Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tukimateriaali>Kirjallisuuteen perehtyminen

Aikaisempaan kirjallisuuteen/materiaaliin perehtyminen

Teorialähtöinen (määrällinen) tutkimusprosessi 
Aineistolähtöinen (laadullinen) tutkimusprosessi


Teorialähtöinen tutkimusprosessi

Mitä hyötyä on aikaisemmista tutkimuksista?

  • suuntaa ja ohjaa opinnäytetyössä tehtäviä valintoja
  • perehdytään aiheeseen liittyvään materiaaliin -> sen jälken vasta aineiston keruumittarin laadinta ja aineiston keruu
  • varmuus opinnäytetyön tarpeellisuudesta (raukeaako opinnäytetyön aihe, muuttuko näkökulma jne.?)
  • tutustuttaa ilmiöön
  • antaa näkökulman (vrt. viitekehys)
  • auttaa käsitteiden, aineiston keruumenetelmien valinnassa
  • perustelut mm. ongelmille, tutkimuskysymyksille hypoteeseille jne.
  • antaa kuvaa haasteista, joita opinnäytetyön tekijä mahdollisesti kohtaa prosessin aikana
     

Aikaisemmista tutkimuksista on siis hyötyä, koska

Teorialähtöisessä tutkimusprosessissa lähestytään ongelmaa (O1, O2, O3) tietystä teoreettisesta (teoria 1, 2, 3) näkökulmasta. Mietitään, miten kyseinen teoreettinen näkökulma auttaa jäsentämään kyseessä olevaa tutkimusongelmaa. Siksi aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen perehtyminen on välttämätöntä.

Esimerkiksi ongelman voi sijoittaa laadun, johtamisen tai elämänhallinnan kontekstiin ja johtamisen kyseessä ollessa teorian kohdille voi sijoittaa vaikka linjajohtamisen, luovan johtamisen tai yhteisöllisen johtaminen teorian. Kaikki teoriat lähestyvät johtamista ja selittävät johtamisen ilmiötä erilaisista näkökulmista. Mikään teoreettinen näkökulma ei selitä kaikkea eikä sovellu kaikkiin tutkimuksiin/opinnäytetöihin.

Tärkeää on valita opinnäytetyön teoreettisiksi taustoiksi oikeat ”teoreettiset” työvälineet!



Teorialähtöisessä opinnäytetyössä ollaan kiinnostuneita siitä, miten rajatun ilmiön tutkimus-ongelmaan voisi saada vastauksia tarkastelemalla sitä valitun teoreettisen näkökulman avulla. Opinnäytetyöntekijällä on tietty, perusteltu, ennakko-oletus, jonka mukaan valittu teoreettinen näkökulma voisi tuoda kyseisen ilmiön tutkimusongelmaan vastauksia. Teoreettisen näkökulman soveltamisen tuottamat vastaukset kuvataan raportissa valitussa ilmiökentässä.

Kun perehdyt materiaaliin ja kirjoitat ns. teoreettisia lähtökohtia:

  • tee synteesi ilmiötä koskevasta hajallisesta tiedosta (ei referaattia) vrt. tekijänoikeudet
  • sijoita ilmiö aikaisemmin tutkittuun tietoon
  • määrittele teoreettiset käsitteet ja operationaalista ne
  • käytä ja analysoi aikaisempaa tutkimustietoa
  • tärkeää on sijoittaa ilmiö niihin käytännön yhteyksiin, jossa opinnäytetyötä tehdään (huom! kontexti!) http://www.piramk.fi/kever/kever.nsf  
     

VINKKI

Kun luet aikaisempia tutkimuksia, silmäile ja perehdy erityisesti niiden seuraaviin osioihin:

  • Tutkimuksen nimi
  • Tutkimuksen tiivistelmä
  • Johdanto
  • Tulokset
  • Johtopäätökset
  • Pohdinta
  • Luotettavuus

Katso myös Tiedon hakijan ja löytäjän opas



Aineistolähtöinen tutkimusprosessi 

Mitä hyötyä aikaisemmista tutkimuksista?
Joskus välttämätön ja joskus vahingollinen! Toisten tutkijoiden mielestä ei pidä perehtyä materiaaliin ennen kentälle menoa ja toisten mielestä pitää perehtyä aihepiiriä koskevaan materiaaliin/tutkimuksiin.



Aineistolähtöisessä opinnäytetyöprosessissa on tärkeää kuvailla käsitettä, ilmiötä, jonka varaan aineiston keruu muotoutuu (ns. esiymmärrys). Käsitteen kautta muotoillaan tutkimustehtävä ja aineiston keruun kysymyksiä. Miten tarkkaan käsite tai käsitteet määritellään prosessin alussa, riippuu aineistolähtöisen tutkimusprosessin luonteesta? Lähtökohtien kuvailun laajuudesta ja valinnoista riippuu myös se, missä laajuudessa opinnäytetyön tekijä perehtyy aikaisempaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin.

Esimerkiksi opinnäytetyön aiheena voi olla johtaminen ja siihen liittyvinä käsitteinä tiimi, asiantuntijuus tai lähijohtajuus. Prosessin luonteesta riippuen opinnäytetyöntekijä kuvailee käsitteet hyvin väljästi rajaamatta niiden sisältöä. Prosessin voi käynnistää määrittelemättä käsitteitä lainkaan, jos luottaa esimerkiksi vankkaan kokemukseen asiasta. Edm. valintojen jälkeen hankitaan aineisto sopivalla/sopivilla aineiston keruumittareilla

Olennaista on esiymmärryksen kuvaus ilmiöstä, jota aikoo tutkia, selvittää. Intuitio voi ohjata tutkimuksen tekijää ja se täyttää kriteerit laadullisessa tutkimuksessa!

Katso myös Tiedon hakijan ja löytäjän opas.