Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Restonomi

Otantatutkimus / Otos


Tutkimuksen kohteena olevasta joukosta (kohdejoukosta) käytetään nimitystä perusjoukko eli populaatio.

Jos tutkitaan perusjoukon kaikki tilastoyksiköt, kyseessä on kokonaistutkimus. Jos tiedot pystytään keräämään perusjoukon kaikilta havaintoyksiköiltä (perusjoukko ei kovin suuri), niin silloin on mahdollista tehdä kokonaistutkimus.

Jos taas perusjoukko on suuri, niin silloin tutkitaan vain osaa perusjoukosta. Kun tutkitaan perusjoukon osajoukkoa eli otosta ja sen avulla tehdään koko perusjoukkoa koskevat johtopäätökset, kyseessä on otantatutkimus.

Koska otoksen perusteella tehdään koko perusjoukkoa koskevat päätelmät, niin otoksen on oltava pienoiskuva perusjoukosta ja otannan on täytettävä seuraavat ehdot:

  • otokseen tulevat havaintoyksiköt on valittava arpoen
  • otokseen valittujen havaintoyksiköiden on kuuluttava tutkittavaan perusjoukkoon
  • jokaisella perusjoukkoon kuuluvalla havaintoyksiköllä on mahdollisuus tulla valituksi otokseen mukaan.

Otoksen edustavuuteen on kiinnitettävä huomioita. Edustavuus tarkoittaa sitä, että valitussa otoksessa on samoja ominaisuuksia ja samassa suhteessa kuin perusjoukossa (esim. samanlaiset ikäjakaumat ja alueelliset jakaumat perusjoukossa ja otoksessa).
Koska otoksesta saadut tulokset pyritään yleistämään koko perusjoukkoon, niin sattuman vaikutusta tuloksiin tutkitaan tilastollisilla testeillä.

Yleisimmät otantamenetelmät ovat:

  • yksinkertainen satunnaisotanta
  • systemaattinen otanta
  • ositettu otanta
  • ryväsotanta


Otoskoko

Otoskoon on oltava riittävän suuri luotettavien tietojen saamiseksi. On myös huomioitava kato (toimitetuista kyselylomakkeista palautumattomat lomakkeet ja lisäksi ne lomakkeet, jotka joudutaan mahdollisesti hylkäämään puutteellisen täyttämisen takia). Otoskoon laskemiseksi on olemassa kaavoja, mutta seuraavassa on esitetty viitearvoja saatujen vastausten lukumäärälle.

Saatujen vastausten lukumäärän on oltava vähintään:

  • 100, jos perusjoukko on suppea ja tuloksia tarkastellaan kokonaistasolla
  • 200 – 300, jos tutkimuksessa tutkitaan perusjoukon eri ryhmiä (esim. vertaillaan); jokaisessa ryhmässä on oltava vähintään 30 tilastoyksikköä
  • 500 – 1000 valtakunnallisissa kuluttajatutkimuksissa
  • 1000 poliittisten puolueiden kannattavuustutkimuksissa