Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Insinööri

3 Työprosessin kulku

 

3.1 Tehtävään perehtyminen ja tiedonhaku

Aiempien opiskeluvuosien harjoitukset ovat pyrkineet valmentamaan insinöörityön tekemiseen. Esimerkiksi ammattiaineiden laboraatiot ohjaavat insinöörityön käytäntöihin ja antavat käsityksen dokumentointitavoista.

Tekijä alkaa perehtyä tehtävään jo sopiessaan työstä ja sen laajuudesta tilaajan kanssa. Työn mielekäs rajaaminen on onnistuneen päättötyöprosessin tärkeä edellytys.

Aluksi kannattaa aina tutustua aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin. Niitä on luettava kriittisesti ja siten, että pyritään poimimaan juuri oman työn kannalta olennaisimpia tietoja. Alan aikakaus- ja sarjajulkaisutkin ovat hyödyllisiä lähteitä, koska niissä julkaistaan usein tuoreimmat tiedot. Olennaisia tietoja saattaa löytyä myös esimerkiksi laitteiston käsikirjoista, tietokoneohjelmasta itsestään, tuoteluetteloista, muistioista, raporteista ja piirustuksista. Tietoverkoissa ja ylipäänsä elektronisessa muodossa on mistä tahansa aiheesta suunnattomasti tietoa, johon pitää perehtyä ja hakea hyödyllisimmät lähteet mahdollista käyttöä varten.

Tiedonhakuun tulee perehtyä myös ammattikorkeakoulun kirjastossa. Tiedonhankintatehtävä määritellään yhteistyössä työn valvojan kanssa, ja sen suorittamisessa pitää hyödyntää kirjaston tietokantoja. Tehtävästä saa merkinnän seurantalomakkeeseen kirjaston henkilökunnalta tai työn valvojalta. Tiedonhankintatehtävän yleisohje on kohdassa http://www.kajak.fi/suomeksi/Kirjasto/Tiedonhankinnan_opetus/Tiedonhankinta_opinnaytetyovaiheessa.iw3.

Koko työskentelyprosessin ajan kannattaa pitää henkilökohtaista työpäiväkirjaa eli vihkoa tai tiedostoa, johon kirjoitetaan tiivistetysti kaikki työn merkittävät tapahtumat päivittäin aikajärjestyksessä. Myös valokuvia työn eri vaiheista on hyvä lisätä työpäiväkirjaan. Työpäiväkirjan avulla kirjallisen dokumentin ja väliraporttien laatiminen käy vaivattomasti.

Luettaessa on syytä tehdä muistiinpanoja, ja ydinasioista voi ottaa kopiot. Lähdeteoksista kannattaa aina tehdä riittävän tarkat lähdeviitemuistiinpanot. Huomaa lähdeviittauksia käsittelevät ohjeet! Internet-lähteistä kannattaa tulostaa itselleen tärkeimmät sivut. Lähdeviittauksista annetaan ohjeita dokumentointia käsittelevässä luvussa.

Merkittäviä tietoja voi hankkia myös suullisesti, haastattelemalla. Silloin tekijän pitää kirjata saadut tiedot täsmällisesti muistiin työpäiväkirjaansa. Samoin on tallennettava tiedot haastateltavasta, haastatteluajasta ja -paikasta sekä vastaavista seikoista.

3.2 Työsuunnitelman ja aikataulun laatiminen

Tekijä laatii työn alussa työpäiväkirjaansa alustavan työsuunnitelman ja aikataulun. Työn täytyy tällöin olla jo pääkohdittain hahmoteltu. Tekijä tarkentaa suunnitelmaansa työn kuluessa. Aikataulun pitää sopia yhteen tekniikan alan yleisaikataulun kanssa. Aikataulun laatimisessa kannattaa ottaa huomioon muut viimeisen lukuvuoden aikana tehtävät laboraatiot ja harjoitukset. Aikataulusuunnitelma tulee olla alkumuistion mukana liitteenä.

3.3 Tehtävän suorittaminen

Tehtävän suorittamisen vaiheet riippuvat työn luonteesta ja laajuudesta. Tehtävään sisältyvä teoria on selvitettävä ennen ratkaisujen tekemistä. Tekijä voi myös joutua pohtimaan annettua tehtävää; alun perin ratkaistavaksi annettu ongelma ei ehkä uusien tosiasioiden valossa olekaan täysin sama kuin todellinen ongelma. Uusien ratkaisujen hakemisessa ja vaihtoehtojen punnitsemisessa kannattaa soveltaa luovan työn tekniikoita. Tässä vaiheessa kertyy merkittävä osa dokumenttiin tulevasta aineistosta.

Työn tulokset saadaan omien havaintojen ja kokeiden avulla. Niiden on oltava tarkkoja ja luotettavia. Koejärjestelyt selostetaan tarkoin; kokeet pitää voida toistaa annettujen tietojen perusteella. Virhemahdollisuudet eliminoidaan esimerkiksi siten, että koe toistetaan riittävän monta kertaa. Systemaattisten virheiden syyt on selvitettävä.