Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tukimateriaali>Käsitteet

Keskeiset käsitteet - Käsitteellistäminen


KÄSITTEET TEORIALÄHTÖISESSÄ (MÄÄRÄLLISESSÄ) TUTKIMUKSESSA

Operationaalistaminen
Vaatimuksia
Keskeisten käsitteiden määrittely
Tiivistelmä tutkimuksen käsitteiden valinnasta ja määrittelystä

KÄSITTEET AINEISTOLÄHTÖISESSÄ (LAADULLISESSA) TUTKIMUKSESSA

Kirjallisuutta

Keskeiset käsitteet

Opinnäytetyössä ja yleensä tutkimuksessa on tärkeässä osassa keskeiset käsitteet. Käsitteiden avulla selkeytetään lukijalle tutkimuksen sisältö. Pyrimme hahmottamaan asioita maailmassa yleisellä, teoreettisella tasolla. Tutkimus rakentuu aina käsitteellisten ratkaisujen ja merkitystulkintojen varaan. Tutkimuksessa esiintyvät käsitteet eroavat toisistaan abstraktiotasoltaan. Jotkin käsitteet ovat konkreettisia käsitteitä. Ne liittyvät tiettyihin ajallisiin ja paikallisiin asioihin. Toiset käsitteet ovat abstraktilla tasolla; nimitämme niitä teoreettisiksi käsitteiksi.

Käsitteiden avulla

  • pyrimme hahmottamaan tutkittavaa ilmiötä yleisellä, teoreettisten käsitteiden tasolla
  • kuvaillaan todellisuutta tiiviisti
  • kommunikoidaan
  • esitetään keskeisiä asioita ”maallikoille”

 

Käsitteet teorialähtöisessä (määrällisessä) tutkimuksessa

Teoria - malli - keskeiset käsitteet

Teoria = muodostuu joukosta lakeja, jotka systematisoivat jotakin ilmiökokonaisuutta koskevat empiiriset säänönmukaisuudet; oletettu totuus.

Malli = kuvitelma, abstraktio todellisuudesta; yksinkertaistus kokonaisuudesta; ilmenee osien väliset suhteet; todentaminen vaikeaa, esimerkiksi taksonomiat.

Käsitteet = eria asia kun teoria. Ovat teorian muodostuksen sillan rakennusaineita.




Operationaalistaminen

Tutkimuksessa käytettävät keskeiset käsitteet on määriteltävä, purettava auki eli operationalisoitava (teoreettista käsitettä, joka esitetään opinnäytetyön taustassa, ei voida mitata suoraan vaan se on saatava mittarissa mitattavaan muotoon eli se on ns. operationaalistettava).

Esimerkiksi palvelun laatu on teoreettinen käsite ja jos siihen liittyy opinnäytetyön aihe, on konkreettisella arkikielellä tehtävä kysymykset, jotta kaikki vastaajat ymmärtävät palvelun laadun samalla tavalla.




Edelliseen kuvaan liittyviä kysymyksiä:

  • miten hyvin teoreettinen käsite on määritelty?
  • miten hyvin operationaaliset käsitteet kattavat teoreettisen käsitteen?
  • miten hyvin operationaaliset käsitteet kuvaavat teoreettista käsitettä?
  • miten operationaaliset käsitteet mittaavat/ovat mittaamatta toisiaan?
  • miten operationaaliset käsitteet voidaan muuttaa mittarin kysymyksiksi?

Teoreettisten käsitteiden vaatimuksia ovat muun muassa:

  • perusteltavuus
  • informatiivisuus
  • ekonomisuus
  • järjestelmällisyys
  • semanttinen itsenäisyys
  • ymmärrettävyys, tarkkuus, neutraalius
  • kielenmukaisuus

Monesti tutkijalle on vaikeata määritellä käsitteitä, koska hän joutuu käyttämään siinä erillistä tutkimussanastoa eli termistöä. Termistön käytölle on yleensä järkevät perustelut. Yhtenä syynä on arkikielen epämääräisyys. Arkikielen ilmaukset ovat monimielisiä ja epätäsmällisiä. Uusien termien käytöllä tai tarkkojen määritelmien avulla tutkija voi pyrkiä vähentämään tuota monimerkityksellisyyttä. Lisäksi arkikieli on luonteeltaan konkreettis-esineellistä eli käsitteet muodostuvat sen pohjalta, mitä voidaan välittömästi kuvailla, havaita ja kokea. Teoreettiset käsitteet taas pyrkivät tavoittamaan asioiden tai ilmiöiden olemuksen ja tunkeutuvat välittömän havainnon taakse.

Tutkimuksen keskeiset käsitteet vaativat pohdiskelua ja tarkkaa määrittelyä. Yleensä jo tutkimuksen aihe osoittaa nämä käsitteet. Ongelman asettelu useimmiten paljastaa mitkä ovat keskeiset käsitteet. Määritelmä on käsitteen kielellinen kuvaus. Siinä pyritään esittämään sopimus siitä, että jokin sana tai symboli merkitsee samaa kuin jokin toinen sana. Käsitteiden määrittely ei voi olla mitä tahansa, mitä tutkijan päähän pälkähtää. Useimmiten käsitteen merkitys selviää yksinkertaisesti: valittu laaja-alainen teoreettinen konteksti tuo tavallisimmin esiin myös keskeiset käsitteet ja näiden käsitteiden määrittelyt.


Keskeisten käsitteiden määrittely
:

  • rajaa ja täsmentää käsitteen
  • antaa käsitteelle merkityksen tai esittää kielellisen sopimuksen
  • luo normin käsitteen käytölle
  • sitoo yhteen käsitteen ja sen nimityksen (termi)

Määritelmiä tarvitaan koska niillä on useita tehtäviä.

Keskeiset käsitteet voidaan määritellä monella eri tavalla, esimerkiksi:

  • nimi- eli nominaalimääritelmän mukaisesti
  • ositus eli partitio määritelmän mukaisesti
  • reaalimääritelmän mukaisesti (kattavin!)
  • jaoitus eli dividio määritelmän mukaisesti
  • sijoitus eli locatio määritelmän mukaisesti

Määritelmän vaatimuksia:

  • tiivis ja looginen
  • ilmaistaan myönteisin termein
  • joustava
  • yksiselitteinen (ei kuvakielellä, huom. murteet)
  • ei kehämääritelmä!

* muista käsiteanalyysi eli tuo esille käsitteiden väliset suhteet ja juuri ko. opinnäytetyön kontekstissa/näkökulmassa

Tiivistelmä tutkimuksen käsitteiden valinnasta ja määrittelystä

Mitä on otettava huomioon?

  • Määrittele tutkimuksessa käytettävät tärkeimmät käsitteet
  • Selvitä aluksi, mistä näkökulmasta tai teoriasuuntauksesta käsin tarkastelet tutkittavaa ilmiötä
  • Selvitä, mitkä ovat tutkimuksesi peruskäsitteet eli teoreettiset käsitteet. Muista, että niitä ei yleensä ole monta yhdessä tutkimuksessa
  • Tarkista, mitä muita tarpeellisia käsitteitä on ehkä selvitettävä
  • Harkitse tarkasti, onko todella perusteltua keksiä kokonaan uusia käsitteitä
  • Vältä lainaamasta käsitteitä toisista tutkimuksista mekaanisen jäykästi, ilman omakohtaista harkintaa
  • Pyri ymmärtämään peruskäsitteet syvästi ja monitahoisesti
  • Jos esität useita määritelmiä samasta käsitteestä, päädy tarkastelussasi johonkin valintaan. Perustele tämä valintasi
  • Muista, että operationaalistaminen on aina tulkintaa ja teoreettisen käsitteen rajausta
  • Ota huomioon, että operationaalinen määrittely ei tuo esiin termin merkitystä
    Operationaalistaminen on tärkeä ja kriittinen ”vaihe” tutkimuksen tekemisessä ELI teoreettisesta käsitteestä käytännön tason käsitteisiin -> tutkimuksen luotettavuus on mittarin luotettavuus ja -> mittarin luotettavuus on sama kuin käsitteiden operationalisoinnin onnistuminen eli jos käsitteiden muuttaminen mittariin epäonnistuu, mitataan eri asiaa kuin, mitä väitetään
  • Älä otsikoi raportissasi lukua sanoin Tutkimuksen käsitemäärittelyt (tai muunlaisin vastaavin muodollisin fraasein), vaan laadi sisällöllinen, sisältöä ilmaiseva otsikko tai määrittele käsitteet siinä yhteydessä, kun ne ensi kerran mainitset
  • Erota keskeiset käsitteet ja ns. rajauskäsitteet

 

Käsitteet aineistolähtöisessä (laadullisessa) tutkimuksessa

Käsitteiden määrittelyn tavoitteet ovat aineistolähtöisessä tutkimuksessa erilaiset kuin teorialähtöisessä tutkimuksessa. Aineistolähtöisessä tutkimuksessa käsite määritellään usein tutkimusprosessin kuluessa. Esiymmärryksessä voidaan kuvata muun muassa käsitteen sisältöjä aikaisempien tutkimusten avulla, mutta tutkija ei tee tarkkoja käsitemäärittelyjä ja sen rajauksia. Tavoitteena on, että aineistolähtöisessä tutkimuksessa tiedonantajat kertovat oman kokemuksensa, mielipiteensä tai käsityksensä asiasta ja tutkija pyrkii tulkitsemaan heidän kertomaansa. Aineiston käsittelyn ja tulkinnan aikana käsitteet rajautuvat vähitellen sisällöllisesti, jonka jälkeen on vasta selvillä niin sanotut tutkimuksen keskeiset käsitteet.

Vertaa käsitteiden määrittelyn eroja teorialähtöiseen tutkimukseen.

Teorialähtöisessä tutkimuksessa käsitteiden määrittely (ns. teoreettisessa taustassa) ja käsitettä kuvaavan mittarin laatiminen ovat tyypillisesti erillisiä työvaiheita, jotka tehdään jo ennen aineiston keräämistä. Huolellisella operationalisoinnilla tehdään mahdolliseksi oikeaan osuva tulkinta: tutkija hahmottaa, rajaa ja määrittelee käsitteen, josta hän on kiinnostunut. Operationalisoinnin tarkka kuvaus on olennainen ja tärkeä prosessin osa, sillä sen kautta mittaus tehdään täysin näkyväksi.


Kirjallisuutta

Eskola, J. & Suoranta, J. 1999. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. Tampere.

Erätuuli, M. Leino, J. & Yli-Luoma, P.1996. Kvantitatiiviset analyysimenetelmät ihmistieteissä. Kirjayhtymä Oy. Helsinki.

Alkula, T. Pöntinen, S. & Ylöstalo, P. 1994. Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY. Porvoo-Helsinki-Juva.

Hirsjärvi, S. Remes, P. & Sajavaara, P. 1997. Tutkii ja kirjoita. Kirjayhtymä Oy. Helsinki.

Paunonen, M. Vehviläinen-Julkunen, K. 1997. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. WSOY. Juva.