Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Insinööri

4.3 Lähdeviittaukset ja lähdeluettelo

Kirjallisuusviitteiden laatimisesta on oma standardinsa, SFS 5342. Siitä saa tarvittaessa tarkkoja esimerkkejä. Seuraavassa esitellään kuitenkin keskeisiä periaatteita sekä niiden sovelluksia nimenomaan insinööritöitä varten.

Lähteet tulee merkitä tekstin yhteyteen siten, että lukija saa joko tekstistä tai lähdeviitteestä selville, kenen tietoja tai ajatuksia lainataan ja mistä tiedon voi tarkistaa. Suorat lainaukset sijoitetaan lainausmerkkien sisään silloin, kun ne ovat enintään muutamien virkkeiden mittaisia. Pidemmät lainaukset merkitään muulla tavoin erottuvasti, esimerkiksi erilaisen rivivälin, fontin, sisennyksen tai vastaavan keinon avulla. Omin sanoin selostetut lainaukset kirjoitetaan normaaliin tapaan.

Viitteet numeroidaan juoksevasti siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät tekstissä. Numero merkitään hakasulkeisiin. Viitteeseen lisätään sivunumerot aina silloin, kun se on mahdollista. Seuraavassa on neljä esimerkkiä:

Esimerkki 1:
Laite voidaan asentaa vain valmistajan hyväksymissä liikkeissä [5].

Esimerkki 2:
Virtasen [6, s. 16], Elon [7, s. 22] ja Kuuslan [8, s. 111] mukaan Spede Pasanen oli suomalaisen viihteen nerokas poikkeusyksilö.

Esimerkki 3:
Saarisen mukaan uusi järjestelmä on entistä vakaampi [9, s. 322].

Esimerkki 4:
Tekniikan Sanastokeskuksen mukaan resoluutio ilmaisee, miten tarkasti kuvan yksityiskohdat pystytään esittämään näytössä tai painettuna. Kuvan resoluutio ilmaistaan esimerkiksi pikseleinä pituusmittaa kohti. [10.]

Huomaa pisteen käyttö eri tapauksissa: Jos virkkeen päättävä piste on viitteen jäljessä, viittaus kohdistuu vain yhteen virkkeeseen. Jos päättävä piste on viitteen edellä (esimerkki 4), niin silloin viitataan koko kappaleeseen. Tällöin myös hakasulkeiden sisään tulee piste.

Lähdeluettelo

Elektroniset julkaisut

Internetissä oleva verkkojulkaisu voidaan tunnistaa UR-paikantimen avulla (URL = Uniform Resource Locator). URL määrittelee yhteystavan, tietokoneen nimen sekä dokumentin hakemistopolun ja nimen. URL viittaa tiettyyn paikkaan verkossa eikä tiettyyn julkaisuun. Siksi URL:n perusteella ei enää löydä julkaisua, jos julkaisija siirtää sen toiseen paikkaan. Siitä huolimatta WWW-dokumenttiin ja muihin Internet-lähteisiin on ainakin toistaiseksi viitattava URL:n avulla.

Käytetyn lähteen päiväys, versionumero tai vastaava tieto pitää ottaa talteen, ja tärkeimmät dokumentit kannattaa tulostaa paperille. Jos dokumentista ei näy suoraan päiväystä, kannattaa katsoa esimerkiksi WWW-sivun "lähdekoodia", johon useat html-editorit kirjoittavat automaattisesti päiväystiedot. Jos tarkka päiväys ei käy ilmi sieltäkään, lähdeviitteen viimeiseksi kohdaksi kirjoitetaan lähdeluetteloon lukemispäiväys ja merkitään se sulkeisiin.

Esimerkkejä verkkokirjoista kirjaston tietokannoissa:

Perry, B. & Huss, C. & Fields, J. 2010. VCP: VMware Certified Professional on vSphere (4 Study Guide Exam VCP-410. Luettu 20.9.2011. Http://www.kajak.fi, Nelli-portaali, Ebrary. 

Rautiainen, H. & Äimälä, M. 2008. Työaikalaki. Luettu 20.9.2011. Http://www.kajak.fi, Nelli-portaali, Yritysonline

Esimerkkejä artikkeleista kirjaston tietokannoissa

Huom! Jos tietokannoissa mainitaan  elektronisen julkaisun pysyvä osoite / Permalink/ DOI (Digital Object Identifier), käytä sitä lähdemerkinnässä.

Lähdeviite DOI-osoitetta käytettäessä:

Sosale, G. & Prabhakar, S. &Frechette, L.G. & Vengallatore, S. 2011. A Microcantilever Platform for Measuring Internal Friction in THin Films Using Thermoelastic Damping for Calibration. Journal of Microelectromechanical Systems  20 (3), 764-773. Luettu 20.9.2011.
DOI: 10.1109/JMEMS.2011.2140357.  

Huom! Ohje DOI-merkinnän käytöstä löytyy Tiedon hakijan ja löytäjän oppaasta.

Lähdeviite permalink-osoitetta käytettäessä:

Nel, K. 2010. Stepping Up to the Plate: Developing an Effective Business Communication Strategy. Information Management Journal 44 (2), 38-41. Luettu 20.9.2011. http://search.ebscohost.com/login.aspx?direct=true&db=afh&AN=48722444&site=ehost-live.

Lähdeviite, jos tietokannasta ei löydy julkaisulle pysyvää osoitetta:

Basole, R.C. 2008.  Enterprise mobility: Researching a new paradigm. Information Knowledge Systems Management 7 (1-2), 1-7. Luettu 20.9.2011. Http://www.kajak.fi, Nelli-portaali, Ebsco


Esimerkkejä vapaasti verkosta löytyvistä Internet-lähteistä:

Esimerkki 1:
Lehtonen, K. Internet-lähteisiin viittaaminen. 1997, viimeksi muutettu 20.3.1998. [WWW-dokumentti] <http://www.hit.fi/~lehtonen/intlviitx.html>

Esimerkki 2:
Lahti, J. Suomalainen ei puhu eikä pussaa. 1996. [WWW-dokumentti] <http://home.kolumbus.fi/~jlahti/tevekolu.htm>. (Luettu 22.11.1996.)

Lisätietoja lähteiden merkitsemisestä ja oikeasta käytöstä löydät Tiedonhakijan ja löytäjän oppaasta.

Kuvat ja taulukot

Esitystä havainnollistetaan kuvien ja taulukoiden avulla. Niiden tulee olla selkeitä, informatiivisia ja teknisesti moitteettomia. Kuviksi sanotaan kuvioita, valokuvia, piirroksia ja graafisia esityksiä. Ne sijoitetaan tekstin yhteyteen, jos ne liittyvät olennaisesti tekstiin ja jos niitä ei ole kovin paljoa. Jos kuva-aineistoa on hyvin runsaasti tai se on isokokoista, se sijoitetaan liitteeksi tekstin loppuun.

Kuvat ja taulukot numeroidaan juoksevasti läpi tekstin (kumpikin omaksi sarjakseen) ja varustetaan selostein. Se koostuu yhdestä tai useammasta lauseesta. Jos kyseessä on yksivirkkeinen seloste, joka on vain otsikkona, sen perään ei panna pistettä. Kuvan seloste sijoitetaan kuvan alapuolelle ja taulukon seloste taulukon yläpuolelle. Jos kuva tai taulukko on lainattu, lähde merkitään näkyviin kuva- ja taulukkoselosteen perään samaan tapaan kuin muuallakin tekstissä.

Tekstissä viitataan taulukoihin ja kuviin niiden numerolla. Niitä on aina kommentoitava tekstissä, eli niitä ei saa jättää tekstiyhteydestä irrallisiksi aineksiksi. Ensimmäinen viittaus tulee olla kuvan tai taulukon edellä. Lukua ei ole myöskään mielekästä aloittaa jollakin kuvalla tai taulukolla, vaan asia on ensin pohjustettava sanallisesti.

Taulukoissa esitetään numerosarjoja ja laajoja tietoja. Käytettyjen symbolien tulee olla standardin mukaiset ja samat kuin tekstissä. Taulukko (samoin myös kuva) pitää toteuttaa siten, että sen perussisältö hahmottuu itsenäisestikin, ilman sen ulkopuolella olevan tekstin tukea. Kuva tai taulukko sijoitetaan alkamaan mieluiten samasta kohtaa kuin teksti.

Seuraavassa esimerkki kuvan sijoittelusta ja kuvaselosteesta (kuva 1).

 

Kuva 1. Esimerkki kuvan sijoittamisesta tekstin yhteyteen. Tarvittaessa kuva kehystetään.

Taulukko toteutetaan samaan tapaan, mutta seloste tulee siis taulukon yläpuolelle. Taulukko 1 havainnollistaa asiaa.

Taulukko 1. Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden insinööritöistään saamat palkinnot vuosina 2009–2011  

Opiskelija

Vuosi

Palkintosumma

Palkinnon myöntäjä

A

2009

2000 euroa

Takasen säätiö

B

2009

500 euroa

Kajaanin AMK

C             

2010

500 euroa

Kajaanin AMK

D

2011

500 euroa

Kajaanin AMK

E

2011

1500 euroa

Takasen säätiö

 

 

Yhteensä 5000 euroa

 


Laajat taulukkoaineistot, jotka ovat työn kokonaisuuden kannalta tarpeellisia, voidaan sijoittaa myös liitteiksi.

Liitteet

Liitteisiin sijoitetaan sellainen aineisto, joka on tarpeellinen, mutta ei sovi kokonaan tekstiin sijoitettavaksi. Jokaiseen liitteeseen tulee viitata tekstissä.

Liitteet erotetaan numerotunnuksilla: Liite 1, Liite 2 jne. Sana Liite kirjoitetaan liitteeseen oikeaan yläkulmaan. Tekstin sivunumerointi ei jatku liiteosassa. Jos liitteessä on useita sivuja, niin silloin sen sivut numeroidaan itsenäisesti, esimerkiksi Liite 1/1, Liite 1/2 jne.

Liitteille voidaan laatia oma sisällysluettelonsa, jos se on lukijan kannalta tarpeen liitekokonaisuuden hahmottamiseksi.