Etusivu / fi / KAMK / Ajankohtaista / Kajaanin ammattikorkeakoulussa on valmistunut kattava tutkimus vapaa-ajan asumisesta Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla

Uutisarkisto

Kajaanin ammattikorkeakoulussa on valmistunut kattava tutkimus vapaa-ajan asumisesta Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla

21.2.2020 13.00

Kajaanin ammattikorkeakoulu on selvittänyt yli tuhannen ulkopaikkakuntalaisen vapaa-ajanasunnon omistajan profiilia, mökin ja palvelujen käyttöä sekä palvelujen tarvetta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailun kärkikunnissa. Ulkopaikkakuntalaisten omistamien mökkien osuus on yleensä kunnissa yli 50 %. Korkein osuus on Vaalassa 85 % ja matalin Oulussa 18 %. Tarkastelun kohteena olevissa kunnissa määrällisesti eniten ulkokuntalaisten vapaa-ajanasuntoja on Kuusamossa (3512) ja vähiten Hyrynsalmella (395).

Vapaa-ajanasuntoja käytetään vaihtelevasti. Vuosittaiset vierailukertojen määrät ovat keskimääräisesti suurimpia Kalajoella, Sotkamossa ja Vaalassa sijaitsevilla vapaa-ajanasunnoilla. Käyntikertojen suuri määrä selittyy sillä, että kyseisissä kunnissa huomattava osa mökinomistajista tulee päiväkäyntivyöhykkeeltä eli noin 100 km säteeltä. 

Käyntikertojen määrä yleensä vähenee omistajien asuessa kauempana, mutta samalla käynnin viipymä pitenee. Näin on tilanne Kuusamon, Kuhmon ja Suomussalmen vapaa-ajanasunnoilla, joissa käyntikertoja on keskimääräistä vähemmän, mutta yhden käyntikerran viipymä on 9-12 päivää.  

Mökkiläiset ovat pääosin tyytyväisiä mökkikuntiensa palveluihin.  Vapaa-ajanasukkaiden tyypillisimmin käyttämiä palveluita ovat päivittäistavarakaupat, jätehuolto, erikoisliikkeet, polttoaineenjakelu, tietoliikenneyhteydet ja tapahtumat. Tyytymättömyyttä on yleisesti julkisen liikenteen palveluihin. Tarvittavista palveluista suurinta ostokiinnostusta on lumenaurauspalveluun, toiseksi eniten loma-asunnon korjaus- ja rakennustöihin ja kolmanneksi eniten puiden kaatoon sekä loma-asunnon puuhuoltoon.

Vapaa-ajanasuntoa kohti laskettu matkailukulutus vaihtelee Taivalkosken 1623 eurosta/vuosi Kuusamon 4222 euroon/vuosi. Kaikissa kohdekunnissa kulutetaan selvästi eniten euroja ruoka-, päivittäis- ja erikoistavaraostoksiin, joiden yhteenlaskettu prosenttiosuus kokonaiskulutuksesta vaihtelee Kalajoen 56 prosentista Vaalan 65 prosenttiin. Toisin sanoen rahassa mitattuna matkailullisesta vapaa-ajan asumisesta hyötyy eniten vähittäiskauppa.

Mökinomistajien arvioihin perustuen ulkokuntalaisten omistamien vapaa-ajanasuntojen käytön voidaan ennakoida hivenen lisääntyvän lähivuosina, erityisesti viikonloppuina ja loma-aikoina. Vapaa-ajan asumista koskevissa kehittämisehdotuksissa yleisiä teemoja näyttäisivät olevan jätehuolto, viestintä sekä erilaiset palvelutarpeet. Matkailua koskevat kehittämisehdotukset liittyvät usein matkailumarkkinointiin, tapahtumatarjontaan, luontomatkailun edistämiseen, julkisen liikenteen parantamiseen sekä luontoarvojen ja luonnon matkailullisen vetovoiman säilyttämiseen.


Kajaanin ammattikorkeakoulun luotsaama VALTO-hanke (Vapaa-ajan asumisesta liiketoimintaa) tuottaa kuntakohtaista tietoa vapaa-ajan asumisesta ja sen aluetaloudellista vaikutuksista päätöksenteon sekä suunnittelun ja kehittämisen tueksi niin yrityksille, kuntien elinkeinotoimille, maakunnallisille kehittäjille ja rahoittajille sekä mökkiläisille ja mökkitoimikunnille. Kevään aikana hankkeen puitteissa järjestetään matkailullisen vapaa-ajan asumisen edistämiseen tähtääviä työpajoja hankkeen kohdekunnissa. 

VALTO-hankkeessa on mukana matkailun kärkikuntia Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Kainuussa mukana ovat Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi. Pohjois-Pohjanmaalla hankkeeseen osallistuvat kunnat ovat Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Vaala. Hanketta rahoittavat Manner-Suomen maaseudun rahoittamisohjelma (Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset), mukana olevat kunnat sekä Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Linkit raportteihin:
Matkailullinen vapaa-ajan asuminen: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi
https://www.theseus.fi/handle/10024/323924 
Matkailullinen vapaa-ajan asuminen: Kalajoki, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Vaala
https://www.theseus.fi/handle/10024/323998 
 
Lisätietoja:
Mikko Keränen Jari Järviluoma
Projektipäällikkö Matkailututkija
+358 44 7101 620 jari.jarviluoma@kamk.fi
mikko.keranen@kamk.fi