Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

Opinnäytetyön eettiset suositukset

(Tämän ohjeen rakenteessa ja tekstissä on hyödynnetty Oulun seudun ammattikorkeakoulun vastaavaa mallia)

Tutkimuksen eettisyyttä ohjaavat säädökset ja asiakirjat
Opinnäytetöiden eettisyys ja lupakäytäntö
Opinnäytetyön toteutus
Tulokset ja raportin julkaiseminen
Tutkimusvilppi
Kirjallisuutta

Opinnäytetyön laatu Kajaanin ammattikorkeakoulussa turvataan siten, että noudatetaan niitä periaatteita, jotka on luotu yleisesti ohjaamaan tieteellistä tutkimustoimintaa. Tieteellinen tutkimus on inhimillistä toimintaa, jota ohjaavat tietyt arvot. Opinnäytetyöprosessissa edellytetään ammattieettisten ja tutkimuseettisten periaatteiden noudattamista. Eettisiä ristiriitoja syntyy herkästi esimerkiksi tilanteissa, joissa opinnäytetyön tulokset eivät ole toimeksiantajan kannalta edullisia tai toivottuja. Yleiset rehellisyyden periaatteet soveltuvat opinnäytetyön prosessin jokaiseen vaiheeseen. Prosessin aikana tehdään rajauksia ja niiden selkeä perusteleminen on edellytys eettisesti korkeatasoiselle työskentelylle.

Eettiset suositukset koskevat kaikkea tutkimus- ja kehitystoimintaa. Suositukset on laadittu tutkimusluonteisen opinnäytetyön näkökulmasta. Samoja periaatteita sovelletaan myös muun tyyppisiin opinnäytetöihin.


Tutkimuksen eettisyyttä ohjaavat säädökset ja asiakirjat

Sääntöetiikka koostuu tutkimustoimintaa ohjaavasta normistosta, joka on ilmaistu lainsäädännössä, erilaisissa asiakirjoissa ja ohjeissa. Eri tieteenalojen tutkimusta ohjaa samansuuntainen normisto.

Sosiaali- ja terveysalan tutkimusta ohjaavaa sääntöetiikkaa ja normistoa sisältää

  • laki potilaan asemasta ja oikeuksista 789/1992; 653/200; 411/2001
  • laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000
  • laki lääketieteellisestä tutkimuksesta (tutkimuslaki 488/1999), asetus lääketieteellisestä tutkimuksesta (tutkimusasetus 986/1999
  • laki lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain muuttamisesta 295/2004, asetus lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun asetuksen 2 ja 3 §:n muuttamisesta 313/2004
  • henkilötietolaki 523/1999
  • laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999.
  • sivulta http://www.etene.org/tukija/tukija_linkit.shtml löytyy kansallinen lainsäädäntö, Euroopan komission direktiivit ja ohjeistot sekä kansainvälisiä suosituksia.

Esimerkiksi muutamat ammattiliitot ovat laatineet omia tutkimuseettisiä ohjeita. Muun muassa sairaanhoitajaliitto on laatinut tutkimuseettiset ohjeet (http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajan_tyo/ohjeita_ja_suosituksia/
sairaanhoitajan_eettiset_ohjeet/
), jotka pohjautuvat Kansainvälisen sairaanhoitajaliiton antamiin eettisiin ohjeisiin.

Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) on perustettu vuonna 1998 ja sen olemassaolo on kirjattu lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. (ETENE) käsittelee periaatteelliselta kannalta terveydenhuoltoon ja potilaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Se voi myös tehdä aloitteita sekä antaa lausuntoja ja suosituksia terveydenhuollon eettisistä kysymyksistä ja herättää niitä koskevaa keskustelua yhteiskunnassa. (http://www.etene.org) ETENE:n lääketieteellinen tutkimuseettinen jaosto (http://www.etene.org/tukija) on perustettu 1999. Sen tehtävänä on muun muassa tukea sairaanhoitopiirien eettisiä toimikuntia periaatteellisissa tutkimuseettisissä kysymyksissä ja koulutuksessa. Kainuun sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta löytyy osoitteesta www.kainuu.fi. Tutkimustoiminnassa korostuu ensisijaisesti jokaisen opinnäytetyön tekijän henkilökohtainen vastuu.


Opinnäytetöiden eettisyys ja lupakäytäntö

Valtioneuvoston asetus (352/2003) ammattikorkeakouluista määrittelee opinnäytetyön tavoitteeksi kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Opinnäytetyöprosessiin liittyy erilaisia, tutkimuksen eettisyyttä huomioon otettavia asioita ja sopimuksia.

Opinnäytetyön aiheen valinta

Opinnäytetyön aiheen valintaan liittyy eettisiä näkökohtia ja kysymyksiä. Opinnäytetyön tekijän pitää ennen prosessin aloittamista perusteellisesti selvittää, mikä on opinnäytetyöstä saatava tieto/hyöty ja onko työ merkityksellinen ja toteuttamisen arvoinen. Miksi tutkitaan tai selvitetään kyseistä asiaa? Aiheen valinta on jo itsessään tutkimuseettinen kysymys. Erityisen tärkeää on miettiä, kenen tarpeesta ja kenen ehdoilla opinnäytetyön aihe valitaan. Mitä eettisiä kysymyksiä aiheen toteuttaminen tuo tullessaan?

Opiskelija keskustelee aiheesta ohjaavan opettajan ja toimeksiantajan kanssa. Lisäksi aihetta käsitellään aiheseminaareissa. Näissä ohjauskeskusteluissa varmistetaan aiheen tutkimisen/selvittämisen tarve.

Opinnäytetyösuunnitelma

Opiskelija tekee kirjallisen opinnäytetyösuunnitelman Kajaanin ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaisesti ja esittää sen suunnitelmaseminaarissa. Jos opinnäytetyö edellyttää ihmisiltä kerättävää aineistoa on ennen opinnäytetyön toteutukseen ryhtymistä huolellisesti arvioitava henkilöille koituvat ennakoitavissa olevat riskit ja haitat verrattuna odotettavissa olevaan hyötyyn. Tämä edellyttää sitä, että opinnäytetyösuunnitelmassa on oltava mukana myös lupahakemus, asiakas-/ potilastiedote ja suostumuslomake. Opinnäytetyösuunnitelma käsitellään ja arvioidaan kokonaisuutena seminaarissa.

Tutkimuslupa anotaan organisaatiolta, jonka asiakkaana tai työntekijänä tutkittava on (taulukko 1). Opinnäytetyökohtaisesti on aina selvitettävä, keneltä lupaa anotaan, jos sellainen tarvitaan. Lupamenettelyprosessia uudistetaan Kainuun maakunta–kuntayhtymässä ja ohjeistus valmistuu vuoden 2006 aikana.

Hakemuksen toimittamisesta tutkimuseettiseen toimikunnan käsiteltäväksi päätetään hankekohtaisesti (tutkimuseettinen toimikunta ei anna lupaa opinnäytetyön toteuttamiseen vaan vain lausunnon, täyttääkö ko. opinnäytetyö tutkimuseettiset suositukset). Tutkittavalta itseltään tai hänen edustajaltaan hankitaan kirjallinen suostumus. Ennen suostumuksen allekirjoittamista hänelle (tutkittavalle) tiedotetaan opinnäytetyöstä. Tiedotteen sisältöön voi soveltaa http://www.etene.org/tukija/dokumentit/Muistlco.pdf (kohta 4) lääketieteellisen tutkimuseettisen jaoston ohjeita:

  1. Perustiedot
  2. Osallistumisen vapaaehtoisuus ja osallistumisen keskeyttäminen
  3. Opinnäytetyöhön osallistuminen ja sen vaikutukset
  4. Tietosuoja
  5. Kulut, korvaukset, vakuutukset

Esimerkki tutkimushenkilötiedotteestä

Tiedotteen lisäksi tutkimukseen/opinnäytetyöhön osallistuvalta potilaalta/asiakkaalta otetaan kirjallinen suostumus laadittuun suostumusasiakirjaan. Suostumusasiakirjan sisällöstä pitää selvitä seuraavat asiat http://www.etene.org/tukija/dokumentit/Muistlco.pdf (kohta 5) opinnäytetyön nimi ja osapuolet, opinnäytetyön sisältö, suostumuksen peruutus ja korvaus sekä allekirjoitukset ja päiväys.

Opinnäytetyön suunnittelussa korostuu tutkimuseettiset asiat siinä, miten kohteena olevan ihmisen yksityisyys ja oikeus turvataan ja suojataan. Kohteena olevien henkilöiden kohtelun on oltava tutkimuseettisesti korkeatasoista. On erityisesti mietittävä, miten kohteena olevien henkilöiden suostumus hankitaan? Henkilöille tulee kertoa etukäteen kaikki olennainen, mitä opinnäytetyön aikana tulee tapahtumaan tai voi tapahtua. Kohteena olevan henkilön tulee myös olla a) kykenevä ymmärtämään tämä tieto, sekä b) pätevä tekemään rationaalisia ja kypsiä arviointeja. Lisäksi suostumuksen tulee olla vapaaehtoista.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992; § 4 muutettu 2001) määrittelee potilasasiakirjojen käytön tieteellisessä tutkimuksessa (13§). Myös henkilötietolaki (523/1999 § 8 ja 12) säätelee tiedonsaantia. Sen mukaan arkaluonteista tietoa on. tutkittavien terveydentilaa ja sosiaalipalvelujen saamista koskevat tiedot, rotua tai etnistä alkuperää, yhteiskunnallista, poliittista sekä uskonnollista vakaumusta ja sukupuolista käyttäytymistä koskevat. Lisäksi erityistä huomiota vaaditaan silloin, kun kohdejoukkona on ns. erityisryhmät http://www.etene.org/tukija/dokumentit/Muistlco.pdf. (kohta 1.3) kuten esimerkiksi lapset, vangit tai vajaakykyiset.

Asiakas- tai potilasasiakirjojen tai niihin sisältyvien tietojen käyttöä ohjaa sekä julkisuuslaki että henkilötietolaki. Luvan kysyminen asiakkaalta/potilaalta itseltään tulisi olla ensisijainen menettely. Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation hallussa oleviin asiakirjoihin tutkija voi tutustua vain asiakkaan/potilaan kirjallisella suostumuksella. Viranomaislupa hankitaan, jos luvan hankkiminen asiakkaalta/potilaalta ei jostain syystä ole mahdollista. Ensivaiheessa lupa asiakirjojen käyttöön on anottava asianomaiselta organisaatiolta. Organisaatio käsittelee tutkimussuunnitelman ja lupahakemuksen ja ohjaa hakemaan tutkimusluvan rekisteriä pitäviltä viranomaisilta, joita ovat hankkeesta riippuen esim. - Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes), Kansanterveyslaitos, Kansanaeläkelaitos (KELA) tai Tilastokeskus.

Taulukko 1. Tutkimusluvan hakeminen

 

Tutkimusjoukko, koehenkilöt, tutkimusaineisto eri organisaatioista Lupahakemuksen vastaanottaja ja luvan myöntäjä (Virkanimikkeistö voi vaihdella organisaatiosta johtuen)
Asiakkaat, potilaat, asukkaat
Sairaala tai terveyskeskus Yksikön osastonhoitaja -> Vastuualueen ylihoitaja -> Jos ei ole ylihoitajaa -> Vastuualuepäällikkö -> Tulosaluepäällikkö sekä Potilas, asiakas itse
Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköt ja järjestöt Organisaation johtaja tai vastaava henkilö sekä
Potilas, asiakas itse Järjestöissä varmistetaan asia toiminnanjohtajalta, puheenjohtajalta, miten ja keneltä lupa hankitaan
Muut organisaatiot Johtaja ja asiakas/potilas itse
Alaikäinen, vajaakykyinen Asetus lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999 § 7-10
a) Lapset koulussa tai päiväkodissa. Alaikäisyyden raja on 15 vuotta. Rehtori tai johtaja ja hänen lisäkseen lasten vanhemmat. Päivähoidon palveluyksikköpäällikkö tai tulosyksikön johtaja. 15 vuotta täyttäneen kirjallinen suostumus riittää; asiasta ilmoitetaan huoltajalle.
b) Muu henkilö, joka ei kykene pätevästi antamaan suostumustaan Laitoksen ylilääkäri tai johtaja ja hänen lisäkseen lähiomainen tai muu läheinen.
Asiakkaan, potilaan, asukkaan tai hoidettavan omainen Laitoksen ylilääkäri tai johtaja ja hänen lisäkseen potilas/ asiakas/ hoidettava sekä omainen
Asiakasta, potilasta, asukasta koskevat asiakirjat Organisaation antamien ohjeiden mukaisesti; eri rekisterien pitäjät ja tiedonantaja itse sekä mahdollisesti tietosuojalautakunta
Henkilökunta Organisaatio/yksikön johtaja sekä tiedonantaja itse.
Hankkeet, projektit Varmistettava hankkeen tai projektin johtajalta tai/ja projektipäälliköltä, miten lupaprosessi toteutuu.

Opinnäytetyön toteutus

 

 

 

 

Opinnäytetyön tekijällä on eettisiä velvoitteita opinnäytetyön kohteena olevia henkilöitä, heidän omaisiaan, tutkimusyhteisöä, ammattialaansa, tutkimuksen rahoittajia ja yhteiskuntaa kohtaan. Osallistuvien eduista huolehtiminen on asetettava muiden etunäkökohtien edelle ja osallistujia on suojeltava fyysisiltä, henkisiltä, sosiaalisilta, kulttuurisilta tai taloudellisilta haittavaikutuksilta opinnäytetyön aikana ja vielä sen päätyttyäkin.

Opinnäytetyön tekijä on vastuussa vapaaehtoisen, tietoisen ja kirjallisen suostumuksen hankkimisesta kaikilta osallistuvilta henkilöiltä. Hän varmistaa, että osallistujat ymmärtävät asiakas-/potilastiedotteessa esitetyt asiat ja ovat kykeneviä päättämään niistä. Osallistuville on turvattava identiteettisuoja ja kerättyjen tietojen täydellinen luottamuksellisuus.

Osallistuvat voivat keskeyttää osallistumisensa milloin tahansa syytä ilmoittamatta. Opinnäytetyö on keskeytettävä, jos sen jatkaminen voi tehdä eettiset periaatteet uhanalaisiksi; esim. siihen osallistujat jollain tavalla vaarantuvat tai tuntevat olonsa epämukavaksi.

Tehtäessä sosiaali- ja terveysalan opinnäytetyötä tekijän on aiheellista tunnistaa ja erottaa tutkimustilanteet ja asiakkaan auttamis-/tukemistilanteet toisistaan. Opinnäytetyön tekijän on kuitenkin ennakoitava ja tarvittaessa huolehdittava, että osallistuvat opinnäytetyön päätyttyä saavat apua/tukea, jos he ovat ilmaisseet ko. tarpeita tai toiveita.

Opinnäytetyön tekijältä edellytetään aineiston keruun toteuttamisen edellyttämien tietojen ja taitojen hallinta. Käytetyt työvaiheet ja -menetelmät dokumentoidaan täsmällisesti ja tutkimusaineisto kerätään huolellisesti ja taloudellisesti. Kerätty aineisto on vain tekijän/tekijöiden käytössä. Aineisto on hävitettävä opinnäytetyön valmistuttua asianmukaisella tavalla, mutta säilytetään kuitenkin turvallisesti riittävän kauan, jos osallistuvien etu sitä vaatii. Kerättyä aineistoa ei tule luovuttaa ulkopuolisille missään tarkoituksessa ilman osallistuvien lupaa.


Tulokset ja raportin julkaiseminen

Raportoinnin tarkoitus on osoittaa, että tekijä hallitsee aiheensa taustan ja tutkimuksen menettelytavat. Opinnäytetyön luotettavuutta ja uskottavuutta arvioidaan raportoinnin perusteella. Lukijan on voitava arvioida opiskelijan valintoja ja niiden perusteluja. Raportoinnilta edellytetään, että opiskelija on noudattanut kirjoittamista ja raportointia koskevia eettisiä periaatteita ja sääntöjä. Muun muassa tulosten raportoinnissa on pyrittävä esittämään ne huolellisesti, tarkasti ja rehellisesti.

Opiskelijan kirjoittamaan opinnäytetyöhön on hänellä itsellään tekijänoikeus. Opiskelija voi oppilaitokselta lupaa kysymättä julkaista teoksensa ja myydä sen julkaisuoikeudet. Mikäli opinnäytetyö on osa laajempaa projektia, tekijänoikeudet pitää selvittää jo ennen prosessiin ryhtymistä. Tekijänoikeudet koskettavat myös silloin, kun opinnäytetyöprosessin aikana tuotetaan erilaisia julkaisuja.

Eettisyyteen kuuluu myös lähdekritiikki, tiedon luotettavuus ja soveltuvuus. Opiskelijan arkieettisyys ilmenee jo sopimuksen noudattamisessa sovittujen aikataulujen, sovittujen sisältöjen ja tavoitteiden osalta. Mikäli toimeksiannetuissa opinnäytetöissä ilmenee eturistiriitoja, on muistettava, että rehellisyys ja tulosten pohjalta tulevat todisteet korostuvat enemmän kuin minkään tahon hyöty tai odotukset tulosten suhteen.


Tutkimusvilppi

Opinnäytetyössä eettisten pelisääntöjen rikkomiset voivat ilmetä muun muassa tutkimusvilppinä tai piittaamattomuutena hyvistä käytänteistä. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (asetus 1347/1991) edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotustoimintaa ja on yhdessä muiden organisaatioiden kanssa uudistanut vuonna 2002 hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelemisestä ohjeet. Ohjeiden tavoitteena on hyvän tieteellisen käytännön edistäminen ja tieteellisen epärehellisyyden ennaltaehkäiseminen. Ohjeisiin, vapaaehtoinen, on sitoutunut puolet ammattikorkeakouluista (http://pro.tsv.fi/tenk/htkfi.pdf).

Tärkeitä periaatteita ovat

  1. toisten tekstiä ei plagioida
  2. tutkijan ei tule plagioida omia tutkimustuloksiaan, ts. tuottaa “uutta” tutkimusta vain muuttamalla aikaisempia tutkimuksiaan
  3. tutkimusryhmän toisten jäsenten osuutta ei vähätellä
  4. saatuja tuloksia ei yleistetä kritiikittömästi, sepitetä tai kaunistella
  5. tutkimuksen raportointi ei saa olla harhaanjohtavaa tai puutteellista
  6. tutkimukseen myönnettyä rahoitusta ei tule käyttää vääriin tarkoituksiin

Tieteellisen käytännön loukkauksien ja vilpin muodot

”Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimassa ohjeessa on määritelty tieteellisen käytännön loukkauksien ja vilpin eri muodot. Hyvä tieteellinen käytäntö tarkoittaa tiede- /tutkimusyhteisön tunnustamien toimintatapojen noudattamista, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä ja tulosten esittämisessä, muiden tutkijoiden työn ja saavutusten asianmukaista huomioon ottamista, omien tulosten esittämistä oikeassa valossa sekä tieteen/tutkimuksen avoimuuden ja kontrolloitavuuden periaatteiden kunnioittamista. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset jaetaan piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja vilppiin. Loukkaukset ovat tuomittavia.”

Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ilmenee törkeinä laiminlyönteinä ja holtittomuutena tutkimuksen suorittamisessa. Piittaamattomuutta on muiden tutkijoiden osuuden vähättely, puutteellinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin, tutkimustulosten tai käytettyjen menetelmien huolimaton ja siten harhaanjohtava raportointi, tulosten puutteellinen kirjaaminen ja säilyttäminen.

Vilpillä tarkoitetaan sepitettyjen tai luvattomasti lainattujen havaintojen tai tulosten esittämistä tutkimuksesta raportoitaessa. Sepitetyt havainnot ovat keksittyjä havaintoja, joita ei ole tehty tutkimusraportissa kuvatulla menetelmällä. Sepittämistä on myös tekaistujen tulosten esittäminen tutkimusraportissa.

Vilppiä on myös alkuperäisen tutkimusidean, suunnitelman tai –havaintojen anastaminen toiselta tutkijalta tai jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan esittäminen omanaan, luvaton lainaaminen. Vilppi voi olla myös lainvastainen teko.

Havaintojen vääristelyllä tarkoitetaan alkuperäisten havaintojen tarkoituksellista muokkaamista tai esittämistä niin, että havaintoihin perustuva tulos muuttuu. Tulosten vääristelyllä tarkoitetaan tieteellisesti perusteetonta tutkimustulosten muuttamista tai valikointia. Vääristelyä on myös johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten esittämättä jättäminen.

Vilppiepäilyn käsittely ammattikorkeakoulussa

Vastuu hyvän tieteellisen käytännön loukkausten ja vilpin ehkäisystä on tiede-/tutkimusyhteisöllä, tutkijalla itsellään ja opinnäytteen ohjaajalla. Epäiltäessä hyvän tieteellisen käytännön loukkausta tai vilppiä oikeusturvan kannalta olennaista on käsittelyn puolueettomuus, kaikkien osapuolten kuuleminen ja käsittelyn nopeus.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa opinnäytetyöhön liittyvän vilppiepäilyn käsittelyyn sovelletaan sitä, mitä ammattikorkeakoululaissa (351/03) ja asetuksessa (352/03) ammattikorkeakouluopinnoista sanotaan. Opiskelijaa, joka on ammattikorkeakoulussa syyllistynyt vilppiin tai muutoin rikkonut ammattikorkeakoulun järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla hänet määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Ennen asian ratkaisemista opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiasta. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää rehtori ja opiskelijan erottamisesta määräajaksi ammattikorkeakoulun hallitus. Asian käsittelyn etenemisestä vastaa ammattikorkeakoulun rehtori. Kajaanin ammattikorkeakoulun tutkintosääntö (19 § Opiskelijan kurinpito) on hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 7.6.2004.


Kirjallisuutta

Asetus ammattikorkeakouluopinnoista n:o 351/2003

Haarmann, Pirkko-Liisa 1999. Tekijänoikeus & lähioikeudet. Kauppakaari. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus

Hirsjärvi, S. 2000. Tieteelliselle tutkimustyölle asetetut vaatimukset. Teoksessa Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Helsinki. Tekijät ja Kirjayhtymä Oy.

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsittely,. pdf 2002. Opetusministeriö. Tutkimuseettinen neuvottelukunta.

Mäkelä, K. 1987. Tieteen vapaus ja tutkimuksen etiikka. Helsinki:Tammi

Mäkelä, P. 1998. Tutkijan vastuu. Teoksessa. Ari Saarnilehto (toim.) Tutkijan oikeudet ja velvollisuudet. Helsinki: WSOY.

Sosiaali- ja terveydenhuollon salassa pidettävien asiakirjojen tutkimuskäyttö (Tietu-työryhmä). 1997. Sosiaali- ja terveysministeriö, Työryhmämuistioita 2.

Tutkimuseettiset suositukset. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveyslanyksikkö. Verkkojulkaisu.

Ylipartinen, Arto 2001. Tietosuoja terveydenhuollossa. Potilaan asema ja oikeudet henkilötietojen käsittelyssä. Helsinki: Tietosanoma.

Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta http://www.etene.org

Tutkimuseettiset tietosuojakysymykset sosiaalitieteissä (Arja Kuula, Elore 2/2002, 9. vuosikerta)