Etusivu / fi / Opiskelijalle / Kirjoittamisen työkalut / Lähdeluettelo ja viittaustekniikka

 

Täältä löydät KAMKin APA6 ohjeen

Lähdeluettelo ja viittaustekniikka

Lähteellä tarkoitetaan painettua (esim. kirjat, artikkelit ja www-sivut) ja painamatonta (esim. luennot, haastattelut) materiaalia, jota on hyödynnetty omaa tekstiä tuotettaessa. Käytetyt lähteet tulee ilmaista sekä tekstissä että lähdeluettelossa.

Jos lähteitä ei ole merkitty, kyseessä on plagiointi ja sillä on vakavat seuraukset (opintojakson hylkäys, varoitus tai erottaminen oppilaitoksesta).

Lähdeviitteillä ilmaistaan, missä kohdassa kirjallista työtä on käytetty mitäkin lähdettä apuna. Tekstissä olevien viittausten tarkoituksena on, että tekstin lukijan erottaa vaivattomasti, mikä on kirjoittajan omaa panosta ja mikä muualta lainattua tai referoitua. Tekstissä olevat viitteet viittaavat lähdeluettelon tietoihin, jossa lukija löytää tarkemmat bibliografiset tiedot.

Lähdeluetteloon merkitään kaikki ne lähteet ja vain ne lähteet, joita kirjoittaja on käyttänyt työssään. Viittauksen tulee antaa tarkka tieto viitattavaan lähteeseen, jotta se voidaan löytää lähdeluettelosta helposti ja vaivattomasti.

HUOM! Viittaamisella tarkoitetaan epäsuoraa lainausta eli lähteen tiedon selostamista omin sanoin. Suora lainaaminen on suorien lainausten eli sitaattien käyttöä. Suoria lainauksia tulee käyttää perustellusti ja säästeliäästi!

Esim. Viittaus: PDSA-ajattelumallin avulla voidaan aikaansaada muutos. Kokeilujen kehä koostuu: Plan = suunnittele, Do = kokeile, Study = tutki mitä tapahtui ja Act = päätä otetaanko käyttöön. (Torkkola 2015, 39 - 42.)

Suora lainaus: Torkkolan (2015, 25)  mukaan "hukka on arvoa tuottamatonta tekemistä, josta asiakas ei ole valmis maksamaan".

Lähdeviitteen muoto

Viitteiden merkitsemistapoja on monia, ja ne vaihtelevat aloittain ja julkaisijoittain. Kajaanin ammattikorkeakoulussa lähdeviitteet merkitään lainatun kohdan yhteyteen kappaleen loppuun. Viitteissä pyritään suppeaan, mutta täsmälliseen ulkoasuun. Viitteissä tulee merkitä lähteen sivut, joilta tietty tieto on peräisin. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi kun viitataan kokonaisiin tutkimuksiin. Viitteeksi ei koskaan merkitä http-osoitetta.

Pääperiaate lähdeviitteiden merkitsemisessä on seuraavan kaavan mukainen:

KIRJla2.gif

Esim. LEAN ajattelulla tavoitellaan työn sujuvaa etenemistä eli virtausta (Torkkola 2015, 23).

Jos artikkelin kirjoittajaa ei tiedetä, teokseen viitataan artikkelin otsikon parilla ensimmäisellä sanalla.

Muuta huomioitavaa:

  • Kahden (tai jos tekijöitä on useampia, kahden viimeisen) nimen välissä käytetään ja-sanaa, jos tekijät on mainittu itse tekstissä.

  • Kahden (tai jos tekijöitä on useampia, kahden viimeisen) nimen välissä käytetään &-merkkiä, jos tekijät on mainittu sulkeiden sisässä.

    Esim. Kappaleen lopussa (Kotka & Varis 2017, 16.)

  • Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän, ensimmäistä kertaa mainittaessa luetellaan kaikki nimet. Myöhemmin samaan lähteeseen viitattaessa riittää ensimmäisen nimen lisäksi ym. sekä vuosiluku ja sivut.

    Esim. Ensimmäinen kerta: (Hellström, Johnsom, Leppilampi & Sahlberg 2015, 45 - 50.) ja myöhemmin (Hellström ym.  2015, 104.)

  • Jos viitteellä viitataan yhteen lauseeseen, viite merkitään ennen lauseen pistettä. Jos viitteellä viitataan useampaan kuin yhteen lauseeseen, viite pannaan viimeisen viittausta koskevan lauseen jälkeen.

 
Lähdeluettelo

Lähdeluettelo on kirjoitelman lopussa oleva aakkosjärjestyksessä oleva lista lähteistä, joita on käytetty kirjoittamisessa. Lähteet merkitään lähdeluetteloon seuraavan mallin mukaisesti.

KIRJla3.gif

Esim. Torkkola, S. (2015). LEAN asiantuntijatyön johtamisessa. Helsinki: Talentum Pro.

Jos kyseessä on nettilähde ja kirjoittajaa ei sivulta löydy, www-sivut merkitään sen otsikon mukaan. 

Esim. Uudellamaalla korkein koulutustaso 2016. (2017). Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018. http://www.stat.fi/til/vkour/2016/vkour_2016_2017-11-02_tie_001_fi.html

 

Muuta huomioitavaa:

  • Jos kirjoittajia on kaksi, käytetään nimien välissä &-merkkiä.

    Esim. Pääkkönen, I. & Varis, M. ( 2000). Kriittinen lukutaito. Helsinki: Finn Lectura.

  • Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän, erotetaan nimet pilkuilla ja kaksi viimeistä nimeä erotetaan &-merkillä.

    Esim. Hellström, M., Johnsom, P., Leppilampi, A. & Sahlberg, P. (2015). Yhdessä oppiminen. Helsinki: Into Kustannus. 

  • Saman kirjoittajan julkaisut järjestetään vanhimmasta nuorimpaan. 

 
Artikkeli lähteenä

Lehtiartikkelin tiedot merkitään lähdeluetteloon seuraavan mallin mukaan:

KIRJla4.gif

* lehden nimi, vuosikerran numero ja sivut

Esim. Torppa, T. (2017). Valmentaja auttaa irti jumista. Talouselämä, (6), 58.

Jos artikkelin kirjoittajaa ei tekstissä ole, lähdeluetteloon merkitään kirjoittajan paikalle otsikko ja tekstissä viitataan sitten otsikon parilla ensimmäisellä sanalla.

image003.jpg

Artikkeli kokoelmateoksessa eli toimitetussa teoksessa:

Tynjälä, P. (2016). Asiantuntijan tieto ja ajattelu. Teoksessa E. Kallio (toim.) Ajattelun kehitys aikuisuudessa. (227 - 244). Jyväskylä: Suomen kasvatustieteelinen seura. 

 
Sähköinen lähde

Sähköinen lähde kirjataan samalla periaatteella kuin muukin lähde. Jos lähde on otettu avoimesta verkosta ja sille ei ole pysyvää osoitetta, silloin tulee mainita myös milloin lähde on luettu.

Jos sähköisen lähteen tekijää ei sivulta löydy, siihen viitataan sivun yhteisötekijän TAI sivun otsikon mukaan. 

Esimerkkejä verkkokirjoista kirjaston tietokannoissa:

Stewart, D.& Saren, M.M. (2014). The marketing pathfinder: Core concepts and live cases (1). Somerset, GB: John Wiley & Sons. Viitattu 28.2.2017. http://kamk.fi,kirjasto, Ebook Central.

Syvänne, M. (2016). Metabolinen oireyhtymä. Lääkärin käsikirja. Viitattu 8.1.2018. https://kamk.finna.fi/, Terveysportti.

Huom! Jos tietokannoissa mainitaan  elektronisen julkaisun pysyvä osoite / Permalink/ DOI (Digital Object Identifier), käytä sitä lähdemerkinnässä.


Seimenis, I., Sakas, D. & Konstantopoulos, N. (2009). A Strategic Model for the Business Communication field Training Decision in the Commerdial Enterprises. AIP Conference Proceedings 8 (13), 897 - 900.  Viitattu 8.1.2018. DOI:10.1063/1.3225463


Esimerkki vapaasti verkosta löytyvästä lähteistä:

Esim. Rahahuolto. (N.d.). Suomen Pankki. Viitattu 8.1.2018. https://www.suomenpankki.fi/fi/raha-ja-maksaminen/rahahuolto/

kirj3.jpg