Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tukimateriaali>Laadullisen analyysi ja tulkinta

Laadullisen aineiston analyysi ja tulkinta

Aineiston analyysin yleisiä lähtökohtia
Aineiston järjestäminen ja luokittelu
Analyysin yleinen eteneminen
Aineiston käsittelyn yleisin -perusketju
Koodaus
Kirjallisuutta ja esimerkkejä


Keskeistä laadullisessa aineistossa on muun muassa:

  • aineiston koko (näyte)
  • aineiston rajaaminen (teoreettinen kattavuus/kiinnostavuus)
  • aineiston kokoaminen
  • aineiston saturaatio (kyllääntyminen)

Aineistolähtöisestä tutkimuksesta on erilaisia kuvauksia siitä, miten kerätyn aineiston analyysi voidaan tehdä.


Aineiston analyysin yleisiä lähtökohtia ovat:

  • saada vastauksia tutkimustehtävään
  • erottaa aineistosta olennainen
  • tutustua aineiston sisältöön, mihin tarkoitukseen aineisto kerätty, ilmiön syvällinen ymmärtäminen, tutkimuksen luotettavuuden varmistaminen
  • analyysitekniikasta huolimatta, suunniteltava analyysin tekemisen kriteerit
  • erilaisuuksien ja poikkeavuuksien huomioiminen, mikä on aineiston rikkaus
  • alkuperäisen aineiston hyödyntäminen myös raportoinnissa

Laadullisen aineiston analyysi alkaa jo sen keruuvaiheessa. Tutkija tekee havaintoja sekä tutkittavasta materiaalista että konteksteista, joissa se esiintyy. Siksi on tärkeää pitää tutkimuspäiväkirjaa havainnoista koko ajan. Asiayhteydestä irrotettu materiaali voi kertoa tai ilmentää jotakin muuta kuin, mitä se alkuperäisessä kontekstissaan tarkoitti. Kuinka paljon aineistoa kannattaa kerätä? Laadullisen aineiston ollessa kysymyksessä yksi käyttökelpoinen ratkaisu on saturaatioperiaate eli ns. kyllääntymispiste, jolloin aineisto ei tuota enää uutta. Tämä tarkoittaa sitä, että jatketaan aineiston keruuta kunnes se alkaa toistaa itseään. Toisin sanoen sitten kun esimerkiksi haastateltavien puheessa ei enää ilmene mitään uutta edellisiin verrattuna, voidaan aineiston keruu lopettaa. Opinnäytetöissä ei tehdä, saturaatiopisteen täyttäviä, laajoja aineiston keruita.

Tutkimusaineiston analyysi on sidoksissa tutkittavaan asiaan ja tutkimustehtävään sekä aineiston keruutapaan. Ennen kuin voi aloittaa analyysia, on arvioitava opinnäytetyön tavoite ja tutkimustehtävä yhä uudelleen ja uudelleen. Mitä alun perin haluttiin selvittää? Tähän kysymykseen on analyysin aikana pystyttävä vastaamaan ja siihen on syytä palata useaan kertaan prosessin edetessä varmistamaan, että analyysi pysyy ”linjassa”. Tutkimustehtävästä riippuen laadullisen aineiston tutkittava aineisto voi olla

  1. tekstiä: litteroitua tekstiä esimerkiksi avoimesta haastattelusta, eläytymismenetelmällä tuotettuja tekstejä, tutkijan omia havaintomuistiinpanoja, lehtileikkeitä
  2. kuvamateriaalia (piirroksia, valokuvia, elävää kuvaa, leikeltyä kuvamateriaalia) tai
  3. erilaisia näytteitä (materiaalinäytteitä, värikarttoja)

 

Aineiston järjestäminen ja luokittelu

Tutkittavan aineiston analyysistä käytetään myös nimitystä arvoituksen ratkaiseminen. Havainnot eivät ole tuloksia, vaan johtolankoja arvoituksen ratkaisemiseksi. Analyysin tehtävänä on järjestää, jäsentää ja tiivistää aineisto niin, että mitään olennaista ei jää pois. Tällöin aineiston informaatioarvo lisääntyy. Tutkija joutuu tekemään monia valintoja tutkimuksen edetessä, joihin ei ole yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua. Analysointi on aina tulkintaa aineistosta. Aineiston sisällönanalyysia voi helpottaa esimerkiksi käsitekartan piirtämisellä.

Käsitekartan etuja ovat:

  • se on visuaalinen
  • se auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia
  • se selkiyttää osien välisiä suhteita
  • se auttaa selkeyttämään, mikä on oleellista ja mikä epäoleellista ja auttaa näin karsimaan turhia rönsyilyjä - näyttämällä käsitekarttaa tutkittaville, voi tutkija varmistaa, että hän on ymmärtänyt tutkittaviensa tarkoitukset
  • sen avulla voidaan esittää myös yhteisölle oman tulkinnan tuloksia

 

Analyysin yleinen eteneminen

  1. Aineiston huolellinen lukeminen ja/tai oma havainnointi kuvista tai muista näytteistä.
  2. Aineiston jakaminen osiin jonkin periaatteen mukaan: analyysitekniikat, teemoittelu, tyypittely, luokittelu
  3. Oman näkemyksen kirjoittaminen asiasta
  4. Omien havaintojen liittäminen teoriataustaan ja aikaisempiin tutkimuksiin. Hyvä tutkimusteksti on omien oivallusten ja teoriakirjallisuuden vuoropuhelua. Sanallinen kuvaus on oleellinen osa laadullista analyysiä
  5. Kaikkien valintojen perustelu

 

Aineiston käsittelyn yleisin -perusketju

  • Aineiston keruu
  • Aineiston tekstimuotoon purkaminen, litterointi teknisesti käsiteltävään muotoon
  • Analyysi
    • Analyysi alkaa aineiston lukemisella ja reflektoinnilla useita kertoja ja lukemisen aikana tehdään oivalluksia. Jos luulee löytäneensä aineistosta yleisen tulkinnan/hienot abstraktiot, niin on todennäköisesti ottanut analyysin ensimmäisen harha-askeleen. Tavoitteena on tutustua aineistoon ja ymmärtää aineiston todellinen sisältö
    • Lukemisen tavoitteena on löytää aineistosta kiinnostavia asioita tutkimustehtävän ja tutkimuksen tarkoituksen kannalta
    • Usein aineiston lukemista ja alustavaa analyysia ohjaa oma esiymmärrys ja tutkimustehtävä
    • Aineistoon liitetään muu aineisto kuten havainnot ja kenttämuistiinpanot
    • Aineistoon merkitään lukemisen aikana ”kiinnostavat” asiat. Merkinnät tehdään symbolein, värein tms. koodein (katso koodaus lopusta)
    • Analyysi etenee asteittain, prosessimaisesti. Ensimmäisen jäsennystavan pitäisi olla mahdollisimman lähellä sellaista käsitteellistä tasoa, jonka haastateltavat/tiedonantajat ja tutkija ymmärtävät samalla tavalla. Aineiston tulkinta ja jäsentäminen tapahtuvat koko ajan rinnakkain.
    • Aineisto pelkistyy (typistyy) vähitellen
    • Aineiston koodaus tehdään joko aineistolähtöisesti ilman mitään teoreettisia etukäteisolettamuksia ns. induktiivinen tai teorialähtöisesti ns. deduktiivisesti valitun teoreettisen näkökulman mukaan (Esimerkiksi jos aineiston keruumenetelmänä on ollut teemahaastattelu, lukemisessa ja koodaamisessa voi käyttää apuna teemahaastattelun teemoja)
    • Koodatut asiat kerätään yhteen ja erikseen aineistosta; luokittelu, teemoittelu ja/tai tyypittely
  • Aineiston analyysimenetelmä ja –tekniikka muuntuu, kun tekee 2 tai 3 aineiston keruuta ja kun aineiston analyysin taustalla on edellinen analyysi ja siitä saadut tulokset
  • On olemassa useita analyysitekniikoita ja viime kädessä tutkijan keräämä aineisto, ajattelu, lähestymistapa ja tieteenfilosofinen ote määräävät, mikä analyysitekniikka on sopivin. Lähestymistapana voi olla esimerkiksi yksilön tai yhteisön elämäntapa, käytännön arviointi tai muutos, ihmisen kokemus tai käsitys tai ihmisen tuottaman tekstin analyysi. Kukin lähestymistapa edellyttää omanlaisensa laadullisen analyysin suunnittelua ja tulkintaa.
  • Oikotietä analyysissä ei ole vaan lähtökohtana on tutkijan ajattelu

 

Koodaus

Laadullisen aineiston analyysi voidaan kuvata kierros kierrokselta eteneväksi prosessiksi.




Koodimerkillä on seuraavat tehtävät:

  • muistiinpano tekstiin, joka kuvaa tekstille annettua tulkintaa
  • jäsennetään sitä, mitä tutkijan mielestä aineistossa käsitellään
  • on tekstin kuvailun apuväline esim. mistä kukin haastateltava on puhunut
  • on aineiston jäsennyksen testausväline (esim. jos ennakkoon mietitty jäsennys)
  • toimii osoitteena (analyysin seuraavaan vaiheeseen ja analyysin edelliseen vaiheeseen: luotettavuuden arvioinnin perusta)


Koodaus voidaan tehdä avoimena tai valikoivana:

  • avoin koodaus (etenee aineistolähtöisesti eli induktiivisesti)
    • analysoidaan aineisto rivi riviltä tai sana sanalta tai lause lauseelta (selvitä luokitteluyksikkö)
    • tutkija koodaa (tekee merkkejä, symboleja..) aineistoonsa luokitteluyksikön mukaisesti
    • koodaus tuottaa ideoita ja ideat kannattaa kirjoittaa muistiin
    • avoin koodaus päättyy kun aineistosta alkaa hahmottua tietyt käsitteet tai tietty pääkäsite
    • tavoitteena on kehittää sellaisia teemoja, käsitteitä, joista voi kehittää jopa toimivan mallin tai teorian
    • päämääränä on käsitteiden luominen
    • esimerkki avoimesta koodauksesta
  • valikoiva koodaus (etenee teorialähtöisesti eli deduktiivisesti)
    • analysoidaan aineisto rivi riviltä tai sana sanalta tai lause lauseelta (selvitä luokitteluyksikkö)
    • tutkija koodaa (tekee merkkejä, symboleja) aineistoonsa nimettyjen asioiden mukaisesti
    • koodaus tuottaa sisällön etukäteen muodostetuille teemoille
    • päämääränä on asioiden teoretisointia
    • esimerkki valikoivasta koodauksesta

 

Kirjallisuutta

Alasuutari, P. 1994. Laadullinen tutkimus. Jyväskylä. Vastapaino.

Anttila, P. 1996. Tutkimisen taito ja tiedonhankinta. Akatiimi Oy.

Anttila, P. 1992. Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. WSOY. Helsinki.

Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä. PS-kustannus.

Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä. PS-kustannus.

Eskola, J. & Suoranta, J. 1996. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Rovaniemi. Lapin yliopisto.

Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä. Gummerus.

Suoranta, J. 1995. Tekstit, murrokset ja muutos. Acta Universitatis Lapponiensis 10. Rovaniemi. Lapin yliopisto.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Helsinki. Tammi.