Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Restonomi

Merkit ja merkintätavat

Raportin merkintätapojen tulee olla yhtenäiset kautta koko tekstin. Yhtenäisellä merkintäkäytännöllä lisätään tekstiin sekä silmäiltävyyttä että ymmärrettävyyttä.

Numeroilmaukset

Numeromerkinnöissä noudatetaan seuraavia periaatteita:

  1. Luku erotetaan mittayksiköstä ja sen lyhenteestä välilyönnillä.
  2. Nelinumeroiset ja suuremmat luvut ryhmitetään lopusta lähtien kolmen numeron ryhmiin: 7 456 543. Luvun desimaaliosa ryhmitellään kolmen numeron ryhmiin desimaalipilkusta alkaen: 3,123 32.
  3. Numeroilmauksella ei aloiteta virkettä.
  4. Tekstissä ei sijoiteta kahta eri asiaa ilmaisevaa numeroa peräkkäin.
  5. Päiväykset merkitään päivä-kuukausi-vuosi -periaatteella. Numeroiden eteen ei merkitä tarpeettomasti nollia: 2.3.2008 (maaliskuun toisena päivänä vuonna 2008).

Lyhenteet ja symboliset merkit

Lyhenteet ovat tekstissä luettavuushidaste. Ne ovat hankalia myös viestinnällisesti: vähänkin oudot lyhenteet vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä. Siksi niitä tulee käyttää säästeliäästi. Normaalissa asiatyylisessä tekstissä pitää tulla toimeen suppealla, vanhastaan tutulla vakiolyhenteistöllä. Lyhenne esim. käy luetteloiden ja erillisten lisäyksien edelle, mutta ei suorasanaiseen tekstiin.

Lyhenteitä käytettäessä on muistettava, että lyhentämisen on tuotettava olennaista säästöä ja tuloksen pitää olla yksitulkintainen. Lyhennettäessä noudatetaan seuraavia periaatteita:

  1. Yhdyssanojen ja sanaliittojen lyhenteet muodostetaan osien alkukirjaimista. Lyhenteen loppuun tulee piste: ns., yms., jne. Sanaliittojen isokirjainlyhenteisiin ei tule pistettä: MM, EU, YK, USA jne. Jos katkolyhenne muodostetaan yhdyssanasta katkaisemalla sen molemmat osat sanan lopusta, tulee molempien katkaistujen osien loppuun piste ilman sanaväliä: puh.joht., toim.joht., dipl.ins.
  2. Kun etunimistä käytetään vain alkukirjaimia, kirjaimen perään tulee piste ja kirjaimet erotetaan toisistaan sanavälein: J. K. Paasikivi, U. K. Kekkonen. Yhdysnimen molempiin lyhenneosiin tulee piste ja väliin yhdysmerkki ilman sanaväliä: V.-M. Loiri, M.-L. Seuna. – Lähdeluettelossa on tärkeää kirjoittaa nämä lyhenteet oikein!
  3. Mittayksiköiden lyhenteet ja tunnukset ovat pisteettömiä vakiolyhenteitä: mk, kk, rkl jne. Mittayksikkö ja sen lyhenne erotetaan numerosta välilyönnillä: 20 min.

Välimerkit

Rajakohtia osoittamaan käytetään painotekstissä ajatusviivaa. Oikeanmittaisen ajatusviivan yhteydessä ei rajakohtailmauksissa jätetä tyhjiä välejä viivan kummallekaan puolelle! Luonnontieteellisissä ja teknisissä teksteissä voidaan lukujen välissä käyttää myös kolmea pistettä, varsinkin jos sekaannuksen vaara on olemassa: -5...-20.

Puolipiste on pistettä heikompi mutta pilkkua vahvempi välimerkki. Puolipistettä käytetään jaksottamassa pitkiä luetteloita alaryhmiin silloin, kun pilkulla on samassa tekstiyhteydessä muuta käyttöä. Lähdeviitteessä puolipisteellä erotetaan eri kirjoittajat toisistaan (Hakulinen 1980, 73; Vilkuna 1992, 21).

Kaksoispistettä käytetään viittaamaan seuraavaan lauseeseen, joka sisältää perustelun, päätelmän, seurauksen tai selityksen. Kaksoispisteen asemesta voi lauseiden kytkentänä käyttää tällöin myös pilkkua, konjunktiota (sillä, koska) tai adverbia (nimittäin, näet). – Jos kaksoispisteen vaikutus ulottuu vain lähimpään pisteeseen, kaksoispisteen jälkeinen jakso aloitetaan pienellä alkukirjaimella, vaikka kyseessä olisi lause. Iso alkukirjain tulee kaksoispisteen jälkeiseen ensimmäiseen virkkeeseen vain silloin, kun kaksoispisteen vaikutus, esimerkiksi selitys, on useamman virkkeen mittainen.

Kaksoispisteellä erotetaan myös

  1. teoksen tai kirjoituksen nimi sitä tarkentavasta osasta (Opetussuunnitelman toteutuminen: tutkimusprojektin lähtökohdat)
  2. lähdeluettelossa toisistaan kustantajan kotipaikka ja kustantaja (Helsinki: Otava, Porvoo: WSOY)
  3. pääteaines edeltävästä lyhenteestä, numerosta, merkistä tai symbolista (v:sta 1995, elokuun 15:ntenä, 3. §:ssä, ei ylitä 15 %:a)
  4. johdin lyhenteestä (amk:lainen, SVOL:lainen, OAJ:läinen).

8.1.2010