Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Restonomi

Raportointi

Opinnäytetyöskentelystä laaditaan kirjallinen raportti. Raportointi käsittää lopullisen tutkimusraportin sekä laadinnan että esittämisen.

Työskentelytapamme vaihtelevat yksilöllisesti: joku jäsentää ja kirjoittaa (tai uskoo kirjoittavansa) päässään lähes valmista tekstiä, useimmilla sanottava muotoutuu kirjoittamisen aikana ja avulla. Joku kirjoittaa nopeasti toinen kirjoittaa alusta alkaen hitaasti ja tekstiään huolellisesti muokaten. Kirjoittaminen on toimintana mutkikas luomis- ja hiomisprosessi, jossa ajatuksille haetaan järjestystä ja mahdollisimman täsmällistä muotoa. Kirjoitustottumuksiaan on vaikea muuttaa, mutta siitä huolimatta on suositeltavaa, että paino olisi ensin sisällön kehittelyssä ja vasta sitten se siirrettäisiin ilmaisun hiomiseen. Kannattaa jättää aikaa riittävästi myös tekstinmuokkaukseen!

Opinnäytetyön raportti on työnäyte, joka antaa kuvan laatijan ammattitaidon tärkeästä osa-alueesta, kirjallisesta esitystaidosta. Raportti kattaa sen, mitä tutkittiin, miten tutkittiin ja millaisia tuloksia saatiin. Kaikkien koukeroiden, taustaongelmien ja omakohtaisten kokemusten kirjaaminen ei kuulu tutkimusraporttiin. Raportin laajuus määräytyy työn luonteen ja tavoitteiden mukaan.

Kirjallisen raportin tavoitteena on tiedottaa tehdyn työn tuloksista. Raportointi noudattaa yleisiä asiallisen julkaisun vaatimuksia. Raportin viimeistelyvaihe on hidasta, vaikka tekstin olisi alun perinkin kirjoittanut huolellisesti. Kirjoittaminen vie yleensä arvioitua enemmän aikaa.

Kirjoittamisen vaiheet

Tutkimuksen kirjoittaminen alkaa jo suunnitteluvaiheessa, ja joitakin suunnitelman osia voi käyttää sellaisenaan tai muokattuina lopullisessa raportissa. Kirjoittamisessa on otettava huomioon kirjoitusprosessin monivaiheisuus.

Tuottavassa vaiheessa on tietysti syytä pyrkiä kirjoittamaan niin täsmällisesti ja hyvin kuin mahdollista. Ei ole kuitenkaan järkevää pysähtyä miettimään jokaista pikku asiaa, jos ajatuksia vain pursuaa. Tärkeintä on saada hahmottumassa oleva ajatusprosessi kokonaisuudessaan paperille.

Kehittely- ja uudelleenkirjoitusvaihe voi toistua useasti. Se on toisella tavalla tuottava kuin ideointivaihe: kirjoittamalla jäsennetään ja kypsytetään ajatusketjuja. Usein tämä vaihe tuottaa myös uusia ideoita ja ajatuksia, jotka ensimmäisessä vaiheessa ovat jääneet havaitsematta tai kehittelemättä. Vaiheen toistuminen on siis eduksi työlle.

Viimeistelyvaiheessa on kiinnitettävä huomiota pienten yksityiskohtien paikkansapitävyyteen, tarkkuuteen ja esityksen ajatukselliseen ja kirjalliseen johdonmukaisuuteen. Viimeistelyn ohessa on myös hyödyllistä luettaa tekstiä muilla. Ohjaaja on juuri työn lukemista varten, mutta kuka tahansa lukija, joka voi paneutua tutkimuskirjoitukseen, on kirjoittajalle arvokas.

Kirjoitusprosessin eri vaiheet on tässä esitetty peräkkäin, mutta käytännössä ne kiertyvät toisiinsa. Kaikilla työvaiheilla on oma kypsymisaikansa, jolloin asiat alkavat kirkastua ja loksahtaa paikoilleen. Silloin on pyrittävä työskentelemään mahdollisimman intensiivisesti ja keskityttävä liikkumaan ongelma-alueella laajasti ja koordinoimaan kaikkia sen osia.

Sisällön ja kielen erottamattomuus velvoittaa kirjoittajaa huolehtimaan siitä, että hän myös kieli- ja tyylivaroiltaan on mahdollisimman omavarainen. Opinnäytetöiden ohjaajien onkin syytä korostaa selvän, kaikin puolin hallitun kielenkäytön merkitystä sisällön häiriöttömässä välittämisessä.

Kirjoittamisen tasot

Eri vaiheiden lisäksi kirjoittaminen etenee monella eri tasolla samanaikaisesti. Koko kirjoituksen suuret jäsennysperiaatteet ovat pitkään liikkeessä, ennen kuin ne löytyvät kohdalleen. Kirjoittajan on kyettävä hahmottamaan asiansa virkettä suurempina kokonaisuuksina.

Tekstin jäsentäminen lukuihin ja kappaleisiin (jaksoihin) on kirjoittamisen avainkysymys ja voi tuottaa luomisen tuskaa. Seuraavia ohjeita on hyvä pitää mielessä:

  1. Ryhdy kirjoittamaan kohdasta, josta ajatukset lähtevät sujuvimmin liikkeelle. Raportin koostamisen ei tarvitse alkaa mekaanisesti ensimmäisestä luvusta eikä sen tarvitse orjallisesti noudattaa suunnitelman etenemisjärjestystä. Tärkeätä on kuitenkin pitää kokonaisuus mielessä.
  2. Kirjoita tuotosvaiheessa kaikki, mitä mieleen tulee. Karsiminen on helpompaa kuin uusien oivallusten tuottaminen.
  3. Jäsennä tekstiäsi koko kirjoitusprosessin ajan. Varsinkin ensimmäistä versiota kirjoittaessasi aloita uudella kappaleella niin usein kuin se tuntuu tarpeelliselta. Uudelleenkirjoitusvaiheessa voi tekstiä sitten jäsennellä täsmällisemmäksi.
  4. Tee viime hetken muutoksia harkiten. Suuret poistot tai lisäykset tuottavat helposti havaitsematta jääviä lisäongelmia.

Lukija – kirjoittajan asiakas

Kirjoittajan on pidettävä lukija mielessä aina kirjoittaessaan. Vaikka aivan ilmeisintä ei tarvitsekaan selittää, on lukijalle hyvä antaa aihepiiristä kokonaisuuden hahmottamista helpottavia yleistietoja ja riittävän konkreettista yksityiskohtaista tietoa. Tärkeätä on aina määritellä käyttämänsä termit ja käsitteet, elleivät ne ole aivan ilmeisiä ja alalla täysin vakiintuneita. Raporttia voivat tarkastella myös monet sellaiset lukijat, jotka eivät tunne alaa hyvin. Vastaisia tutkimuksentekijöitäkään ei pidä unohtaa!

Lukijoita ja heidän odotuksiaan voidaan luonnehtia seuraavasti:

  1. Asiantuntijoille ja kollegoille ei tarvitse hahmottaa asioiden taustaa laajasti, hehän työskentelevät samojen ongelmien parissa ja käyttävät samoja tutkimusmenetelmiä. Sen sijaan he odottavat menetelmien ja tulosten tarkkaa selvitystä ja huolellista dokumentointia. Heitä kiinnostaa tulosten teoreettinen yleistettävyys ja uusi tieto.
  2. Käytännön työssä toimivat, alan perustiedot hallitsevat ammatti-ihmiset odottavat konkreettista, soveltamiskelpoista tietoa, joka on kriittisesti esitetty ja hyvin jäsennelty. Kieli on pitkälti ammattikieltä.
  3. Yhteiskunnalliset päätöksentekijät eivät ole yleensä alan asiantuntijoita. Heille tulee kirjoittaa yleistajuisesti, pelkistetysti ja ennen kaikkea lyhyesti. Tämä kohderyhmä odottaa raportilta pääasiallisia tuloksia, niiden merkityksen ja sovellettavuuden sekä tuloksiin perustuvien ehdotusten esittämistä taloudellisessa muodossa.
  4. Asiasta kiinnostuneet maallikot eivät yleensä tunne hyvin alan käsitteistöä eikä heillä ole aina riittäviä taustatietojakaan. Tälle lukijakunnalle kirjoitetaan yleiskielellä tutkimustuloksia ja niiden sovellusmahdollisuuksia konkretisoiden.

08.01.2010