Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Ylempi amk (Soteli)

Opinnäytetyön raportointi

Hankekirjoittaminen

Perehdy hankekirjoittamisen mahdollisuuksiin ja ohjeistukseen opinnäytetyöprosessissa osoitteessa http://www.haaga-helia.fi/fi/aokk/tki/tki-liitteet/Hankekirjoittaminen_ohjeistus_opiskelijalle.pdf

Perehdy myös opinnäytetyön raportointiohjeisiin, joissa on kerrottu mm. opinnäytetyön lähdemerkinnät ja muoto-ohjeet.

Ammattikorkeakouluissa on selkeä yksimielisyys siitä, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on aina kirjallinen. Kirjallisen raportin muodoissa ei ole yhtä linjaa, vaan raportointiperinteet vaihtelevat. Keskusteluissa on korostettu sitä, että raportoinnin tulisi lähteä kehittämistoiminnan näkökulmasta. Perinteinen tutkimuksellinen IMRD-raportointi ei anna perustaa opinnäytetyölle asetettujen tavoitteiden kuvaamiseksi. Tärkeää on, että opinnäytetyön raportointi tapahtuu opinnäytetyöprosessissa eikä opinnäytetyöprosessista. Tällöin raportointi on koko ajan itsessään jo väline muutokseen. Samanaikaisesti opiskelija oppii sen, miten kirjoittamisen avulla voidaan vaikuttaa työn, työelämän sekä osaamisen kehittämiseen ja kehittymiseen. Raportoinnissa on olennaista miettiä, kenelle, miksi, miten ja mitä kirjoittaa.

Myös suosituksissa todetaan, että kehittämistyön luonne määrittää opinnäytetyön rakennetta ja raportointia. Lähtökohtana voidaan käyttää tutkimusraportoinnin ja projektiraportoinnin erilaisia perinteitä. Monografiatyyppisen raportin ohella voidaan suosia myös muita opinnäytetyön raportoinnin muotoja. Opinnäytetyö voi olla muun muassa ammatillisista artikkeleista muodostuva kokoelma tai kehittämisprosessin vaiheista koottu portfolio.

Opinnäytetyön raportointi noudattaa opiskelijan suunnittelemaa ja joustavasti päivittyvää opinnäytetyön kirjoitussuunnitelmaa. Opiskelija raportoi opinnäytetyötään koko ajan opinnäytetyöprosessissa, jolloin hän tuottaa erilaisia tekstejä, jotka muodostavat opinnäyteyön raporttikokonaisuuden. Käytännössä on havaittu, että raportointi onnistuu hyvin opinnäytetyöhön valitun metodologian avulla, jonka mukaisesti kirjoitussuunnitelma on laadittu.

Ohjeistuksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa ja kirjoittajakumppaneita monimuotoisessa opinnäytetyön hankekirjoittamisessa. Tekstien suunnittelu ja kirjoittaminen nivoutuu kiinteäksi osaksi opinnäytetyötä ja toteutuu samanaikaisesti kehittämistyön kanssa, yhdessä opettajien, opiskelijakollegojen ja työelämän kumppanien kesken. Esimerkki http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011060310896 hankekirjoittamisen soveltamisesta ylempi amk:n opinnäytetyössä.  Opinnäytetyön kirjoittamisen ja julkaisemisen suunnittelussa suositellaan hyödynnettävän seuraavaksi esiteltäviä kirjoittamisen työkaluja opinnäytetyön kirjoitussuunnitelmaa ja yhteiskirjoittamisen kirjoitussopimusta.

Hankkeen kirjoitussuunnitelma (Lambert 2005, 2006, 2007) on opinnäytetyöntekijän yhdessä toimijoiden kanssa laatima suunnitelma kirjoittamisen kytkemiseksi opinnäytetyöhön. Opiskelija aloittaa jo hankekirjoittamista käsittelevällä opintojaksolla alustavan kirjoitussuunnitelman laatimisen. Opiskelija ”pilkkoo” opinnäytetyön raportoinnin niin, että hän kirjoittaa siinä erilaisia, eri tarkoituksessa, eri kokoonpanossa, eri kohderyhmille ja erilaisille julkaisu- tai keskustelufoorumeille suunnattuja tekstejä. Opinnäytetyön aikana kirjoitetut tekstit ja julkaisut kootaan omaan hankekansioon, opinnäytetyöhön.

Opiskelija muokkaa, rakentaa ja täydentää kirjoitussuunnitelmaa yhdessä hanketoimijoiden (esim. opettajat, opiskelijat, työelämäkumppanit) kanssa. Kirjoitussuunnitelmaa rakentuu keskustelutilanteissa, joissa opinnäytetyötä suunnitellaan (esim. ohjausryhmän kokoukset, toimijoiden tapaamiset, internet-keskustelualustat, seminaarit). Tavoitteena on, että kirjoitussuunnitelma kokoaa toimijat yhteen pohtimaan myös kirjoittamista, virittää uusia ideoita monimuotoisten tekstien tuottamiseen, tekee kirjoittamisen näkyväksi eri hanketoimijoille, toimii arviointivälineenä sekä ennen muuta, tukee opinnäytetyön kehittämiskohteen rakentamista. On tärkeää, että toimijat pohtivat yhdessä, miksi ja missä vaiheessa hanketta minkäkinlaisia tekstejä on tarpeen kirjoittaa, keille teksti tulisi suunnata, miksi ja missä se tulisi julkaista. Lisäksi on pohdittava, miten kirjoitetaan: millaisia kognitiivisia (esim. mallittaminen, käsitteellistäminen) tai audiovisuaalisia (esim. valokuvat, videot) työkaluja hyödynnetään sekä millaista teskstilajia käytetään (esim. kehittämisraportointi, tieteellinen, etnografinen, journalistinen tai web-kirjoittaminen). Tekstilajin tulisi kuitenkin muotoutua tekstin tarkoituksen pohjalta, mikä haastaa kirjoittajat etsimään myös uudenlaisia tekstin muotoja (esim. tekstilajihybridejä, sekamuodosteita).

Opinnäytetyössä (työelämän kehittämishankkeessa) on erityisen tärkeää pyrkiä kirjoittamaan tekstejä, joilla voidaan tukea prosessin aikana tuotettujen uusien välineiden ja toimintamallien kokeilua ja käyttöönottoa omassa tai sidosryhmien organisaatioissa. Tällaista kirjoittamista kutsutaan interventionistiseksi kirjoittamiseksi (Lambert 2006, 2007). Teksteillä ei tällöin ainoastaan kuvata muutosta, vaan pyritään aktiivisesti tuottamaan muutosta. Kirjoittaja asettaa tekstinsä keskustelun kohteeksi erilaisissa kehittämisen tiloissa (esim. seminaarit, kokoukset) ja haastaa näissä lukijat aktiiviseen vuoropuheluun kanssaan. Kirjoitussuunnitelman viimeiseen sarakkeeseen kirjataankin tekstin aikaansaama sisällöllinen keskustelu, ”vastakaiku” (esim. uudet ideat, ehdotukset, kritiikki).

Kirjoitussuunnitelma on, paitsi opinnäytetyössä mukana olevien yhteistoiminnallinen kirjoittamisen väline, myös opiskelijan ja ohjaajan yhteinen, oppimista edistävä neuvottelun väline.

Suositeltavaa on, että opiskelija kirjoittaa yhdessä eri toimijan tai toimijoiden kanssa opinnäytetyöhön liittyviä tekstejä. Toisin sanoen opiskelija voi kirjoittaa yhdessä esimerkiksi toimeksiantajan, vertaisen, ohjausryhmän jäsen tai esimiehen kanssa, jos yhteiskirjoittaminen on kirjoitussuunnitelmassa arvioitu parhaimmaksi tavaksi raportoida asia. Yhteiskirjoittamisen tarkoituksena on edistää yhteisen kehittämisen kohteen rakentamista. Kirjoittaminen ja tekstin tarkastelu yhdessä antaa myös mahdollisuuden analysoida tehtyä kehittämistyötä ja aikaansaatuja muutoksia. Yhteiskirjoittamista opiskelija harjoittelee jo muiden opintojen yhteydessä. Kun päädytään yhteiskirjoittamiseen, tehdään kirjoitussopimus,  joka on aiesopimuksen kaltainen suunnitelma. Kirjoitussopimuksen käyttäminen yhteiskirjoittamisen suunnittelussa ohjaa yhteistyön osapuolia pohtimaan yhteiskirjoittamista, sen perusteluita, mahdollisuuksia ja käytännön toteuttamista sekä ennakoimaan mahdollisia yhteistyön ongelmia ja eettisiä kysymyksiä. Sopimusta tarkistetaan kirjoitustyön edetessä.

Yhteiskirjoittaminen opinnäytetyössä voi parhaimmillaan edustaa työelämäläheistä kirjoittamista, jonka avulla voidaan edistää ammattikorkeakoulun ja työelämän välisen kehittävän siirtovaikutuksen syntymistä. Yhteiskirjoittamisella voidaan rakentaa kahden toimintajärjestelmän yhteistyön muotoja ja tehdä näkyväksi kehittämistyön tuloksia alan toimijoille. Opiskelija voi oppia yhteiskirjoittamisen kautta uudenlaista työkulttuuria, jota voi omassa ammattitoiminnassa edelleen kehittää. Monimuotoisen hankekirjoittamisen kautta kirjoittamisen funktio osana opinnäytetyöprosessia muuttuu, kun tekstit ja niissä esitetty kehittämistyö tulevat työyhteisöjen käyttöön ja niitä julkaistaan foorumeilla, joilta ne ovat myös laajemmin hyödynnettävissä.



Suositeltavaa kirjallisuutta:

Lambert, P. 2005. Hankkeelle kirjoitussuunnitelma. KeVer 4 (4).  Ammattikorkeakoulututkimuksen verkkolehti. http://www.hamk.fi/kever

Lambert, P. 2006. Interventionist Writing in Research and Developmental projects. SIG Writing Publications. www.sigwritingpublications.org

Lambert, P. 2006.  Kirjoittamisen välineiden kehittäminen ammattikorkeakouluissa. SISUKAS. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen verkkolehti. http://sisukas.jamk.fi

Lambert, P. 2008.  Kirjoittaminen osana moniäänistä hanketoimintaa. Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu 1/2008. http://www.osaaja.net.

Lambert, P. 2007. Interventionistinen kirjoittaminen ammattikorkeakoulujen kehittämishankkeissa. Tutkijan oma tutkimusmatka käsitteen mallintamiseksi. KeVer 3 (6).  Ammattikorkeakoulututkimuksen verkkolehti. http://www.hamk.fi/kever.

Lambert, P. 2007.  Kirjoittamisen uudet välineet ammattikorkeakouluissa.  Ammattikasvatuksen aikakauskirja 2 (9), 15–26.

Lambert, P. & Vanhanen-Nuutinen, L. 2005. Kirjoittamisen genren kehittäminen.  Teoksessa L. Vanhanen-Nuutinen & P. Lambert (toim.) Hankkeesta julkaisuksi.  Kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän kehityshankkeissa. Helsinki: Edita Oy, 13–43.

Lambert, P. & Vanhanen-Nuutinen, L . (toim.) 2010. Hankekirjoittaminen. Välineitä hanketoimintaan ja opinnäytetyöhön.  HAAGA-HELIAn julkaisusarja. Tutkimuksia 1.

Vanhanen-Nuutinen, L. 2006. Challenges of collaborative writing: the case study of a nursing teacher, a nursing administrator and a researcher writing together. Nurse Author & Editor, no 4. http://nurseauthor.com

Vanhanen-Nuutinen, L. 2006. Kirjoitussopimus yhdessä kirjoittamisen ohjaamiseen opetuksessa ja tutkimus- ja kehityshankkeissa. KeVer 4 (5). Ammattikorkeakoulututkimuksen verkkolehti http://www.hamk.fi/kever

Vanhanen-Nuutinen, L. 2006. Yhdessä kirjoittamista kehittämässä. Teoksessa Kotila H (toim.) Opettajana ammattikorkeakoulussa. Edita Oy, 203–215.

Vanhanen-Nuutinen, L., Lumme, R. & Helenius, J. 2007. Yhteiskirjoittamisen jännitteet ammattikorkeakoulun ja työelämän kehittämishankkeessa. KeVer 3 (6). Ammattikorkeakoulututkimuksen verkkolehti.  http://www.hamk.fi/kever

Vanhanen-Nuutinen, L., Helenius, J. & Lumme, R. 2007. Contradictions of collaborative writing in practice-oriented development project between school and work. Researching Work and Learning. 5th International Conference on Researching Work and Learning. Conference Proceedings, review article, 845–852.

Vanhanen-Nuutinen, L. 2008. Työelämäläheinen yhteiskirjoittaminen.  Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu 1/2008. http://www.osaaja.net