Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Teoreettinen materiaali>Tukimateriaali>Määrällisen analyysi

Aineiston kuvaaminen, analysointi ja tulosten tulkinta, raportointi sekä tulosten kirjoittaminen raporttiin

 
Tutkimusongelmista ja sen mukaan tehdyistä tutkimuskysymyksistä riippuu mitä tilastollisia analysointimenetelmiä tutkimuksessa käytetään.

Tutkimuksen tulosten tarkastelu- ja esitysvaiheet raportissa:

  • Aineiston kuvaaminen
  • Muuttujien väliset yhteydet/riippuvuudet
  • Tilastollinen päättely
    Tulosten yleistettävyys perusjoukkoon
    (hypoteesien testaus)


Aineiston kuvaaminen raportissa

Raportissa yleensä ensin esitetään muuttujien saamien arvojen jakaumat


Teksti ja kuvio (samoin teksti ja taulukko) ovat toisiaan täydentäviä eli tekstissä tulkitaan kuviosta olennaisin asia eli ei luetella kuvion kaikkia lukuja. Kun muuttujan jakaumaa kuvataan tiiviisti muutaman luvun avulla, käytetään tunnuslukuja esim. keskiarvoa, keskihajontaa, mediaania, kvartiileja.

Tulokset esitetään aihealueittain esim. taustamuuttujat, tiedotus jne. Muuttujan arvojen jakautumista voidaan tarkastella tutkimuksen kannalta tärkeissä toisen muuttujan ryhmissä esim. sukupuolittain, osastoittain, eri ikäryhmissä jne. Samoin tarkastelua voidaan lisäksi tehdä tietyt ehdot täyttävissä ryhmissä esim. viidesluokkalaisten poikien ryhmässä.


Muuttujien väliset yhteydet/riippuvuudet

Muuttujien välisten yhteyksien tarkastelussa käytetään

  • ristiintaulukointia (joskus sen yhteydessä kontingenssikerrointa)
  • korrelaatiokertoimia
  • regressioanalyysiä

Yleensä tutkitaan kahden muuttujan välistä yhteyttä eli pareittain:

  • Jos molemmat muuttujat ovat vähintään välimatka-asteikon muuttujia, niin niille voidaan laskea Pearsonin korrelaatiokerroin, joka kuvaa lineaarista riippuvuutta.
  • Jos muuttujat ovat järjestysasteikon muuttujia (tai toinen on järjestysasteikon ja toinen vähintään järjestysasteikoin muuttuja), niin niille voidaan laskea Spearmanin järjestyskorrelaatiokerroin.
  • Jos muuttujat ovat luokiteltuja muuttujia, niin näiden muuttujien välistä yhteyttä tarkastellaan ristiintaulukoinnilla. Riippuvuuden voimakkuutta voidaan tarkastella tässä yhteydessä kontingenssikertoimella (ei kovin yleistä). 


Jos kaksi muuttujaa ovat molemmat vähintään välimatka-asteikon muuttujia ja niiden välillä on lineaarista riippuvuutta, niin näiden muuttujien välille voidaan muodostaa matemaattinen malli, ensimmäisen asteen yhtälö. Sen kuvaaja on suora, jota sanotaan regressiosuoraksi. Tämän yhtälön avulla voidaan ennustaa toisen muuttujan arvoja, kun toisen muuttujan arvot tunnetaan.

Riippuvuustarkasteluissa on syytä tarkistaa, onko poikkeavia havaintoja, koska ne olennaisesti vaikuttavat tulokseen.


Tilastollinen päättely
Tulosten yleistettävyys perusjoukkoon

Aineistosta saatujen tietojen pohjalta pohditaan, mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä. Jos kyseessä on otos, niin tutkimuksen johtopäätökset tehdään otoksen perusteella. Otoksesta saadut tulokset pyritään siis yleistämään koko perusjoukkoon. Ennen kuin otoksesta saatu tulos voidaan yleistää koskemaan koko perusjoukkoa, on varmistettava, että sattuman todennäköisyys esim. muuttujien väliseen riippuvuuteen tai ryhmien väliseen eroon on tarpeeksi pieni. Tämän tutkimiseen käytetään tilastollisia testejä.

Tilastollisessa testauksessa pyritään selvittämään tiettyjen ennakkokäsitysten, väittämien eli hypoteesien paikkansa pitävyyttä jossakin perusjoukossa. Hypoteesit ovat välttämättömiä tutkimuksen etenemiselle, koska niiden avulla pyritään ratkaisemaan tutkimuksen ongelmat. Eri asioita testataan eri testeillä. Testien käyttöön liittyy aina ehtoja, jotka on muistettava tarkistaa ennen testin käyttöä.

Testiteoriaa ja esimerkkejä yleisimmistä testeistä:


Tilastolliseen päättelyyn liittyvää lisämateriaalia:

http://www2.amk.fi/mater/tutkimusmenetelmat/kvantitat/SisLuettelo.htm  

http://www.helsinki.fi/ktl/julkaisut/tkpk/index.htm  

http://www.helsinki.fi/ktl/julkaisut/ktj/index.htm  

http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/ohjeet.html  

http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/ohjeet/johdanto.html