Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Työelämäyhteistyö

Työelämäyhteyksien merkitys opinnäytetyöprosessissa

 

Keskeisin syy työelämän kanssa toimimiseen opinnäytetyöprosessissa on yhteistyöstä koituva hyöty kaikille prosessin osapuolille: opiskelijalle, toimeksiantajalle, opinnäytetyön ohjaajalle ja ammattikorkeakoululle.








Opinnäytetyön alkuvaiheessa onkin määriteltävä kolme tehtävää

  • opinnäytetyön oppimistehtävä (opiskelijan oppimistavoitteet)
  • kehittämistehtävä (työelämän tavoitteet)
  • tutkimustehtävä (opinnäytetyö osana ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteita).

Opiskelija voi opinnäytetyöprosessin aikana niin sanotusti testata ammatillisen asiantuntijuudensa kehittymistä. Hän saa kokemusta työelämää kehittävästä tutkimuksesta, hankkeesta tai projektista. Näin hänellä on myös hyvät mahdollisuudet tulla rekrytoiduksi toimeksiantajayritykseen. Toimeksiantona tehty opinnäytetyö hyödyttää opiskelijan lisäksi myös toimeksiantajaa. Hyötyä on sitä enemmän, mitä sitoutuneemmin toimeksiantaja ja opinnäytetyön tekijä suhtautuvat kyseiseen projekti- tai kehitystyöhön. Opinnäytetyön ohjaaja saa toimeksiantoina tehdyistä opinnäytetöistä ajankohtaista tietoa työelämän senhetkisistä ongelmista ja haasteista. Kun ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjaajan työhön on varattu aikaa konkreettiseen työelämäyhteistyöhön, niin ohjaaja saa mahdollisuuden verkostoitumiseen. Verkostoituessaan hän kykenee luomaan myös muuntyyppisiä yhteistyömuotoja toimeksiantajan kanssa. Työelämäverkoston kautta hän saa näin myös tietoa työelämän tulevaisuuden osaamistarpeista. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan opinnäytetyön tekijän, työyhteisön edustajan ja työtä ohjaavan opettajan yhteisiä ohjaustapaamisia.

Työelämäyhteyksien hoitamiselle ei ole yhtenäisiä käytäntöjä vaan ne vaihtelevat ammattikorkeakouluittain. Mikä sopii toiselle toimialalle, ei välttämättä sovi toiselle. Useimmat ammattikorkeakoulut soveltavat kotisivuillaan antamiensa tietojen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnassaan opinnäytetöiden kohdalla kahta erilaista menettelytapaa:

Kaikki ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt kuuluvat koordinoidusti erilaisiin suurempiin työelämän kanssa tehtäviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeet voivat olla usean eri ammattikorkeakoulun tai pelkästään yhden ammattikorkeakoulun eri yksiköiden yhteishankkeita. Osa opinnäytetöistä kuuluu siis laajoihin hankekokonaisuuksiin ja osa tehdään yksittäisinä, omina tutkimuksellisina tai produktiivisina opinnäytteinä toimeksiantajalle, johon opinnäytetyön tekijä on saanut yhteyden esimerkiksi harjoittelun tai normaalin työnhaun kautta.

Opinnäytetyön tekijän on ennen opinnäytetyön aloittamista selvitettävä ja perehdyttävä siihen, miten työelämäyhteydet on omassa ammattikorkeakoulussa koordinoitu ja miten opinnäytetyöt on linkitetty ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaan. Opiskelijan kannattaa etsiä vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Minkälaisia tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeita ammattikorkeakoulussa on meneillään, jossa voi tehdä opinnäytetyön? Minkälaista oman koulutusammatin asiantuntijuutta niissä voi kehittää?
  2. Miten oma opinnäytetyö tukee ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa?
  3. Mitkä ovat ammattikorkeakoulun vahvuudet ja kehittämisen kohteet yhteistyössä työelämän kanssa, mihin opiskelijoiden opinnäytetyöt on hyödyllistä liittää?
  4. Minkälaisia ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämishankkeissa tehtyjä opinnäytetöitä jo on saatavilla? Miten opinnäytetyössä saatuja tuloksia on jo hyödynnetty työelämässä?
     
     

Miten markkinoida ammattikorkeakoulua ja omaa osaamistaan opinnäytetyön avulla?

Viestinnän ja markkinoinnin perustotuuksiin kuulu se, että tutuksi tiedettyyn suhtaudutaan myönteisemmin kuin täysin vieraaseen. Tieto siis lisää myönteistä suhtautumista yhteisöä, sen palveluksessa olevia ja sen tarjoamia palveluja - asiantuntijayhteisön ollessa kyseessä - osaamista kohtaan. Kun puhutaan ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden tarjoamisesta potentiaalisille toimeksiantajille, on tilanne sama kuin asiantuntijayrityksen osaamispalveluiden markkinoinnissa. Oman itsensä ja osaamisensa markkinoinnin lisäksi tulisi yhteisö ja sen tarjoamat osaamispalvelut ja toimintatavat saada tunnetuiksi kohderyhmien keskuudessa mahdollisimman laajasti. Kun suomalaisia tuotteita markkinoidaan maailmalla, niin myyjän henkilökohtaiset ominaisuudet tai tuotteen erinomaisuus eivät ole ainoita asioita, jotka vaikuttavat ostajan ostopäätökseen. Ostajalle on tärkeää tietää myös, minkälaisesta maasta ja olosuhteista myyjä ja tuote ovat kotoisin. Monet seikat, jotka liittyvät maan kulttuuriin, vaikuttavat esimerkiksi tuotteen toimitusvarmuuteen, laatuun, lopullisten kuluttajien mielikuviin ja siihen, millä tavoin he suhtautuvat tuotteeseen.

Opinnäytetyön tekijän ja ohjaajan on hyvä olla tietoinen oman ammattikorkeakoulunsa rakenteesta, vahvuuksista, tavoitteista sekä toimintatavoista ja luoda työelämälle yhtenäinen kuva omasta ammattikorkeakoulusta. Tieto lisää myönteistä suhtautumista tulevaisuudessa myös seuraaviin opinnäytetyön tekijöihin ja laajemminkin yhteistyöhön.


Yhteistyösuhteen luominen toimeksiantajaan

Kun opinnäytetyön tekijä on yhteydessä potentiaaliseen tai tulevaan opinnäytetyön toimeksiantajaan, hän edustaa sekä itseään että omaa ammattikorkeakouluaan. Oman osaamisensa, oman ammattikorkeakoulunsa sekä tulevan toimeksiantajan yhteisön tunteminen on ensisijaisen tärkeää. Tapaamiseen toimeksiantajan kanssa tulisi suhtautua samalla tavoin kuin työnhakuunkin: omat vahvuudet, opintosaavutukset ja tulevaisuuden tavoitteet on hyvä selvittää itselleen ennen tapaamista. Mukaan tapaamiseen voi ottaa myös ansioluettelo, viimeiset koulu- ja työtodistukset ja suositukset, mahdolliset työnäytteet tai portfoliot. Lisäksi mukana voi olla myös kopioita oman suuntautumisen opinnäytetöiden tiivistelmistä. Ne kertovat toimeksiantajalle, mitä opinnäytetyöllä käytännössä tarkoitetaan ja minkälaista tutkimusta tai projektia hän voi opinnäytetyön tekijältä odottaa.

Opinnäytetyön tekijän on valmistauduttava esittelemään osaamisensa lisäksi myös oman ammattikorkeakoulunsa arvoja, rakennetta, toimintaa ja koulutusta. Oman suuntautumisensa lisäksi on hyvä olla tietoinen myös laajemmin ammattikorkeakoulun tarjoamista mahdollisuuksista. Näin jokainen opinnäytetyön tekijä luo yhtenäistä mielikuvaa työelämälle ammattikorkeakoulustaan, sen suuntautumisista ja niihin liittyvistä opinnäytetöistä. Tieto opinnäytetyön tekijän osaamisen taustoista luo myönteistä mielikuvaa toimeksiantajalle opinnäytetyön tekijästä itsestään että hänen edustamastaan ammattikorkeakoulusta.

Opiskelijan on tärkeää, että hän tutustuu ennen ensimmäistä tapaamistaan huolellisesti myös tulevaan toimeksiantaja-yritykseen. Tietoa voi kerätä yrityksen tai yhteisön kotisivuilta, vuosi- tai toimintakertomuksista sekä esitteistä. Huolellinen perehtyminen toimeksiantajayritykseen luo opinnäytetyön tekijästä hyvää kuvaa myös potentiaalisena työntekijänä.

Kohteliaat käyttäytymistavat on muistettava tapaamisen aikana. Siisti pukeutuminen, tervehtiminen, aikataulussa pysyminen, ryhdikäs esiintyminen, tarkkaavainen kuunteleminen, aktiivinen kysyminen, hymyileminen ja ystävällinen hyvästely kuuluvat kohteliaaseen käyttäytymiseen. On hyvä sopia myös seuraavasta mahdollisesta tapaamiskerrasta tai yhteydenotosta.


Toimeksiantoon liittyvät sopimukset

Opinnäytetyön toimeksiantoihin liittyvät kiinteästi erilaiset kirjalliset sopimukset. Laajoista tutkimus- ja kehittämishankkeista ammattikorkeakoulu tekee sopimuksen toimeksiantajan kanssa. Tällöin osapuolina ovat ammattikorkeakoulu ja yritys. Näissä sopimuksissa tulisi käydä ilmi mitä, missä, milloin ja miten on aiottu toimeksianto suoritettava. Lisäksi tulisi sopia siitä, mitä seuraa, jos toimeksianto jää suorittamatta.

Opinnäytetyön tekijän ja toimeksiantajan välinen yhteistyö käynnistyy aiheen saamisen jälkeen yhteisillä keskusteluilla ja sen jälkeen aihe- ja opinnäytetyösuunnitelman tarkasteluilla. Keskustelu jatkuu aiheen valinnan jälkeen yhteistyössä opinnäytetyön tekijän, ohjaavan opettajan ja toimeksiantajan kanssa sillä, minkälaisia tavoitteita opinnäytetyölle asetetaan. Minkälaiset ovat opinnäytetyön tekijän omat oppimistavoitteet ja mitkä ovat toimeksiantajan odotukset ja tavoitteet opinnäytetyöprosessille? Lisäksi tulisi keskustella siitä, minkälaiset tavoitteet opinnäytetyölle on asetettu ammattikorkeakoulun tutkimuksellisista lähtökohdista käsin. Kun tavoitteista, menetelmistä, vastuista ja velvollisuuksista, mahdollista kustannuksista, tekijänoikeuksista ja aikatauluista on päästy yhteisymmärrykseen, on hyvä laatia toimeksiantosopimus, johon tulee liittää myös opinnäytetyösuunnitelma. Kirjallinen sopimus on molemminpuolinen luottamuksen osoitus yhteistyöhön.

Keskeinen kysymys useissa toimeksiannoissa liittyy juuri opinnäytetyön tulosten tai projektien tuotosten omistus- tai tekijänoikeuksiin. Siksi ennen toimeksiannon allekirjoittamista, on selvitettävä tekijänoikeuteen liittyvät asiat.

Perusteksti tuotettu tähän kokonaisuuteen virtuaali-ammattikorkeakoulun 2005-2006 työryhmässä Lumme Riitta, Leinonen Rauni, Leino Mia, Falenius Mia (päävastuu) ja Sundqvist Leena.

Kokemus Teija Mankinen - Sotkamon Mielenterveyden Tuki Ry