Kajaanin ammattikorkeakoulun tiloissa toimii tutkimuslaboratorio, jossa harjoittelijat Reagan Chambers USA:sta ja Naela Villanueva Delmo Filippiineiltä tutkivat parhaillaan Lapin kullankaivajien laskeutusaltaan vettä 
projektipäällikkö Esther Takaluoman ohjauksessa. Takaluoma on epäorgaanisen kemian tohtori. Hän on työskennellyt KAMKilla vuodesta 2016. 

– Opiskelijat tulivat harjoitteluun Tarton yliopiston kansainvälisen opinto-ohjelman kautta, jonne opiskelijat tulevat ympäri maailmaa. Olemme tehneet yhteistyötä Tarton yliopiston kanssa jo neljästä viiteen vuotta, Takaluoma kertoo.

Tutkimukset liittyvät Lapin liiton rahoittamaan Puhdas AU-vesi -hankkeeseen, jossa yhteistyökumppanina on Lapin Kullankaivajain Liitto. Hankkeen tavoitteena on pienentää kullankaivuun vesistöpäästöjä nykyisestä tasosta 75 prosenttia. Kajaanin ammattikorkeakoulu on erikoistunut tuottamaan kaivosteollisuuden vedenkäsittelyn ratkaisuja ja on kehittynyt aiemmin myös flokkausmenetelmän kullanhuuhdonnan laskeutusaltaille. 
– Teemme nyt laskeutuskokeita biohajoavilla, leväpohjaisilla flokkulanteilla, Esther tarkentaa. 

Ratkaisuja vedenpuhdistukseen on kehitetty myös Waterpro-hankkeessa, jossa toteutettiin konttiin rakennettu vedenpuhdistuskokonaisuus. 
Prosessiveteen ja kaivosveteen jää usein raaka-aineita pieninä pitoisuuksina. Koska vesimäärät ovat suuria, arvokkaiden mineraalien kokonaismäärä voi kuitenkin olla merkittävä. KAKKU-hankkeessa kehitettiin menetelmä, jolla voidaan selektiivisesti ottaa talteen kuparia ja kobolttia raaka-aineena hyödynnettäväksi. Vuoden loppuun mennessä KAMKissa pilotoidaan ammoniumin ja metallien talteenotto.
– Kontin avulla voidaan toteuttaa vedenpuhdistusta ja metallien talteenottoa jäte- ja kaivosvesistä. Siirreltävä kontti on modulaarinen eli se voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan. Pitoisuudet, epäpuhtaudet ja haitta-aineet ovat aina erilaisia, Esther selostaa. 

KAMK tarjoaa myös teollisten sivuvirtamateriaalien hyödyntämiseen liittyvää tutkimusta ja palvelua. Esimerkiksi litium- kaivosten sivutuote, analsiimi-geopolymeeri, voi toimia biokaasun puhdistuksessa hiilidioksidin adsorbenttina. Erilaisista sivuvirtojen materiaaleista, kuten masuunikuonasta, voidaan valmistaa myös adsorbentteja jotka soveltuvat ravinteiden talteenottoon. 
Nutrem-hankkeessa on käynnissä koe adsorbenttien käyttämisestä ravinteiden talteenottoon vesistöistä. Kaupunginlampeen asennetaan suodatinkori, jonka geopolymeerirakeilla poistetaan vedestä fosfaattia. 
Hankkeissa tehdään yhteistyötä yritysten kanssa ja laboratorio tekee myös palveluliiketoimintaa. Esimerkiksi liikuteltava kivi- ja kaivannaisalan laboratorioympäristö laitteineen on Kainuun ja sen lähialueen kivi- ja kaivannaisalan yritysten sekä muilla toimialoilla toimivien yritysten käytettävissä. 
– Kahdesta kaivoksesta tulee kaivoskonttiin säännöllisesti analysoitavaa. Ostopalveluna seulotaan materiaalia ja arvioidaan, onko murskauspiiri optimoitu. 

Yritysyhteistyön ja palveluliiketoiminnan lisäksi KAMK käyttää mineraalitekniikan laboratoriotaan kaivosalan insinöörikoulutuksessa. 
– Yhdistän tutkimustietoa myös luentoihin. Jos puhun kaivosalan vedenpuhdistuksesta, puhun meidän tutkimusten lisäksi myös muualla tehtävästä kehitystyöstä, Takaluoma kuvailee. 
Kaivosalan osaaminen on auttanut myös koulutusviennissä.
– Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kehitetty Kansainvälinen Arctic Mines -kesäkoulu on järjestetty jo kolme kertaa. Neljäs toteutetaan loka-marraskuussa Japaniin.

KAMKin TKI-tiimin tekemässä tutkimustyössä ei vain sovelleta jo olemassa olevaa tietoa, vaan tutkimus on uuden tiedon luomista. 
– Parasta työssäni on luovuus. Tutkimustyön kautta voi syntyä liikeideoita, jotka tuovat Kainuuseen uusia yrityksiä ja luovat lisää työpaikkoja korkeasti koulutetuille, Takaluoma iloitsee.

Estheristä ja muista teknologiaa-alan hankkeista, koulutuksista ja opinnoista voit lukea KAMK Teknologia -liitteestä.