Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tukimateriaali>Määrällisen analyysi

Taulukko

 
Taulukko on tapa esittää täsmällistä tietoa suppeassa esitysmuodossa. Taulukossa voidaan esittää suuret tietomäärät järjestyksessä ja hallittavassa muodossa.

Ohjeita:

  • taulukolle annetaan nimi taulukon yläpuolelle
  • taulukot numeroidaan juoksevalla numerolla
  • rivi- ja sarakeotsikoihin laitetaan näkyviin mitta-yksiköt ja tarkkuudet esim. tuhansia (aikasarjoissa sarakeotsikoissa on yleensä vuosiluvut)
  • taulukon lukuja ei esitetä monella merkitsevällä numerolla (yleensä riittää kaksi merkitsevää numeroa); lukujen pyöristys tehdään matemaattisesti oikein
  • jos taulukossa käytetään prosenttilukuja, niin silloin pitää myös ilmetä perusarvo, mistä prosentit on laskettu
  • taulukon muotoon ja esitysjärjestykseen on kiinnitettävä huomiota
  • taulukoissa voi olla mahdollisia alaviitteitä
  • taulukossa käytettyjen symbolien on oltava yleisesti tunnettuja ja symbolit selitetään myös tutkimusraportissa esim. Ei yhtään - , tietoa ei saatu  
  • taulukot muokataan yksinkertaisiksi ja selkeiksi (tilasto-ohjelmien tekemää taulukkoa ei laiteta raporttiin sellaisenaan, vaan se muokataan)
  • tekstiin sijoitetuista taulukoista tulkitaan aina pääasiat
  • otantatutkimuksessa taulukoista saatavat prosenttiluvut tulkitaan kokonaisten tarkkuudella

 

Yksiulotteinen frekvenssijakauma

Esimerkki:

Työpaikan henkilökunnalta kysyttiin, kuinka usein he lukevat henkilökuntalehteä. Saatiin seuraava frekvenssijakauma (SPSS-tuloste):



Tutkimukseen osallistui 203 henkilöä ja henkilökuntalehteä koskevaan kysymykseen vastasi 196 henkilöä. Muokattuun taulukkoon kannattaa ottaa prosenttiluvut kaikista tutkimukseen osallistuneista (Percent-sarake) tai tähän kysymykseen vastanneista (Valid Percent). Koska kysymykseen vastaamattomia oli vain 3,4 %, niin tarkastellaan ainoastaan kysymykseen vastanneita ja muodostetaan seuraava muokattu taulukko:

Taulukko 1. Henkilökunnan henkilökuntalehden lukeminen

Vastanneita %
ei koskaan 4 2
silloin tällöin 19 10
melko usein 46 23
säännöllisesti 127 65
Yhteensä 196 100


Henkilökunta lukee henkilökuntalehteä hyvin, jopa liki 90 % lukee sitä säännöllisesti tai melko usein. Noin 65 % lukee henkilökuntalehteä ihan säännöllisesti.


Kaksiulotteinen frekvenssijakauma (ristiintaulukointi)

Tässä yhteydessä tulkitaan kaksiulotteiset taulukot (SPSS-tulosteet), mutta ei puututa niiden esittämiseen. Suuret tietomäärät ja suuret taulukot on syytä laittaa liitteisiin ja esittää niistä saatu tieto jollakin muulla tavalla.

Kaksiulotteisessa taulukossa prosentit voidaan laskea joko rivimuuttujasta, sarakemuuttujasta tai kaikista taulukon kumpaankin kysymykseen vastanneista. Tulkinta on kaikissa tapauksissa erilainen kuten seuraava esimerkki osoittaa. Se, mistä prosentit lasketaan, riippuu siitä, mitä tutkimuksessa tutkitaan ja mikä on tutkimuksen kannalta olennaista.

Esimerkki:

a) Prosentit luokka-astemuuttujasta ( sukupuolijakauma luokka-asteittain)



Vastaajia oli yhteensä 255.
Vastaajista miehiä oli 52 % ja naisia 48 %.
1. vuoden opiskelijoita oli 150 ja 2. vuoden opiskelijoita 105.
1. vuoden opiskelijoista 45 % oli miehiä ja 55 % naisia.
2. vuoden opiskelijoista 62 % oli miehiä ja 38 % naisia.

b) Prosentit sukupuolimuuttujasta (luokka-astejakauma sukupuolittain)



Vastaajista 59 % oli 1. vuoden opiskelijoita ja 41 % oli 2. vuoden opiskelijoita.
Vastaajista naisia oli 122 ja miehiä 133.
Naisista 67 % oli 1. vuoden opiskelijoita ja 33 % 2. vuoden opiskelijoita.
Miehistä 51 % oli 1. vuoden opiskelijoita ja 49 % 2.vuoden opiskelijoita.

c ) Prosentit kaikista vastanneista



255 vastanneesta 59 % oli 1. vuoden ja 41 % oli 2. vuoden opiskelijoita.
255 vastanneesta 52 % oli miehiä ja 48 % naisia.
1. vuoden naisopiskelijoita oli 32 % vastanneista ja 2. vuoden naisopiskelijoita oli 16 % vastanneista.
1. vuoden miesopiskelijoita oli 27 % ja 2. vuoden miesopiskelijoita oli 26 % vastanneista.