Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tradenomi

Opinnäytetyöprosessi

 

Valmentavat opinnot 

Opiskelija perehtyy opinnäytetyötä edeltävissä opinnoissaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteisiin. Opiskelijalla tulee olla edeltävien opintojen suorittamisen myötä perusvalmiudet tehdä korkeakoulutasoinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön tekemisen edellytyksenä on kyky kriittiseen ajatteluun, riittävät perusvalmiudet aihealueen substanssista sekä riittävä menetelmällinen ja tutkimuksellinen osaaminen. Tehtävän opinnäytetyön luonteen mukaisesti korostuvat joko tutkimukselliset tai kehittämistoimintaan liittyvät valmiudet ja osaaminen.

 
Opinnäytetyö tradenomikoulutuksessa

Opinnäytetyön tekeminen edellyttää kykyä suorittaa systemaattista ja pitkäjänteistä tutkimus- tai kehittämistyötä. Siinä korostuvat analyyttisyys, kriittisyys (lähdekritiikki, itsekritiikki), loogisuus ja argumentaatiokyky eli kyky perustella tehtyjä ratkaisuja ja valintoja. Työn tekemisessä tarvitaan kykyä löytää ja hyödyntää olemassa olevaa tietoa, kykyä arvioida omaa työtään, sekä hyvää suullisen ja kirjallisen viestinnän hallintaa.  

Opinnäytetyöprosessi etenee vaiheittain. Opinnäytetyölle on luonteenomaista aiheen käytännönläheisyys ja konkreettisuus, tiivis työelämäyhteys ja tulosten hyödynnettävyys.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä (A353/2003). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää opinnäytetyöntekijältä omien valmiuksien tunnistamista ja valmiutta kehittyä sekä käytännön asiantuntijatehtävän mukaista aihetta. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyölle on ominaista vahva työelämälähtöisyys.

Lukukauden lopulla pidettävien työharjoitteluinfojen (ennen työharjoitteluun lähtöä) yhteydessä opiskelijoille pidetään ensimmäinen infotilaisuus opinnäytetyöaiheen hakemisesta (aiheenhakuinfo).

 
Opinnäytetyön aiheen valinta

Opiskelijan tulee ensisijaisesti pyrkiä löytämään aihe, joka liittyy johonkin käytännön työelämän ongelmaan. Opinnäytetyön tekijää kiinnostava ja työelämän kehittämistarpeita palveleva opinnäytetyö hyödyttää sekä työn tekijää, toimeksiantajaa että ammattikorkeakoulua.

Opiskelijan kannattaa aktiivisesti etsiä opinnäytetyön aihetta esimerkiksi työ- ja harjoittelupaikaltaan. Muita mahdollisuuksia työelämälähtöisen aiheen löytämiseksi ovat mm. ammattikorkeakoululle toimeksiantona saadut tutkimis- ja kehittämistehtävät. Nämä toimeksiannot ovat nähtävissä Jobstepissä (www.jobstep.net). Kun opinnäytetyö tehdään työelämän tilauksesta, niin opinnäytetyön tilannut yritys tai yhteisö nimeää henkilön opinnäytetyön ohjaajaksi.

Työelämälähtöinen opinnäytetyö voidaan tehdä myös harjoittelukokemuksista syntyneestä yleisestä työelämän tarpeita palvelevasta aiheesta ilman erillistä toimeksiantoa. Tällöinkin on suotavaa, että työlle on kuitenkin nimetty ohjaaja myös ammattikorkeakoulun ulkopuolisesta työelämästä.

Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti yksilötyönä, joskus parityönä. Useamman opiskelijan opinnäytetyöt voivat muodostaa yhdessä aihealueen laajemman kokonaisuuden. Parityönä tehtävissä opinnäytetöissä molempien opiskelijoiden on kyettävä osoittamaan oma osaamisensa ja panoksensa työn tekemiseen.

Opinnäytetyö on kokonaisuus, joka on laajuudeltaan 15 opintopistettä. Opinnäytetyöskentely pitää sisällään opiskelijan itsenäistä työskentelyä, osallistumiset opinnäytetyöseminaareihin ja ohjauskeskustelut.

Aiheen löydyttyä opiskelija keskustelee siitä ensin työ-/harjoittelupaikallaan tai mahdollisen muun toimeksiantajayrityksen edustajan kanssa. Jos aihe löytyy työharjoittelupaikalta, siitä kannattaa keskustella myös työharjoittelua ohjaavan opettajan kanssa. Sen jälkeen opiskelija täyttää alustavasti aiheanalyysilomakkeen ja lähettää sen opinnäytetöitä koordinoivalle opettajalle ja ottaa häneen yhteyttä. Koordinoiva opettaja ja/tai opinnäytetyön ohjaava opettaja (jos tiedossa), toimeksiantaja ja opiskelija keskustelevat yhdessä aiheesta. Opinnäytetyön aihe tulee olla sekä toimeksiantajan että koordinoivan opettajan hyväksymä. Keskusteluissa pyritään täsmentämään alustavasti opinnäytetyön tavoitteet, tarkoitus ja aikataulu.

Opinnäytetyölle nimetään ohjaava opettaja. Jos opinnäytetyö tehdään hankkeessa, hankkeesta vastaava opettaja/henkilö on myös opinnäytetyön ohjaaja. Opinnäytetöitä koordinoiva opettaja nimeää työlle ohjaajan työn substanssialueen mukaan, käytettävissä olevat ohjausresurssit huomioiden.

Opiskelijan on osallistuttava yhteiseen opinnäytetyöseminaariin työharjoittelun aikana (harjoitteluajankohdasta riippuen joko lokakuussa tai maaliskuussa). Poikkeustapauksissa, mikäli opiskelija on esim. työharjoittelussa ulkomailla ja estynyt näin ollen tulemasta opinnäytetyöseminaariin aikataulun mukaisesti, hän on velvollinen itse huolehtimaan korvaavaan seminaariin osallistumisesta ja sopimaan asiasta hyvissä ajoin opinnäytetöitä koordinoivan opettajan kanssa.

Opinnäytetyöseminaareissa osallistujille jaetaan opinnäytetyöpassi, johon opiskelija jatkossa kerää merkinnät opinnäytetyöskentelyyn kuuluvista suorituksista.

Opinnäytetyön tekeminen etenee opiskelijan itsenäisenä työskentelynä ja vastuu työn tekemisestä ja aikataulussa pysymisestä on opiskelijalla. Ohjauksen hakemisesta vastaa opiskelija itse, ja ohjaus toteutetaan pääsääntöisesti ohjaavan opettajan ja toimeksiantajan yhteistyönä. Opinnäytetyön ohjaukseen tulee valmistautua huolellisesti. Jokaista ohjaustapaamista varten tulee toimittaa ajoissa ohjaajille opinnäytetyön kirjallinen tuotos paperiversiona ja kysymykset/asiat, joista ohjauksessa halutaan keskustella. Ensimmäisessä ohjaustapaamisessa sovitaan ohjauksen pelisäännöt ja keskustellaan prosessin aikaisista vastuista ja velvollisuuksista.

 
Opinnäytetyön suunnittelu

Aiheanalyysin jälkeen opiskelija laatii kirjallisen opinnäytetyösuunnitelman ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaisesti. Opiskelijan tulee myös osallistua kirjaston järjestämään tiedonhakukoulutukseen. Opiskelijan tulee ottaa merkintä tiedonhakukoulutukseen osallistumisesta opinnäytetyöpassiin.

Opinnäytetyösuunnitelman laatiminen edellyttää perehtymistä aihetta käsittelevään kirjallisuuteen ym materiaaliin. Opinnäytetyösuunnitelma tulee esittää ohjaajan kanssa sovitussa opinnäytetyön esittämistilaisuudessa (Työsuunnitelman esitys ja opponointi). Tarvittaessa opiskelijaa pyydetään täydentämään opinnäytetyösuunnitelmaansa.

Opponointitilaisuudessa opinnäytetyöntekijä pitää suunnitelmansa esittelynä noin puolen tunnin mittaisen alustuksen, minkä jälkeen opponentti esittää oman lausuntonsa. Yleiskeskusteluun osallistuu myös yleisö. Puheenjohtajana toimii opinnäytetyön ohjaava opettaja.

Opponenttina toimii yleensä oman ryhmän opiskelija. Opponentin tehtävänä on tarkastella opinnäytetyöskentelyssä tehtävien valintojen perusteluja sekä esittää työtä tukevia ehdotuksia. On siis oleellista keskittyä opinnäytetyöskentelyn sisällöllisten tekijöiden, kuten tutkimusongelman asettelun ja aineiston valinnan tarkasteluun. Opponoinnin kesto on noin 15 minuuttia ja sen kulku voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:

  1. Opponentti antaa yleislausunnon suunnitellusta työstä (taso, merkitys, ansiot).
  2. Suunnitelman tarkemman analysoinnin kysymyksiä voivat olla esimerkiksi:
    • Miten tutkimusongelma on asetettu? (selkeys ja yksiselitteisyys)
    • Miten keskeiset käsitteet on määritelty ja ongelman merkittävyys perusteltu?
    • Mikä olisi vaihtoehtoinen tapa ratkaista tutkimus- tai kehittämisongelma?
    • Miten opinnäytetyön tekijä perustelee käyttämäänsä menetelmää ja aineistoa?
    • Mikä voisi olla sovelias vaihtoehtoinen menetelmä?
    • Mikä on mahdollisten tulosten luonne ja merkitys?
    • Mitkä olisivat mahdolliset vaihtoehtoiset tulokset?
  3. Loppukommenttina opponentti voi esittää yhteenvedon ja kehitysehdotukset.

Lisäksi opiskelijan on perehdyttävä toisen opiskelijan laatimaan opinnäytetyösuunnitelmaan ja opponoitava ¨ se suunnitelman esittämistilaisuudessa.

Opinnäytetyösuunnitelma tulee olla sekä ohjaavan opettajan että toimeksiantajan hyväksymä. Opiskelija laatii työn toimeksiantajan kanssa toimeksiantosopimuksen opinnäytetyön tekemisestä, ja toimittaa siitä kopion ohjaavalle opettajalle.

Oman työsuunnitelman esittämisen lisäksi opiskelija osallistuu vähintään kolmen (3) muun opinnäytetyösuunnitelman esitystilaisuuteen (merkinnät opinnäytetyöpassiin).

 
Opinnäytetyön toteutus ja raportointi

Opinnäytetyön toteutus ja tekeminen etenee hyväksytyn opinnäytetyösuunnitelman mukaisesti. Jos suunnitelmaan tulee merkittäviä muutoksia, ohjaava opettaja harkitsee uuden opinnäytetyösuunnitelman tarpeen yhdessä toimeksiantajan ja opiskelijan kanssa.

Toteutusvaiheessa opinnäytetyö etenee opiskelijan itsenäisenä työskentelynä, ohjausta hyödyntäen. Opiskelija syventää asiantuntemustaan ja perehtyy laajemmin aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Teoriaosuuden kirjoittaminen ennen empirian toteutusta helpottaa käytännön kehittämis- tai tutkimustyön (empirian) toteutusta. Näin voidaan välttyä myös virheiltä ja puutteellisuuksilta empirian toteutuksen osalla.

Teoriaosuuden kirjoittamisen jälkeen, tai mahdollisesti osittain sen kanssa samanaikaisestikin mikäli se on aiheellista esim. toimeksiantajasta johtuvista syistä, opiskelija toteuttaa työn empiirisen osuuden. Empiria voi olla opinnäytetyösuunnitelman mukaisesti joko kehittämistehtävän toteutus tai laadullisen/määrällisen tutkimuksen toteutus. Mikäli työssä on tilastollinen osuus, opiskelija hyödyntää tilasto-opettajan ohjausta (ks. myös opinnäytetyön tilastollinen osuus –ohje). Kysely-/haastattelulomake on aina hyväksytettävä ohjaavalla opettajalla ja tilastollisen tutkimuksen osalta lisäksi tilasto-opettajalla, ennen tutkimuslomakkeen käyttöä ja aineiston keruuta. Aineiston keruun jälkeen opiskelija analysoi ja tulkitsee tuloksia sekä tekee johtopäätöksiä ja arvioi tuloksia sekä prosessia. Tilastollisen työn osalta opiskelijan tulee tarkistuttaa tilasto-osuus tilasto-opettajalla, ja opiskelijan on tehtävä tarvittavat korjaukset työhön. Opinnäytetyöpassissa tulee olla merkintä tilasto-osuuden hyväksynnästä.

Opinnäytetyön dokumentointi tehdään opinnäytetyön mallipohjalle ammattikorkeakoulun kirjallisten opinnäytetyöohjeiden mukaisesti.

 
Opinnäytetyön esitys, palautus ja arviointi

Kun opinnäytetyö on jätetty ohjaavalle opettajalle tarkastettavaksi, opettaja voi antaa luvan sen esittämiseen. Esitettävässä työssä tulee olla myös ammattikorkeakoulun ohjeiden mukainen tiivistelmä. Opiskelija sopii ohjaajan kanssa työn esitysajan ja varaa esitystilan. Luokkatilan voi varata Taito 1:n infosta. Esitystilan ja –ajan opiskelija ilmoittaa Taito 1:n opinnäytetyöilmoitustaululla. Opinnäytetyön esitys on mahdollista pitää myös toimeksiantajan tiloissa, mikäli näin sovitaan. Opiskelija valmistelee esitystä varten tarvittavan materiaalin.

Työn suullinen esitys on samalla opinnäytetyön julkistamistilaisuus. Paikalle kutsutaan myös toimeksiantajan edustaja(t), mikäli heillä on mahdollisuus saapua paikalle. Ohjaava opettaja ilmoittaa esitystilaisuudesta Kajaanin ammattikorkeakoulun Internet-sivuilla.

Opinnäytetyön esityksessä opiskelija esittelee työnsä keskeisen sisällön, työn toteutuksen ja saadut tulokset. Suullisen esityksen pituus on noin 30 minuuttia. Esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja työhön liittyen. Esitystilaisuudessa ohjaava opettaja ei anna arvosanaa tai arvioi työtä.

Ohjaava opettaja ja työn 2. tarkastaja voivat myös edellyttää työhön tehtäviä muutoksia/korjauksia ennen työn kansitusta. Tällöin opiskelija tekee vaaditut korjaukset ennen työn lopullista arvioitavaksi jättämistä ja kansitusta.

Kun opinnäytetyö on hyväksyttävissä, ohjaava opettaja antaa luvan julkaista työ Theseus verkkokirjastossa.   Ennen julkaisua työhön on liitettävä englanninkielinen, kielen opettajan tarkastama ja hyväksymä abstract.

Oman opinnäytetyön esityksen lisäksi opiskelija osallistuu vähintään kolmen (3) muun työn esitystilaisuuteen. Näistä tulee olla merkinnät opinnäytetyöpassissa.

Opinnäytetyöskentelyyn kuuluvan kypsyysnäytteen opiskelija kirjoittaa saatuaan siihen ohjaajaltaan luvan. Kypsyysnäytteen kirjoittamiseen on ilmoittauduttava palauttamalla täytetty tentti-ilmoittautumiskuori opintotoimistoon. Kypsyysnäyte kirjoitetaan yleisinä tenttipäivinä, jotka ilmoitetaan ennen kunkin lukuvuoden alkua. Ohjaava opettaja laatii kypsyysnäytteeseen opinnäyteytyön aihepiiristä 2 otsikkoa, joista opiskelija valitsee toisen ja kirjoittaa siitä kypsyysnäytteen.

Opiskelija luovuttaa ohjaavalle opettajalle valmiin työn arvioitavaksi viimeistään ohjeissa ilmoitetuna opinnäytetöiden jättöpäivänä.  Opiskelija tallentaa hyväksytyn  opinnäytetyön Theseus-verkkokirjastoon ohjeiden mukaan (http://www.theseus.fi/ohjeet.html). Hän toimittaa työstä yhden  irtolehtipainoksen opintotoimistoon arkistointia varten. Opiskelija jättää opintotoimistoon myös kopion sähköpostista, jolla osoittaa tallentaneensa työn Theseukseen.

Jos opiskelija ei julkaise työtään Theseuksessa, hän toimittaa kaksi irtolehtiversiota opintotoimistoon, toinen on arkistointia varten, toinen kansitetaan ja on saatavissa ammattikorkeakoulun kirjastossa. Opinnäytetyö julkaistaan siis joko Theseuksessa tai kansitettuna, ei molemmilla tavoilla.   

Arvioitavaksi luovutuksen yhteydessä opiskelija toimittaa toimeksiantajan kirjallisen arvioinnin omasta opinnäytetyöstään ohjaavalle opettajalle.

Jos opiskelija haluaa kansittaa opinnäytetyönsä itselleen ja yhteistyökumppaneilleen, hän hoitaa asian itse opiskelijakunnan toimiston (Kamon) kautta.

Ohjaava opettaja ja työn toinen arvioija arvioivat opinnäytetyön kirjallisesti (tyydyttävä 1-2, hyvä 3-4, kiitettävä 5). Arvioinnin osalta asia on kuvattu tarkemmin kohdassa arvioinnin taustaa.

 
Kypsyysnäyte

Ammattikorkeakoulusta valmistuvan opiskelijan tulee laatia kypsyysnäyte, jolla hän osoittaa perehtyneisyyttä ammatti- ja tutkimusalaansa sekä äidinkieleensä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tenttitilanteessa ja siihen ilmoittaudutaan tenttimenettelyn mukaisesti, kun ohjaaja on antanut kypsyysnäyteluvan. Kirjoitusaikaa on 2 tuntia 15 minuuttia (kolme oppituntia).

Ohjaaja laatii kypsyysnäytteeseen otsikot opinnäytteen aiheesta. Kypsyysnäyte on kielellisesti ja sisällöllisesti huoliteltu käsialakirjoituksella kirjoitettu essee. Kypsyysnäytekirjoitelmaan tulee merkitä annettu otsikko täsmälleen sellaisena kuin se on ilmoitettu. Kypsyysnäytteen pituus on noin yksi konsepti joka riville kirjoitettuna. Kappalejako merkitään kuitenkin selkeästi, jättämällä tyhjä tila rivin alkuun. Tyhjää koko riviä ei käsialakirjoituksessa jätetä. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistava selvästi ja oikeakielisesti. Esseekirjoitelma laaditaan täydellisin, predikaatillisin lausein ilman väliotsikoita. Kypsyysnäytteeseen ei tule luetelmia eikä kuvioita tai taulukoita.

Kypsyysnäyte on asiatyylinen, sanastoltaan yksiselitteinen ja ilmaisultaan vaihteleva, mutta havainnollinen. Asian on edettävä kielen varassa. Kielentarkistajan on voitava ymmärtää kypsyysnäytteen teksti opinnäytetyöhön tutustumatta.

Kypsyysnäytteen tarkistavat sekä opinnäytetyön ohjaaja että äidinkielen tarkistaja. Kielentarkistaja palauttaa kirjoitelman ohjaavalle opettajalle, joka kokoaa opinnäytetyöskentelystä kokonaisarvosanan ja ilmoittaa sen edelleen sekä opiskelijalle että opintorekisteriin. Kypsyysnäyte voidaan hylätä, jos se ei täytä sisältörakenne- tai oikeakielisyysedellytyksiä. Hylätyn kirjoitelman voi uusia seuraavana yleisenä tenttipäivänä.

 
Opinnäytetöiden hyödyntäminen

  • Valmis opinnäytetyö on nähtävillä Theseus-verkkokirjastossa
  • Mahdollinen opinnäytetyön julkaiseminen ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa
  • Alakohtaisissa kokouksissa ja koulutuspäivillä tuodaan esille valmiit opinnäytetyöt ja niissä ilmenneet kehitettävät asiat ja hyödynnetään onnistuneita kokemuksia