä sadun elementtiä käyttöönsä
- kielellisen kehityksen edistyminen
- ei ossaa ääneen puhua
- lapsi ottaa siitä sen asian minkä hän tarvii siihen omaan kehitykseen
- lapsi ottaa sadusta semmoisen asian mikä on hänelle tärkeä, joka liittyy lapsen kehitykseen
- monella lapsellaha on niinku semmonen tiettynä ikäkautena pittää lukkee niinku sitä sammaa satua monena iltana
- ei kuulekaan joitaki asioita siitä eikä muista niinku kieltää sen
- joskus on et lapsi haluaa kuulla kymmeneki kertaa saman sadun
- lapsi ottaa sadusta oman juttunsa
- jos siinä saturyhmässäki on usseempi lapsi nii ei ne kaikki lapset ota jotaki yhtä kohtaa sieltä
- aikuisetkihan voi lukkee satuja jos on joku hirveen hankala olo tai joku
- saduthan on niinku molemmille tarkoitettuja
- eihä se oo poissuljettu aikuisiltakaan se satujen maailma
- alkutunnelman luominen ja rauhoittelu
- hankaluuksien käsittely
- jos on sillä osastolla ollu jotaki hankalia tilanteita nii ei ne lapset muute pysty siihe yks kaks rauhottummaan
- lapsi rauhoittus kuuntelemaan satua
- hyvä asento
- aikuisen lukiessa satuja lapsi asettuu kuuntelemaan
- pystyy siinä sitte rauhottumaan ja olemaan kuuntelemmaan
- lukutilanne on aika neutraali
- luetaan aika tasapaksulla äänellä
- kuuluu terapeuttiseen satuun
- on aika rauhottavaaki, kun lukee monotoonisesti
- lopetus on sellainen, että rauhoitutaan et ne tuttipullot pois ja sitte kasvetaan siihen mikä on se normaali ikä
- että sanotaan se, että mikä se on ja mikä sen tarkoitus on sit sille ryhmälle ja tää on niiku meijän juttu et siitä ei kehuta toisille
- se on niinku suljettu ryhmä
- ryhmän asiat jää ryhmään
- ryhmä on ryhmä ja siinä ne asiat kuuluu sinne
- jotkut kyssyy sitä että piirretäänkö siellä sitte jotaki niitä tunnelmia
- ei piirretä eikä tehä muuta et se on vaan se että puhutaan
- kuvataidejutut ovat erikseen
- siellä ei toimita erikseen
- lapset kertoo omia tarinoita
- tässä ryhmässä en oo ottanu semmosta kirjaa joka jatkuis
- et se satu on semmonen rajattu
- pittää olla se satu…jossa on alku ja keskipiste ja loppu…nii että…lohduttava loppu
- niissä ei oo semmosta lohduttavaa loppua, et aina pittää niinku se satu loppua silleen hyvin
- ei kaikki sadut käy sillä tavalla et se pittää olla semmonen et päättyy se satu positiivisesti
- jotenki se tuntuu että se on terapeuttisempaa se et vaan on se yks satu et se ei jatku se tarina
- ei niinku semmosia satuja joissa ei niinku se loppu tule silleen et se vaan niinku loppuu et semmoset sadut ei oo hyviä
- ei jää kesken niinku se satu terapeuttisessa ryhmässä
- ne haluaa niitä vanhoja satuja kuunnella vaikka ne on niinku kuunnellukki ne monta kertaa tai nähny videolla
- vanhoja perinteisiä satuja ehkä masentuneelle lapselle
- se on sit vähä sen lapsen niitte ongelmien mukaan
- en oo hirveesti aatellu että pitäs valikoija niitä satuja
- tykkää lähteä sinne ryhmään
- lapset tykkää niitä kuunnella ja mä oon aatellu, että se on yks semmonen asia et ne lähtee sinne ryhmään
- nauttii sadun kuuntelemisesta
- lapset saa tuua lempisatuja
- se lähtee lapsista et ne sanoo mitä satuja haluaa kuunnella
- lapsetha vaatii, että ne saa olla aika pelottavia
- lapset haluaa semmosta koska ymmärtää et se on satu
- lapset ylleensä harvoin aina sanoo että no olipa pelottava tai no olipa hyvä satu
- näillä lapsilla harvalla on semmonen lempistu
- et se tullee vasta sit se jotenki se lempisatu joillakin ei kaikilla nii tuossa sitte saturyhmän aikana
- se oman tarinan kertominen se minusta on niinku aika hyvä, et siinä tullee ne niitten lasten ne tunnelmat esille ja ne pääsee niinku siinä sanomaan sitte nii mitä se satu on herättäny
- tullee luettua kaks satua
- ne lapset niinku haluaaki sitte sen
- itestä tuntuu että yks vähä pitempi satu nyt tää riittäski
- pari satua on silleen et sitte kerkee sen oman tarinan kertoo siinä
- kyssyyki että no mitä teillä on mielessä
- ja ne pääsee niinku siinä sanomaan sitte nii mitä se satu on herättynyt
- alussa uhkaavaa ite ruveta kertomaan tarinaa
- vähä niitte lasten mukkaan sitte siinä pittää toimia
- ku vanhemmilta kyssyy niille on luettu satuja mut että eikö niille oo jääny mieleen
- onks sitte ollu jotenki nii ahdistavaa sitte ne tilanteet vain minkä takia ne on pois pyyhkiytyny
- nii siinä tullee sitte niitä lapsen omia asioita esille monestikki sen lapsen ommaan elämään liittyviä asioita hylkäämisiä vaikka ne tullee vähän niinku symboolisesti
- ei saa häiritä toisia
- ei saa melskata eikä riehua
- jos häiritsee toista sitte ei voi olla siinä
- on ollut parempi lähteä osastolle
- ei saa toiselle nauraa, irvailla
- vähän liikehtii ja on äänessä
- voi olla levotonta käyttäytymistä
- ihan muutaman kerran jouvuttu poistammaan ryhmästä et on ollu jotenki niin hankala olla, mut tosi harvon
- sisäisesti niin levoton olo, sekavuus
- on pettymys jos joutuu poistamaan
- pinnistellee ja pyrkii niinku rauhoittumaan se on niinku itellekki pettymys jos joutuu siitä poistamaan
- yrittäny ja yrittäny sylissäkin olla
- lapsen masennus näkyy monin eri tavoin
- pitää sanoa, että ei sen takia poisteta, että on ilkeä vaan sulla on niin hankala olla että et jaksa kuunnella nyt satua
- ei oo sit semmonen hylkääminen
- en oo kuullu että ois semmosta koulutusta
- jos on niinku yksilöterapeuttikoulutus ni siellä ne käyttää
- minäkihän oon niiku tota kaksivuotisessa ryhmäohjaajakoulutuksessa nii siellä meillä kolme päivää semmonen jossa oli sadut ja unet ja täämöset et siellä niinku oli satuterapiasta
- yksilöterapeutithan käyttää satuja, pittää satuterapia nimellä ryhmiä
- koulutuksissa missä on ollu nii on saduista ollu
- sitähä vois niinku käyttää että niinku terapiassakin niinku yhdistää näitä
- pittää ite olla kiinnostunu siitä
- minusta se on mukavaa ja antosaa työtä
- mää ensin aattelin että se on hankalaa
- nyt ku mää oon nyt yksin siinä ollu vetämässä
- mut ei se loppujen lopuks ookkaa sillä tavalla ollu hankalaa
- jos se ois niinku ihan semmonen regressiivinen silloin siinä vois niinku kaks vetäjää et voi keskustella sitte niistä tunnelmista ja toinen niinku enemmän havannoi siinä et ku toinen lukee
- yksinki pystyy vetämään tuommosta tai pitämään tuommosen ryhmän
- tänä syksynä se ei oo ihan niin regressiivinen sillä tavalla voi yksinki sitä pittää
- toinen niinku enemmän havannoi siinä et ku toinen lukkee
- tulleeki semmonen herkkyys ku on semmosessa suljetussa tilassa
- jos sinä et oo yhtään kiinnostunu vaan on saturyhmä ja siellä luet vaan sadun ja sitte lähetään pois nii eihän se sillä tavalla toimi
- se on tärkeetä lasten kanssa, että on ite kiinnostunu siitä asiasta mitä tekkee
- joku semmonen ahistava tai se tunnelma on semmonen vähä pelottava
- joteki kyllä sen aistii siinä niinku kyssyyki, että mitä teillä on mielessä
- satu niinku liikuttaa lukijaaki
- luo semmosen rauhallisen tunnelman ja siihen ne rajat
- olla avoin ja herkkä tunteille
- lasten mielialat ja tunnelmat
- aikuinen turvallisesti läsnä lukemassa
- aikuinen on läsnä koko aika et se on turvallinen tilanne
- lapsi voi keskustella aikuisen kanssa
- jos lapsi haluaa keskustella niin keskustellaan
- ja se että vastaa sit lapsen kysymyksiin et jos sillä herrää niinku kysymyksiä
- se lähtee lapsista
- jos lapsi ei halua keskustella niin se vaan jää sinne mieleen, sitte jollaki tavalla putkahtaa esille
- jos joku lapsi vähä enemmän niinku huomiota, voi silitellä ja hoivata
- se on ehkä semmosta supportiivista terapiaa
- se semmonen tukea antava, hoitoa tukeva terapia
- siitä saa lapsista hirveesti tietooki ja ymmärrystä niille lapsille
- se sillä tavalla on osa sitä lapsen hoitoa
- sadun käyttö yhtenä hoitomuotona tukemassa kaikkea muuta
- se on semmonen yks kokonaisuus
- sidottuna tähän koko osastohoitosysteemiin
- se on yks osa sitä kokonaishoitoo
- et se on yks osa sitä kokonaishoitoo nii me on aateltu, et se on semmonen tukea antava hoitoa tuekva terapia
- se on niinku siihe lapsen hoitoon kuuluva juttu ettei niitä voi erotella sillä tavalla
- en tiiä näkkyykö se käytännössä hirveesti
- ei kyllä saduista sillä tavalla haittaa oo lapselle
- saduista ei sillä tavalla haittaa oo lapselle
- ei osaa nimetä mikä vaikuttaa mihinkin ja miten se näkyy
- sitä on vaikee erottaa että mikä vaikuttaa mihin
- näkyy oman tarinan kertomisessa
- se on tärkeetä kans että se ei jää sitte vaan niinku minulle ne saturyhmän asiat
- aina niinku tiedottaa mitä siellä tapahtuu, mitä ite havannoi
- kerron niistä tunnelmista ja omista kokemuksista
- omista tunnelmista sitte on hyvä niinku se on tärkeetä että aina kertoo niitä toisille ja omille hoitajille
- ylleesä kerron sitte niinku meijän yhteisessä palaverissa, jos lapsesta puhutaan ni niinku aina niinku tiedottaa että mitä siellä tapahtuu että tai mitä niinku ite havannoi
- yks on terapiassa lapsi ni monesti sitte aina kerron sille terapeutille
- ne ei jää sillä tavalla vaan minulle ne asiat
- onki tärkeetä tuua ne sitte
- semmonen regressiivinen saturyhmä
- se oli semmonen regressiivisempi niillä ne tuttipullot iha isotki joi jopa nuoruusikäsiäki
- jopa nuoruusikäsiäki nuoria, jotka oli aika depressiivisiä, ja joilla oli semmosia hylkäämiskokemuksia nii tota semmosiaki oli siinä tuttipullosta joi taikajuomaa ja tai otti sitte tutin pois ja joi sen ja sitte nukku koko sen
- psykoottisia lapsia et ei voi olla semmosta regressiivistä ryhmää että sitä taantumista se ois liian rankkaa
- säilyy semmonen hoidollisuus
Merkitykset
- Tunteiden käsittely (22-41)
- Mielikuvien luoja (42-59)
- Taantuminen (1-21)
- Psyykkisen kehityksen tukija (60-74)
- Sadut hoidon tukena (177-205)
- Saturyhmässä käyttäytyminen (75-95, 130-144)
- Lapsi saturyhmän jäsenenä (108-129)
- Sadun luonne (96-107)
- Sadunlukija lapsen lähellä (166-176)
- Sadunlukijan asiantuntijuus (151-165)
- Sadunlukijan koulutus (145-150)
Teemat
- Sadun myönteinen merkitys lapselle (1, 2, 3, 4, 5)
- Saturyhmän piirteitä (6, 7, 8)
- Sadunlukijan merkitys saturyhmässä (9, 10, 11)