Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

Kokemuksia opinnäytetyösuunnitelman laatimisesta


Hoitotyön opiskelija Kirsi Suorsa (sth4sb)
Kajaanissa keväällä 2007

Kirsi Suorsa opinnäytetyösuunnitelma 

Opinnäytetyöprosessissa aiheanalyysin jälkeen oli vuorossa opinnäytetyösuunnitelman laatiminen. Opinnäytetyösuunnitelma vaati jo paljon kirjallisuuteen ja aiempiin tutkimuksiin perehtymistä ja teoreettisentaustan kirjoittamista. Minulle tuli yllätyksenä, kuinka laajasti keskeisten käsitteiden määrittely ja toimeksiantajan esittely oli jo kuvattava. Olin kai naiivisti ajatellut, että sitten vasta varsinaisen opinnäytetyön aikana luen tutkimuksia ja kirjoittelen teoriaa. Ohjaava opettaja kuitenkin neuvoi minua perehtymään jo nyt kunnolla aiheeseen liittyvään tietoon ja kirjoittamaan teoreettista osuutta tuotteenkin osalta mahdollisimman pitkälle, jolloin siitä olisi hyötyä itse opinnäytetyössä.

Tein opinnäytetyösuunnitelman seuraten siitä annettuja ohjeita opinnäytetyöpakista. Tuotteistaminen tuli yhä tutummaksi ja tutummaksi prosessin edetessä. Välillä tuntui, että opinnäytetyösuunnitelman tekeminen oli turhaa puuhaa, koska olisin halunnut aloittaa jo itse opinnäytetyön tekemisen. Mutta ilman suunnitelmaa ei voi opinnäytetyössäkään edetä, onhan opinnäytetyösuunnitelma muun muassa dokumentti toimeksiantajalle siitä, mitä he tulevat saamaan, mitä on sovittu ja vasta sen pohjalta voidaan kirjoittaa toimeksiantosopimus.

Opinnäytetyösuunnitelmassa piti tarkentaa opinnäytetyön aikataulua, mikä osoittautuikin haastavaksi tehtäväksi. Oli vaikea hahmottaa esimerkiksi, minkä verran mikäkin opinnäytetyön prosessinvaihe tulisi viemään aikaa, miten nopeasti ohjaajat lukisivat tekstini tai olisivat valmiit kommentoimaan sitä. Laadin aikataulusuunnitelman Excel-ohjelmalla. En ollut käyttänyt Exceliä hyväksi muulloin kuin muutamissa tietotekniikan opintoihin liittyvissä harjoituksissa, joten ohjelman käyttäminen oli haastavaa. Olimme sopineet työelämäohjaajieni kanssa, että tuleva perehdyttämissuunnitelmalomake tehtäisiin Excelillä, joten sen käytön opettelu viimeistään opinnäytetyösuunnitelmavaiheessa oli perusteltua.

Kokoonnuimme ohjaajieni kanssa saman pöydän äärelle yhden kerran suunnitelmavaiheessa. He antoivat sekä kriittistä palautetta että hyviä neuvoja ja tukea tekemälleni työlleni. Osallistuin Osaamisen johtamisen hankkeen uuden työntekijän perehdytys ja osaamisen kehittämisen tukeminen-työryhmän kokouksiin, joissa sain tuntumaa siihen, mitä nyt oltiin yhdessä luomassa eli Kainuun maakunta -kuntayhtymälle uutta perehdyttämisenmallia. Kokouksissa sain arvokkaita ohjeita, toiveita ja neuvoja myös tuotteen eli lomakkeen suhteen. Osallistuminen työryhmän kokouksiin oli minulle samalla myös ohjaustilanne.

Etenin opinnäytetyöprosessissa oman hops:n mukaan, tässä tapauksessa nopeutetussa aikataulussa työelämän toiveiden mukaisesti. He toivoivat saavansa perehdyttämissuunnitelma-lomakkeen käyttöön jo vuoden päästä opinnäytetyöprosessin aloituksesta, joten minun opinnäytetyösuunnitelmani piti olla jo valmis kun muut ryhmäläiseni valmistelivat aiheanalyysinsä esittämistä aiheseminaareihin. Sain kuin sainkin puristettua itsestäni niin paljon irti, että opinnäytetyösuunnitelma valmistui ajallaan.

Opinnäytetyösuunnitelmaseminaarissa esitin valmistuvasta opinnäytetyöstä senhetkisen kokonaisuuden enkä enää opinnäytetyösuunnitelmaa, jonka ohjaava opettaja ja toimeksiantaja olivat hyväksynyt jo aikaisemmin. Seminaarissa sain vielä paljon palautetta ja ajattelemisen aihetta opinnäytetyöhön liittyvissä valinnoissa. Otin palautteen ilolla vastaan, koska yksintyöskentelyssä ”sokeuduin” aika-ajoin, jolloin mm. vaihtoehtojen käyttäminen jäi vähemmälle.

Opinnäytetyösuunnitelmasta oli helppo jatkaa valmistuvaan opinnäytetyöhön. Pystyin käyttämään hyväkseni jo aikaisemmin kirjoittamaani teoriataustaa ottamalla muutamia osioita suoraan valmistuvaan opinnäytetyöhön. Suunnitelmassa loin opinnäytetyöprosessin polusta kartan, jota seuraamalla minun oli helppo raivata uusia reittejä kohti päämäärääni eli lopullista valmista opinnäytetyötäni.