Suomalainen yhteiskunta, elinkeinoelämä ja julkinen sektori elävät parhaillaan voimakasta murrosvaihetta. Maapalloistuminen ja siirtyminen digitalouteen muuttavat yhteiskunnan perusteita ja liiketoiminnan ansaintalogiikkaa järisyttävällä tavalla.

Yhteiskunnan ja talouselämän muutosten vuoksi työelämän osaamistarpeiden ja sen myötä ammattirakenteiden voidaan ennakoida muuttuvan perusteellisesti seuraavien vuosikymmenien aikana. Korkeakoululaitoksen on pystyttävä vastaamaan näihin muuttuviin tarpeisiin maamme kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Suomen talouden elpyminen edellyttää, että Suomessa panostetaan enenevässä määrin ammatillisesti painottuneeseen, työelämää ja elinkeinoelämää uudistavaan korkeakoulutukseen. Ammatillisesti painottuneiden tutkintojen tarjoaminen kaikilla tutkintoasteilla on välttämätöntä korkeakoulurakenteista riippumatta.

Duaalimallissa rakenteista sisältöihin

Nykyinen ammattikorkeakouluista ja yliopistoista muodostuva korkeakoululaitos ei pysty enää nykyisenkaltaisena vastaamaan näihin edellä kuvattuihin haasteisiin, joiden edessä Suomi nyt on. Tämä kahdesta pilarista muodostuva korkeakoulujärjestelmä, niin sanottu duaalimalli on kahden vuosikymmenen ajan palvellut hyvin suomalaisen yhteiskunnan tarpeita, mutta rakenne kaipaa nyt selkeää uudistusta.

Ammattikorkeakoulujen rehtoreiden vahva viesti on, että suomalaista korkeakoululaitosta tulee kehittää kokonaisuutena.  Jo nykyisellään korkeakoulusektoreiden, eli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, väliset rajat ovat hämärtyneet. Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on eri puolilla maata yhteistyömalleja, joilla sektoreiden välisiä raja-aitoja on myönteisellä tavalla rikottu.

Kuitenkin lainsäädännössä on vielä jäljellä paljon erilaisia rajoitteita ja ehtoja, jotka estävät alueiden ja Suomen näkökulmasta tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen yhteistyön korkeakoulusektoreiden kesken.

Kaksinkertaisesta korkeakoululaitoksesta pitäisi voida siirtyä joustavampiin rakenteisiin. Korkeakoululaitosta ei tulisi jakaa kahteen eri sektoriin tuotettavien tutkintojen mukaan, vaan yhteiskunnan voimavaroja säästävät yhteistyörakenteet tulee sallia. Suomeen tulee voida muodostaa korkeakouluja, joissa tuotetaan sekä tieteellisesti suuntautuneita tutkintoja että ammatillisesti painottuvia korkeakoulututkintoja. Tällaista integraatiota estävät lainsäädännölliset esteet tulee poistaa.

Ammattikorkeakoulujen rehtorit korostavat, että ratkaisu korkeakoulusektorin menestykseen ei löydy yliopistolaitoksen ja ammattikorkeakoulujen työnjaosta, jossa ammattikorkeakoulut tuottaisivat kandidaattitasoisen koulutuksen ja yliopistot maisteri- ja tohtorikoulutuksen. Työ- ja elinkeinoelämä tarvitsee jatkossa vielä nykyistä enemmän erilaista osaamista ja eri tavoin profiloituja korkeakoulututkintoja. Tämän takia koulutuksellista työnjakoa ei tule tehdä kategorisesti tutkintotasojen, eli alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen mukaan.

Yksi korkeakoululainsäädäntö

Korkeakoulujärjestelmän kehittäminen kokonaisuutena edellyttää siirtymistä yhden korkeakoululainsäädännön piiriin. Käytännön ratkaisuvaihtoehtona rehtorit esittävät nykyiset sektorirajat rikkovien korkeakoulujen mahdollistamista tarvittavilla lainsäädäntömuutoksilla. Uudistus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seuraavalla hallituskaudella, sen jälkeen kun nykyinen ammattikorkeakoululainsäädännön uudistus on saatettu loppuun 2015 mennessä.

Korkeakoulusektorille voisi muodostua erilaisia korkeakouluja aina vahvoista kansainvälisistä tiedeyliopistoista ammatillisiin korkeakouluihin sekä erilaisia yhdistelmiä näiden väliltä. Tämän kaltaisella rakenneuudistuksella korkeakoulujen määrä todennäköisesti vähenisi merkittävästi, kun alueellisesti erikoistuneet ratkaisut olisivat mahdollisia.

Jotta Suomi pystyisi vastaamaan kansainvälisen kilpailukyvyn, taloudellisen tehokkuuden ja hyvinvoinnin tuottamisen haasteisiin, tulisi korkeakoululaitosta ohjata yhtenäisellä lainsäädännöllä. Kansainvälisiä esimerkkejä tulee hyödyntää Suomen korkeakoululaitoksen kehittämistoimenpiteistä päätettäessä. Esimerkiksi Ruotsissa on järjestetty korkeakoulutuksen rakenteita onnistuneesti.

Korostamme, että kaikilla korkeakouluilla profiilista riippumatta tulee jatkossakin olla koulutustehtävän lisäksi yhteiskuntaa uudistavaa tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintaa, jotta koko Suomen tasapuolinen kehitys voidaan turvata. Korkeakoulujen profiilit ja organisointiratkaisut voivat näin olla hyvinkin erilaisia eri puolilla Suomea.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, www.arene.fi

Lisätietoja:

Puheenjohtaja
Markku Lahtinen, p. 050 524 6525. markku.lahtinen@tamk.fi

Varapuheenjohtaja
Anneli Pirttilä, p. 040 766 4807. anneli.pirttila@saimia.fi