Kainuulainen biokaasun tuotanto harppaa aimo askeleen eteenpäin, kun REMAC-lietteiden käsittelyn investointihanke on hyväksytty 18.3.2020 rahoitettavaksi KareliaCBC -ohjelmasta. Hankkeen budjetti on n. 2,8 M€, ja tästä summasta Puolangan biokaasulaitokseen kohdistuva osuus on n. 1,7 M€.

Hankkeessa investoidaan Puolangalle jätevesilietteiden käsittelyyn tarkoitettu pienehkön mittakaavan biokaasureaktori, joka palvelee jatkossa Puolangan ja lähikuntien tarpeita. Avokompostointi on ollut tyypillinen tapa käsitellä lietteitä maaseutukunnissa, mutta kompostoinnista ollaan heikon ympäristötehokkuuden vuoksi siirtymässä pois kaikkialla Suomessa. ”Ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt lietteen kuljettaminen rekoilla, fossiilisia polttoaineita käyttäen, jopa useiden satojen kilometrien päähän”, sanoo projektipäällikkö Outi Laatikainen KAMK:lta. ”Tässä hankkeessa pääsemme toteuttamaan tälle pienehkölle mittakaavalle suunnitellun laitoksen, joka onnistuessaan toimii referenssinä muillekin vastaaville seuduille.” 

Laitoksesta syntyy biokaasua, joka käytetään kunnan lämpölaitoksessa korvaamaan fossiilista polttoöljyä. Biokaasun tuotantoa liikennekäyttöön on kehitetty Suomessa viime vuosina voimakkaasti, mutta nyt investoitavan laitoksen kokoluokka sopii paremmin paikalliseen käyttöön.  

Hankerahoitusta tarvitaan, koska nimenomaan jätevesilietteiden käsittelyyn on haastavaa investoida markkinavetoisesti. ”Maatalouslietteiden käsittely biokaasuksi on voimakkaasti kasvava ala ja meilläkin Kainuussa on jo tästä esimerkkejä”, toteavat elinkeinopäällikkö Heikki Kanniainen ja MACON Oy:n asiantuntija Ilkka Kovalainen. ”jätevesilietteiden käsittelyyn tämä nyt toteutettava laitos on ensimmäisen laatuaan – tässä mittakaavassa ja tällä toimintamallilla - Suomessa”. 

Kyseessä on Kajaanin ammattikorkeakoulun johtama Suomi-Venäjä -yhteistyöhanke, johon Puolangan kunnan ja KAMK:n lisäksi Suomesta osallistuu MACON Oy. Samassa hankkeessa kehitetään myös lietteen käsittelyn ympäristötehokkuutta Venäjän Karjalassa. Kostamuksessa kehitetään lietteen jatkokäsittelyä ja kuivausta. Lisäksi Kontupohjan alueen kylissä kehitetään lietteen varastointia siten, että haitallisia valumia Äänisjärveen vähennetään. ”Tämä on ihan ainutlaatuisen hieno esimerkki siitä, kuinka ketterällä kainuulaisella yhteistyöllä saadaan isojakin muutoksia aikaan”, projektitiimi toteaa.

Eli Puolangan tyyliin sanoen: ”Silkkaa sontaahan tämä on. Ja jatkossa se sonta vielä mätänee täällä paikallisesti ja tuottaa meille lämpöä”, projektitiimi myhäilee.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Outi Laatikainen
outi.laatikainen@kamk.fi
0447101662