Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tukimateriaali>Viitekehys

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys (näkökulma)


Teorialähtöinen tutkimus
Aineistolähtöinen tutkimus
Tutkimusasetelma


Teorialähtöinen tutkimus

Tarkoittaa:

a. sitä osaa tutkimusraportista (teoriakehys), jossa selvitetään empiirisen osan lähtökohtia ja perusteita (?!)

b. ei tarkoita tiettyä, yksittäistä tutkimusraportin osaa, vaan on selkeä teoreettinen näkökulma ilmiöön (!!)

c. yleinen asetelma ilmiössä esiintyvistä yhteen liittyvistä tekijöistä – vrt. tutkimusasetelma

MIKSI tai MIHIN viitekehystä tarvitaan:

  • mihin tieteenfilosofiseen lähtökohtaan tutkimus kuuluu
  • mihin teoriaan/teorioihin/käsitteisiin tutkimus perustuu ongelmia ja hypoteeseja asetettaessa
  • mitä aikaisemmat tutkimukset asiasta välittävät
  • miten aikaisempien tutkimusten tietoa hyödynnetään ko. tutkimuksessa
  • miten tutkittava ilmiö jäsentyy käsitteellisesti
  • esitetään teoreettinen orientaatioperusta ja perusteet teoreettisille valinnoille
    <- tutkittavan ilmiön eri näkökohtien jäsentelyä yhteyksiä olevaksi kokonaisuudeksi

MIKÄ on viitekehyksen tehtävä:

  • auttaa arvioimaan tehtyä tutkimusta
  • edistää sen ymmärtämistä ja
  • itsenäistä tutkimista
  • auttaa lukijaa tulosten soveltamisessa
  • ilman viitekehystä tutkimusta EI VOI ARVIOIDA!

MILLAINEN viitekehyksen tulisi olla?

Riippuu tutkimuksen tavoitteesta, tarkoituksesta ja tieteenfilosofista lähtökohdista

  • kattava
  • tasapainoinen (koherenssi)
  • looginen, asianmukainen
  • taloudellinen

Viitekehys vaihtelee muodoltaan ja sisällöltään!
Jokainen tutkija luo tutkimukseen omannäköisensä viitekehyksen!

Kaksi erilaista mahdollisuutta

Teoreettinen konteksti teoriataustana

Eräs tapa muodostaa teoriatausta on kuvata tutkimuksen teoreettinen konteksti. Teoreettisen kontekstin osalta teoriataustan luonne on lähinnä koostava. Siinä tuodaan esiin tutkimuksen kannalta keskeiset aihepiirit ja aiheita käsitellään siinä laajuudessa ja syvyydessä kuin tutkimuksen kannalta on relevanttia.

Teoreettinen viitekehys teoriataustana

”Toinen vaihtoehto (suositeltu) on teoreettisen kontekstin lisäksi esittää tutkimukselle teoreettinen viitekehys. Tutkittavaa ilmiötä tarkastellaan tämän viitekehyksen puitteissa. Teoreettinen viitekehys on luonteeltaan teoreettista kontekstia jäsentyneempi. Teoreettinen viitekehys voi olla systematisoitu viitekehys tai jokin lähestymistapa. Systematisoidun viitekehyksen keskeinen tehtävä on jäsentää ilmiötä. Keskeistä on ilmiön sisällöllinen erittely ja viitekehyksen osatekijöiden määrittely. Jos viitekehykseksi valitaan lähestymistapa, tutkittavaa ilmiötä tulkitaan tämän lähestymistavan ilmentymänä.” http://www.cs.jyu.fi/~miko/kurssit/TJTL30k/.

Opinnäytetyössä on oleellista kuvata taustoissa se työelämän konteksti, jossa opinnäytetyö tehdään tai mihin haasteeseen opinnäytetyö työelämässä liittyy!!!

Teoreettisen viitekehyksen muodostamisessa voi hyödyntää esimerkiksi

  1. käsitteellistä tutkimusta (esim. käsiteanalyysi)
  2. empiiristä tutkimusta
  3. konstruktiivista ja arviointitutkimusta

TEORIALÄHTÖISEN TUTKIMUKSEN VIITEKEHYKSEN ”RAKENTAMINEN”

  • Viitekehys on kuin elokuvan juoni, näkökulma, jonka avulla asiaa systemaattisesti kuvataan




Viitekehys voidaan havainnollistaa esimerkiksi

  • laatikkomallin avulla
  • kehämallin avulla
  • haarautuvan mallin avulla


Aineistolähtöinen tutkimus

Viitekehys muotoutuu laadullisessa tutkimuksessa prosessin aikana esiymmärryksestä, aineiston tulkinnan kautta ilmiön teoreettiseen kuvailuun. Esimerkiksi hermeneuttinen spiraali/kehä.

”Hermeneuttisella kehällä tarkoitetaan ilmiön tulkintaprosessin kehämäistä liikettä, jossa kokonaisuuden ja osien välillä vallitsee vuorovaikutussuhde. Tutkijalla on tietty esiymmärrys, ennakkokäsitys tai ennakko-odotus ja jopa todellinen ennakkoluulo, joka koskee tulkittavaa ilmiötä. Tutkijan esiymmärrys voi olla oman historian ja tradition muokkaama. Tutkija etenee ilmiössä (aineistossa), joka alkaa muuttaa esiymmärrystä, ja toisaalta myös esiymmärrys vaikuttaa ilmiön (aineiston) sisällön ymmärtämiseen. Tulkintakehässä liikutaan eteen ja taakse päin, tekstiä luetaan ja arvioidaan, uuden tiedon asteittainen omaksuminen ja lopulta oivaltava ymmärtäminen tapahtuvat kehän sisällä.”

Ilmiön ymmärtäminen tapahtuu tai merkitys syntyy tekstin ja tutkijan välisessä dialoginomaisessa prosessissa. Tulkinnassa keskeistä on kokonaisuuden ja osien suhde toisiinsa, tulkitsijan oman horisontin laajeneminen. Tavoitteena on tutkijan oman horisontin ja tulkittavan aineiston horisontin yhteensulautuminen.

Hermeneuttisen kehän lisäksi puhutaan myös hermeneuttisesta spiraalista, jossa tulkinnan jo synnyttyä palataan takaisin alkuun ja arvioidaan asiaa uudelleen kriittisesti soveltaen. Tulkintaprosessi on loputon prosessi, joka pitää ilmiön elävänä ja uusille tulkinnoille avoimena. Kyse on siitä, että esiymmärrys antaa aina taustan 'paremmin ymmärtämiselle', tietoisemmalle merkitysten tulkinnalle. Näin tutkija kehittää ymmärtämisen ja tulkinnan taitoja. Hän liikkuu ymmärtämisen kehällä.

”Tulkinnalla on alkuperä, jolta se rakentuu. Ajatus esiymmärryksestä viittaa ymmärtämisen ehtoihin, ihmisen kokemukselliseen maailmasuhteeseen, elämismaailman ensisijaisuuteen. Näin ajateltuna esimerkiksi ihmisen keholliseen olemiseen, välttämättä liittyvä tunneperäisyys, on juuri esiymmärtävää suuntutumista maailmaan. Tässä tulee esille esimerkiksi oppimisen ja ohjauksen kannalta keskeinen ajatus: esiymmärrys on kuitenkin jo ymmärtämistä. Ihmisen alkuperäisessä maailmasuhteessa maailmamme on jo merkitykselliseksi jäsentynyt. Ihminen on yleisessä ontologisessa mielessä jo alun perin ’tuomittu merkityksiin’.”

Edm. asiasta löytyy lisää mm. seuraavilta verkkosivuilta http://www.cs.jyu.fi/~miko/kurssit/TJTL30k/ViitekehyksetGradussa.htm
http://www.cc.jyu.fi/~petkuhm/filope.htm


Tutkimusasetelma

Ymmärretään kahdella tavalla:

  1. Yhtenäinen tutkimusstrategia, joka alkaa ongelman tunnistamisesta ja päättyy laadittuun tutkimussuunnitelmaan (ongelman tehokas ja luotettava ratkaisu)
  2. Asetelma, joka rajoittuu rakenteelliseksi asetelmaksi/ kehikoksi ns. tutkimuksen toteuttamissuunnitelma käytännön tasolla
    <- ohjaa suunnittelemaan ja toteuttamaan tutkimuksen

Merkitys:

  • tukee loogista päättelyä saada vastaus asetettuihin tutkimusongelmiin
  • ottaa huomioon mahdolliset seuraamukset
  • tutkimukseen liittyvät tekijät järjestetään niin, että saadaan luotettavat vastaukset tutkimusongelmiin sopivan tiedon keruumenetelmän avulla
  • auttaa tutkimuskysymyksiin vastaamisessa ja kontrollin ylläpitämisessä
  • kontrolloidaan ulkopuoliset tekijät, jotka voivat vaikuttaa tutkimustuloksiin

Voidaan havainnollistaa:

  • laatikkomallin
  • kehämallin
  • haarautuvan mallin avulla ja perustellaan sanallisesti

<- teoorialähtöisessä tutkimuksessa kysymys erilaisten muuttujien suhteiden kuvaamisesta
<- ottaa huomioon myös tiedon keruumenetelmän ja analyysimenetelmän

Viitekehys kannattaa suunnitella niin, että siitä voi kehittää myös tutkimusasetelman!