oppimisentp.jpg
Etusivu>Oppimisen työkalupakki>Kirjoittamisen työkalut>Lähdeluettelo ja viittaustekniikka

Lähdeluettelo ja viittaustekniikka

 

Lähteellä tarkoitetaan painettua (esim. kirjat, artikkelit ja www-sivut) ja painamatonta (esim. luennot, haastattelut) materiaalia, jota on hyödynnetty omaa tekstiä tuotettaessa. Käytetyt lähteet tulee ilmaista sekä tekstissä että lähdeluettelossa.

Jos lähteitä ei ole merkitty, kyseessä on plagiointi ja sillä on vakavat seuraukset (opintojakson hylkäys, varoitus tai erottaminen oppilaitoksesta).

Lähdeviitteillä ilmaistaan, missä kohdassa kirjallista työtä on käytetty mitäkin lähdettä apuna. Tekstissä olevien viittausten tarkoituksena on, että tekstin lukijan erottaa vaivattomasti, mikä on kirjoittajan omaa panosta ja mikä muualta lainattua tai referoitua. Tekstissä olevat viitteet viittaavat lähdeluettelon tietoihin, jossa lukija löytää tarkemmat bibliografiset tiedot.

Lähdeluetteloon merkitään kaikki ne lähteet ja vain ne lähteet, joita kirjoittaja on käyttänyt työssään. Viittauksen tulee antaa tarkka tieto viitattavaan lähteeseen, jotta se voidaan löytää lähdeluettelosta helposti ja vaivattomasti.

Alle on kerätty viittaustekniikan ja lähdeluettelotekniikan perussäännöt. Lisätietoa löydät Oparipakista ja Tiedon hakijan ja löytäjän oppaasta.

HUOM! Viittaamisella tarkoitetaan epäsuoraa lainausta eli lähteen tiedon selostamista omin sanoin. Suora lainaaminen on suorien lainausten eli sitaattien käyttöä. Suoria lainauksia tulee käyttää perustellusti ja säästeliäästi!

Esim. Viittaus: Kirjoitustapasi on muotoutunut elämänhistoriasi aikana (Alasilta 1999, 17).

Suora lainaus: Alasillan mukaan ”kirjoitustapasi on muotoutunut nykyiselleen vähitellen – vuosien ja vuosikymmenten aikana” (1999, 17).

 
Lähdeviitteen muoto

Viitteiden merkitsemistapoja on monia, jotka vaihtelevat aloittain ja julkaisijoittain. Kajaanin ammattikorkeakoulussa lähdeviitteet merkitään lainatun kohdan yhteyteen kappaleen loppuun. Viitteissä pyritään suppeaan, mutta täsmälliseen ulkoasuun. Viitteissä tulee merkitä lähteen sivut, joilta tietty tieto on peräisin. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi kun viitataan kokonaisiin tutkimuksiin. Viitteeksi ei koskaan merkitä http-osoitetta.

Pääperiaate lähdeviitteiden merkitsemisessä on seuraavan kaavan mukainen:

KIRJla2.gif

Esim. Uutisrakennetta voidaan kuvata seisovan kolmion avulla (Alasilta 1999, 93).

Jos artikkelin kirjoittajaa ei tiedetä, teokseen viitataan artikkelin otsikon parilla ensimmäisellä sanalla.

Esim. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyöllä tavoitellaan opiskelijoiden asiantuntijuuden kasvua (Tutkivan opiskelijan 2007, 6).

Muita sääntöjä:

  • Kahden (tai jos tekijöitä on useampia, kahden viimeisen) nimen välissä käytetään ja-sanaa, jos tekijät on mainittu itse tekstissä.

  • Kahden (tai jos tekijöitä on useampia, kahden viimeisen) nimen välissä käytetään &-merkkiä, jos tekijät on mainittu sulkeiden sisässä.

    Esim. Kappaleen lopussa (Kotka & Varis 2000,  16.)

  • Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän ensimmäistä kertaa mainittaessa luetellaan kaikki nimet. Myöhemmin samaan lähteeseen viitattaessa riittää ensimmäisen nimen lisäksi ym. sekä vuosiluku ja sivut.

    Esim. Ensimmäinen kerta: (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004, 124) Myöhemmin: (Hakkarainen ym. 2004, 104)

  • Jos viitteellä viitataan yhteen lauseeseen, viite merkitään ennen lauseen pistettä. Jos viitteellä viitataan useampaan kuin yhteen lauseeseen, viite pannaan viimeisen viittausta koskevan lauseen jälkeen.

 
Lähdeluettelo

Lähdeluettelo on kirjoitelman lopussa oleva aakkosjärjestyksessä oleva lista lähteistä, joita on käytetty kirjoittamisessa. Lähteet merkitään lähdeluetteloon seuraavan mallin mukaisesti.

KIRJla3.gif

Esim. Alasilta, A. 1999. Näin kirjoitat tehokkaasti. Helsinki: Inforviestintä.

Jos kyseessä on nettilähde ja kirjoittajaa ei sivulta löydy, www-sivut merkitään lähdeluetteloon sivujen omistajan mukaan.

Esim. Tilastokeskus. 2015. Laatuseloste: Väestöennuste 2015-2065. Saatavilla: http://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_laa_001_fi.html

Muita sääntöjä:

  • Jos kirjoittajia on kaksi, käytetään nimien välissä & -merkkiä.

    Esim. Pääkkönen, I. & Varis, M. 2000. Kriittinen lukutaito. Helsinki: Finn Lectura.

  • Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän erotetaan nimet pilkuilla ja kaksi viimeistä nimeä erotetaan & -merkillä.

    Esim. Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY.

  • Saman kirjoittajan julkaisut järjestetään vanhimmasta nuorimpaan. 

 
Artikkeli lähteenä

Lehtiartikkelin tiedot merkitään lähdeluetteloon seuraavan mallin mukaan:

KIRJla4.gif

* lehden nimi, vuosikerran numero ja sivut

Esim. Rutonen, M. 1996. Vaasassa on saatu isätkin mukaan. Opettaja 91, 8 – 9.

Jos artikkelin kirjoittajaa ei tekstissä ole, lähdeluetteloon merkitään kirjoittajan paikalle otsikko ja tekstissä viitataan sitten otsikon parilla ensimmäisellä sanalla.

image003.jpg

Esim. Tutkivan opiskelijan polku asiantuntijuuteen. 2007. Helsinki: Korkeakoulujen arviointineuvosto.

Artikkeli kokoelmateoksessa eli toimitetussa teoksessa:

Vesterinen, P. 2003. Projektiopiskelu ja -oppiminen ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Kotila, H. (toim.) Ammattikorkeapedagogiikka. Helsinki: Edita. 79 - 94.

 
Sähköinen lähde

Sähköinen lähde kirjataan samalla periaatteella kuin muukin lähde. Poikkeuksena on se, että lähteessä tulee mainita myös milloin lähde on luettu. Jos sähköisen lähteen tekijää ei sivuilta löydy, siihen viitataan sivujen omistajan mukaan. Jos viitataan saman omistajan sivuihin ja vuosiluvut ovat samat, erotetaan lähteet vuosiluku a, vuosiluku b jne. Merkintä n.d. tarkoitaa no date eli tekoaika ei käy ilmi lähteestä.

Esimerkkejä verkkokirjoista kirjaston tietokannoissa:

Fennel, D.A. 2005. Tourism ethics. Multilingual Matters Limited. Viitattu 20.9.2011. Http://www.kajak.fi, Nelli-portaali, Ebrary. 

Rautiainen, H. & Äimälä, M. 2008. Työaikalaki. Viitattu 20.9.2011. Http://www.kajak.fi, Nelli-portaali, Yritysonline.

Esimerkkejä artikkeleista kirjaston tietokannoissa

Huom! Jos tietokannoissa mainitaan  elektronisen julkaisun pysyvä osoite / Permalink/ DOI (Digital Object Identifier), käytä sitä lähdemerkinnässä.

Lähdeviite DOI-osoitetta käytettäessä:

Seimenis, I. & Sakas, D. & Konstantopoulos, N. 2009. A Strategic Model for the Business Communication field Training Decision in the Commerdial Enterprises. AIP Conference Proceedings 8 (13), 897-900.  Viitattu 20.9.2011. DOI:10.1063/1.3225463

Huom! Ohje DOI-merkinnän käytöstä löytyy Tiedon hakijan ja löytäjän oppaasta.

Lähdeviite permalink-osoitetta käytettäessä:

Nel, K. 2010. Stepping Up to the Plate: Developing an Effective Business Communication Strategy. Information Management Journal 44 (2), 38-41. Viitattu 20.9.2011. http://search.ebscohost.com/login.aspx?direct=true&db=afh&AN=48722444&site=ehost-live

Lähdeviite, jos tietokannasta ei löydy julkaisulle pysyvää osoitetta:

Basole, R.C. 2008.  Enterprise mobility: Researching a new paradigm. Information Knowledge Systems Management 7 (1-2), 1-7. Viitattu 20.9.2011. Http://www.kajak.fi, Nelli-portaali, Ebsco.

Esimerkkejä vapaasti verkosta löytyvistä lähteistä:

Esim.
Nyström, S. 2004. Projektioppimisen työkalupakki. Viitattu 20.9.2011. (linkki puuttuu)

Esim. Tilastokeskus. n.d. Työvoima. Viitattu 20.9.2011. http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/tyovoima.html

kirj3.jpg