Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Koulutus>Tavoitteet

Opinnäytetyölle asetettavia tavoitteita 

 

Tavoitteiden lähtökohdat

Ammattikorkeakoululaki (351/2003) määrittelee ammattikorkeakoulut osaksi korkeakoulutusjärjestelmää yliopistojen rinnalle samalla kun ne ovat muotoutumassa yhä enemmän tutkimus- ja kehittämisorientoituneiksi koulutusorganisaatioiksi. Laki määrittelee myös aikaisempaa selkeämmin ammattikorkeakoulun tehtävät. Tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kehittymistä ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Laki (351/2003) asettaa työelämän kehittämistä tukevan tutkimus- ja kehitystyön ammattikorkeakoulujen yhdeksi perustehtäväksi.

Opiskelijan kohdalla tutkimus- ja kehittämistyö kulminoituu opinnäytetyöhön, jolle työelämän tieto- ja taitovaatimukset luovat perustaa. Asetuksissa ammattikorkeakouluopinnoista (392/1991; 256/1995; 352/2003) todetaan, että opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Asetus jättää ammattikorkeakoululle itsenäisen liikkumavaran ja mahdollisuudet määrittää vaatimukset, mitä ne opinnäytetyöltä odottavat. Ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuuteen kehittyminen kytkeytyvät kuitenkin uudella tavalla opiskelijan työelämän asiantuntijuuteen kehittymisessä. Opinnäytetyön tulee tukea tätä kehittymistä. Opinnäytetyön tavoite liittyy ammattialaan, sen käytäntöihin ja käytäntöjen kehittämiseen ja siksi opinnäytetyöhön kohdistuu monenlaisia tavoitteita, joita voidaan havainnollistaa kuvioiden 1 ja 2 avulla.

Kuvio 1. Opinnäytetyöhön tavoitteita kohdistavat tahot




Opinnäytetyö ymmärretään kolmikantaisena (jopa nelikantaisena) prosessina, joka tuottaa uudenlaista osaamista eri toimijoiden käyttöön. Miten prosessissa onnistutaan? Siihen vaikuttaa ennen kaikkea opinnäytetyön toteutus ja toimijoiden välinen yhteistyö.
 
Kuvio 2. Opinnäytetyöhön osallistuvien konkreettisia tavoitteita



Opiskelijan tavoitteet 

Opiskelijan kannalta kyseessä on oppimisprosessi. Asiantuntijuuteen kehittyminen opinnäytetyön avulla voidaan kiteyttää tieteellisyyden kauko- ja lähitavoitteiden avulla. Tieteellisyyden kaukotavoitteita ovat muun muassa ajattelun ”välineiden huoltaminen”, jolla tarkoitetaan oman koulutusalan käsitteistön oppimista. Omien tietojenkäsittelytaitojen kriittinen arviointi, vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen (itsetuntemus) ja tieteellisen sekä kriittisen ajattelun peruspiirteiden oppiminen. Lähitavoitteita ovat oman koulutusalaan perehtyminen sekä tutkivan ja kehittävän työtavan omaksuminen. Opiskelijassa tulisi viritä uteliaisuus oman alan tutkimukselliseen kehittämiseen ja hänen tulisi oppia hyödyntämään tehtyjä tutkimuksia omassa työssään.

Opinnäytetyö on opiskelu- ja oppimiskokonaisuus, jossa opiskelija harjoittelee pitkäkestoista projektityöskentelyä samoin kuin tutkimuksellista otetta. Opinnäytetyöskentelyn aikana opiskelija harjaantuu tietyn ongelman suunnassa tapahtuvaan tiedonhankintaan, lähde- ja itsekritiikkiin, päättely- ja dokumentaatiotaitoon, oman työn suunnitteluun ja aikatauluttamiseen, prosessityöskentelyyn sekä oman työn ja työkäytäntöjen arviointiin. Kaikki nämä asiat vaativat keskittymistä opinnäytetyön tekemiseen ja reflektiivistä prosessointia. Tästä voisi päätellä, että opinnäytetyö on pitkäkestoisin ja vaativin työprosessi ammattikorkeakoulutuksen aikana, joka on useimmalle opiskelijalle yksi merkittävimmistä oppimiskokemuksista. Merkitykselliset kokemukset ovat oppimisen perusta. Jos opinnäytetyöskentelystä tulee oppijalle merkittävä kokemus, sillä on silloin henkilökohtaista vaikuttavuutta tai se on myös subjektiivisesti merkittävä. Henkilökohtainen vaikuttavuus tarkoittaa opiskelijan erilaisten taitojen ja toimintakykyisyyden laajenemista tai persoonallisuuden muutosta. Subjektiivisesti tärkeä kokemus on oppijan itsensä antama merkitys, joka ilmenee hänen elämässään. Opinnäytetyön valmiiksi saaminen tai sen aikaansaama ymmärryksen laajentuminen tai ammatti-identiteetin kehittyminen, voivat tehdä opinnäytetyöstä merkittävän oppimiskokemuksen.

Opinnäytetyöprosessi opettaa tekijässä kriittisyyttä, luovuutta ja kykyä ratkaista ongelmia. Opinnäytetyön tekemisestä oppimisen vahvuus on siinä, että syntyy uusia näkemyksiä, kun opiskelija ei entuudestaan tunne selvitettävää ongelmaa. Uudessa tilanteessa hänen on mahdollista saada kokemusta ja oppia asioita, joita hän ei kohtaisi tavanomaisissa tehtävätilanteissa. Tutkivalla työotteella tarkoitetaan sitä, että opiskelija analysoi omaa työtään sekä reflektoi ratkaisujensa perusteita ja toimintansa puitteita yhteistyössä ohjaajiensa kanssa. Sillä voidaan tarkoittaa myös jatkuvaa kriittistä oman havainnoinnin, ajattelun ja toiminnan sekä ammatillisen toiminnan puitteiden reflektiota. Reflektiivinen ammattikäytäntö on mitä suuremmassa määrin yhteisöllistä toimintaa. Tutkivan työotteen käsitteeseen liittyy kriittisyys, joka rinnastetaan usein vaihtoehtoja punnitsevaan ajatteluun sekä perustelujen kysymiseen. Näin kriittinen ajattelu lähestyy reflektion käsitettä. Tällöin reflektiolla kuin kriittisellä ajattelullakin on tehtävänä opiskelijan toiminnan ohjaaminen, tuntemattoman jäsentäminen kokonaisuudeksi sekä aikaisemman tiedon perusteiden arviointi. Kriittisessä ajattelussa eli reflektiivisessä oppimisessa on merkittävä juuri aikaisemman tiedon perusteiden etsiminen.

Asiantuntijuuden kehittyminen opinnäytetyön vauhdittamana saavuttaa kuvatut tavoitteet, jos oppimisen lähtökohtana on opiskelijan aito sisäinen motivaatio ymmärtää asioita ja ongelmia. Jokaisen ammattikorkeakouluopiskelijan tulisi kehittyä oman oppimisprosessinsa asiantuntijaksi, jotta hän voisi aidosti olla kriittinen ja itseohjautuva. Työssään ammattilainen tarvitsee kriittistä ajattelukykyä pystyäkseen valitsemaan pätevää tietoa tiedon tulvasta työnsä kehittämiseksi. Entistä enemmän sisältöjen oppimisen sijasta tulisi oppia työskentelyprosesseja, jotka ovat tarpeen työelämässä. Kyky ratkaista ongelmia ja kyky luoda uutta tietoa ovat opiskelijalle tärkeämpi kuin valtava faktatiedon opetteleminen. Yksittäisen opiskelijan kannalta opinnäytetyötä asiantuntijuuden kehittymisen tukena voi havainnollistaa kuvion 3 avulla.
 
Kuvio 3. Opinnäytetyö ammattikorkeakoulun opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen tukena



Opinnäytetyöllä on mahdollista koulutuksessa edistää opiskelijan asiantuntijuuteen kehittymistä. Sen avulla opiskelija oppii yhdistämään teoriaa ja käytäntöä sekä tiedostaa ammatillisen kehittymisenä merkityksen ja laaja-alaisuuden.
 

Työelämän ja ammattikorkeakoulun tavoitteet

Työelämälle ja yritykselle opinnäytetyö merkitsee myös organisaation osaamisen kehittämistä. Tärkeä ominaisuus niin opiskelijan, ammattikorkeakoulun kuin työelämänkin kannalta on se, kuinka opinnäytetyö hyödyttää työelämää. Työelämän kannalta opinnäytetyön tavoitteena on muun muassa se, että aihe on työelämälähtöinen, työelämä on mukana tekoprosessissa ja siinä on tuloksia, joita voi soveltaa työelämään. Ammattikorkeakoululle opinnäytetyö edustaa sille oikeutetun perustehtävän kehittämistä ja toteuttamista, kehittämistoiminnan profiloitumista sekä aluekehityshaasteeseen vastaamista. Ohjaavalle opettajalle opinnäytetyö mahdollistaa alansa asiantuntijuuden kehittymistä ja hänen vastuullaan on myös se, että opinnäytetyö on tutkimuksellisesti luotettava. Siksi opinnäytetyön ohjaus on merkittävää.

Opinnäytetöillä on erityisen tärkeä merkitys uusien toimintamallien rakentajana vastatessaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön asettamiin haasteisiin. Ammattikorkeakoulu on muutosagentti, jonka tehtävänä on tukea työelämän muutospyrkimyksiä organisoimalla yhteisiä kehittämishankkeita ja muutoskohteita uuden tiedon ja toimintatavan rakentamiseksi. Prosessissa mukana olevien henkilöiden mukana liikkuu paljon myös tietoa. Verkostossa myös ihmiset siirtyvät fyysisesti paikasta toiseen, jolloin heidän mukanaan siirtyy myös tietoa ja taitoa koulutuksesta työelämään ja päinvastoin.

Opiskelijan tekemä opinnäytetyö kuvastaa jo nimensä perusteella sitä, että se edellyttää opiskelijalta työn tekemisen lisäksi oppimista. Se on opiskelijan käyntikortti, joka jää hyödynnettäväksi kirjastoihin ja työpaikoille opiskelijan siirtyessä työelämän uralle. Opinnäytetyö kuvastaa opiskelijan osaamista mutta se ilmentää myös sitä osaamista, mitä ammattikorkeakoulussa on. Tämän vuoksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota opinnäytetöiden laatuun, jotta olisimme tietoisia, millaisesta osaamisesta ne muille viestivät. Samanaikaisesti, kun tutkimus- ja kehittämishankkeet lisääntyvät ammattikorkeakouluissa, myös opetuksen ja tutkimustoiminnan yhteensovittamisen tarpeet korostuvat.
 
Kuvio 4. Ammattikorkeakoulun tehtävien integroituminen



Ammattikorkeakoulut ovat keskeisiä alueidensa innovaatiojärjestelmän rakentamisessa, joka muodostuu niiden perustehtävien kautta. Koulutuksesta, tutkimus- ja kehitystyöstä sekä alueiden kehittämisestä (kuvio 4) muodostuva tehtävä palvelee työelämän tarpeita. Erityisesti ammattikorkeakoulun tehtävänä on palvella pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ja hyvinvointipalvelujen kehittymistä. Tähän tuo opinnäytetyöt yhden merkittävän ratkaisun ja kehittämisvälineen.


Opinnäytetyö - kolme samaa näkökulmaa