Julkaisut

Selvityksen päätavoite on profiloida tyypillinen kotimainen moottorikelkkamatkailija. Profiloinnin lisäksi selvityksessä tarkastellaan Kainuuta moottorikelkkamatkailun kohdealueena: miten kiinnostavana kotimaiset moottorikelkkamatkailijat aluetta pitävät, mitä hyviä ja huonoja puolia he näkevät Kainuun kelkkailumahdollisuuksissa ja miten maakunnan moottorikelkkamatkailua olisi kelkkamatkailijoiden mielestä mahdollista kehittää. Selvityksen aineisto kerättiin joulukuussa 2023 kelkkaharrastajille tehdyllä sähköisellä kyselyllä, johon vastasi kaikkiaan 694 kelkkailijaa eri puolilta Suomea. Heistä 573 kertoi harrastavansa moottorikelkkamatkailua. Kyselyn selitetekstissä moottorikelkkamatkailu täsmennettiin oman kotikunnan ulkopuolelle suuntautuvaksi matkailuksi, jonka keskeisenä tarkoituksena on moottorikelkkailun harrastaminen vapaa-ajan aktiviteettina. Selvitys liittyy Kajaanin ammattikorkeakoulussa syksyllä 2023 käynnistyneeseen ja kesään 2025 saakka jatkuvaan Kelkka Kainuu -hankkeeseen, jonka toimenpiteet painottuvat markkinointiin ja Kainuun tunnetuksi tekemiseen kotimaisten kelkkamatkailijoiden keskuudessa. Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun kunnat.

Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä. Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan. KAMKin hanketoiminta matkailussa vuonna 2023 on koostunut mm. matkailupalvelujen digitalisointiin keskittyneistä hankkeista Ukkohallan ja Vuokatin alueilla, jotka ovat alan vetureina omilla sektoreillaan. Arctic Lakeland matkailualueen kehittämistyössä pyritään useiden toimijoiden yhteistyössä lisäämään Kainuun tunnettuutta ja kansainvälisten matkailijoiden turistivirran kasvattamista, vaikkapa charter-lentojen lisäämisen myötä. Matkailun digitalisaatio on suorastaan välttämätön alan toimijoiden kehittämiseksi Kainuussa. Markkinointi, palvelut eri kohteissa, varaus- ja maksujärjestelmät on oltava sellaisessa kunnossa, jossa ne tavoittavat globaalit markkinat ja alueelle tulevat asiakkaat – digitaalisesti ja jopa etukäteen.

Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä. Liiketalouden koulutusalan hankkeissa oli yritysten digitalisaatio keskiössä usean eri hankkeen toimesta. Yritysten auttaminen digimarkkinoille, kouluttaminen hyödyntämään niitä ja tuoreimpien tietojen päivittäminen saivat hyvän vastaanoton muun muassa Kajaanin Yrittäjien puolelta. Liiketalouden hankkeissa kannustimme yrityksiä hyödyntämään datataloutta ja tekoälyä, kehitimme avoimen opintojen tarjontaa ja sitä kautta KAMKin vaikuttavuutta Kainuun ulkopuolelle. Toteutimme myös erilaisia tutkimuksia koulutuksen osaamisen kehittämiseksi ja huomioimme myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvän liiketoiminnan kehittämisen tarpeet. Olimme myös mukana kehittämässä muun muassa teknologialähtöistä liiketoimintaa ja uusien alan yritysmahdollisuuksien sijoittumista Vuokattiin. KAMKin vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan. Jokainen hanke kytketään osaksi jotakin KAMKin koulutusta ja tästä muodostuu osa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevaa vuotuista perusrahoitusta. Hankevolyymillä on siis suuri merkitys paitsi hankkeen vaikutuksen, myös rahoituksen näkökulmasta. On syytä kuitenkin muistaa, että tämäkin rahoitus tulee kolmen seuraavan vuoden aikana keskiarvolla laskien. Hankkeiden rahoitus riippuu rahoittajasta. EU-hankkeet ovat 100 % rahoitettuja, aluerahoitus kattaa tyypillisesti 70–80 % kokonaisrahoituksesta ja esimerkiksi yrityshankkeet 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että KAMKin tulee kattaa loput omalla rahoituksella tai mieluummin löytää yritykset mukaan rahoittamaan osaa tuota puuttuvaa loppurahoitusta.

Vuoden 2023 Kajaanin Ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetöistä kirjoitetut artik-kelit kiinnittyvät neljään teemaan, jotka ovat asiakkuuksien -, palvelujen -, henkilöstön osaamisen - ja koulutusorganisaatioiden työelämäyhteyksien kehittäminen. Opinnäytetöitä valmistuu lähes sata ja tähän julkaisuun kootut artikkelit ovat katsaus niistä. Asiakaskeskeisen organisaation kehittäminen ja hoitotyön näkökulmat, kuten eksistentiaalisen kärsimyksen tukeminen palliatiivisessa hoidossa, ovat hyvin tärkeitä. Samoin palvelujen kehittä-minen, kuten digipalveluiden käyttöönotto ja kustannustietoinen lähestymistapa ravitsemispal-veluihin, ovat merkittäviä aiheita. Palvelujen jatkuva parantaminen ja innovointi ovat avainasemassa nykypäivän markkinoilla. Tämä teema keskittyy uusien palveluiden luomiseen, nykyisten palveluiden tehostamiseen, tek-nologian hyödyntämiseen, jotka edesauttavat asiakastyytyväisyyttä.

Covid-19-pandemia on aiheuttanut haasteita hoitotyön kliinisten taitojen opettamiselle ja oh-jaamiselle ammattikorkeakouluissa. Tutkinnon saavuttamiseksi kliinisten taitojen harjoittelutun-neille osallistuminen on usein pakollista ja nämä tunnit toteutetaan perinteisesti lähiopetuk-sena. Mikäli lähiopetukseen osallistuminen ei ole mahdollista, tämä vaikeuttaa opintojen etene-mistä. Joitakin lähityöskentelyä vaativia asioita on kuitenkin mahdollista opettaa, ohjata ja opis-kella myös etä- ja hybridiopetuksena (kuva 1.) hyödyntäen digitaalisia menetelmiä. (DIGIHOI –ÄLÄ JÄTÄ -hankkeen hankesuunnitelma, 2022.) Tutkimusten mukaan digitaalisten menetelmien mukaan ottaminen opettamiseen on myös johtanut parempiin oppimistuloksiin ja siten lisännyt opiskelijoiden motivaatiota opiskeluun (Coyne ym., 2020; Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018; Rouke, 2020). Viitteitä löytyy myös siitä, että hybridiopetus koetaan parempana ope-tusmetodina oppimisen näkökulmasta kuin perinteinen lähiopetus (Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018).

Väestön ikääntyessä entistä suurempi joukko ikäihmisiä tarvitsee erilaisia palveluja arjen tueksi toimintakyvyn heikentymisen myötä. Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti tai pienin avuin, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon asiakkaat ovat yhä vanhem-pia. Kansallinen linjaus on, että ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja saada tarvitsemansa palvelut sinne myös ympärivuorokautisesti. Kunnat voivat vaikuttaa ikäihmisten palvelutarpeisiin panostamalla edistäviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, neuvontaan ja ohjaukseen sekä asuntojen ja asuinympäristön kehittämiseen. (THL 2022.) Kainuu kuuluun maan nopeimmin ikääntyviin alueisiin. Vuoden 2021 lopussa Kainuun väkimäärä oli 71 255 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita oli 29,8 %. Tulevien vuosikymmenien aikana väestö ikääntyy edelleen. Vuonna 2040 ennustetaan yli 65- vuotiaita olevan 35 % kainuulaisista. (Väestö ja muuttoliike 2022.) (Liite 1.) Kainuun hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen toimintasuunnitelman mukaan ikäihmisten palvelukokonaisuus muodostuu samoista perus- ja erityispalveluista kuin muunkin väestön pal-velut. Suurin osa ikäihmisistä ei tarvitse säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan he elävät arkeaan itsenäisesti. Ikäihmisille suunnattujen palvelujen tavoitteena on ylläpitää kuntalaisten toimintakykyä, aktiivisuutta, osallisuutta ja omatoimisuutta tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti kotikunnasta ja asuinpaikasta riippumatta. (Tolonen 2022, 8–9.) Tarvitaan uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta palvelujen kehittämiseen sekä erilaisia palveluja täydentämään ikäihmisten kotona asumista. Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja toi-mintakyvyn ylläpitämistä sekä kotiin tuotavia palveluja. (THL 2023.)

Kajaanin ammattikorkeakoulu on toteuttanut 1.6.2021 – 31.3.2023 Kainuun liiton rahoittamaa REACT-EU, EAKR-hanketta nimeltä Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut. Hanke lähti liikkeelle tarpeesta selvittää, millaisia mahdollisuuksia kaukolämmöntuottajalla on ja millaisia askeleita heidän pitäisi tehdä, jotta kaukolämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä saisi vähennettyä. Tämänhetkisessä maailmassa energiatuotanto on murroksessa ja vähähiilisyystavoitteet, joita Suomikin on asettanut, asettaa paineita muutoksiin myös kaukolämmöntuotannossa. Resurssiviisas ja vastuullinen energia on uusiutuvasti ja hajautetusti tuotettua kaukolämpöä. Hankkeessa on mukana Loiste Lämpö Oy Kajaanista sekä Suomussalmen kunta. Hankkeen tavoitteena onkin tehdä vähähiilisen kaukolämmöntuotannon tiekartat sekä Kajaaniin että Suomussalmelle. Tässä raportissa käsittelemme Kajaanin tiekarttaa. Loiste Lämmön toiminnassa ja strategiatyössä on otettu jo pitkään huomioon vähähiilisyys ja vastuullisuus näkökulmat, joten lähtökohdat tiekartan tekemiselle olivat erittäin hyvät. Yhteistyössä Loiste Lämmön kanssa hanke työsti kaukolämmöntuotannon vähähiilisyystiekartan, jossa kuvataan eri askelia, joita on tähän mennessä otettu ja mahdollisia toimenpidetavoitteita tulevaisuutta ajatellen. Tiekartan tausta-aineisto käsitellään tässä raportissa ja esitetään tausta-aineistoon pohjautuva visuaalinen esitys.

Tämä julkaisu sisältää 12 etä- ja hybridityöhön liittyvää artikkelia. Ne ovat erilaisia näkökulmia PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeen teemaan – etä- ja hybridityön kehittämiseen. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin. Julkaisu sisältää artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankkeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen. PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto, jota edusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toteutti Kajaanin ammattikorkeakoulu ajanjaksolla 1.9.2021 – 31.8.2023.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sähköajoneuvon akuston sähkönvarastointimahdollisuuksia omakotitalouksissa. Työssä kartoitettiin V2H-järjestelmän toimintaa ja sen mahdollista vaikutusta ajoneuvon akun rappeutumiseen, CO2-päästöihin ja taloudelliseen hyötyyn. Työn tarkoituksena oli luoda selkeä kuva V2H-teknologian hyödyistä ja haitoista sekä sen nykytilanteesta. Työssä tarkastellaan myös kuluttajaläheisiä esimerkkejä kolmen autovalmistajan automallin avulla. Työ toteutettiin aluksi keräämällä kattava määrä materiaalia eri tutkimuksista ja ulkoisista verkkoartikkeleista sekä blogeista. Tutkimusten tuloksien vertailulla aikaansaatiin mahdollisimman laaja ja monipuolinen näkemys V2H-teknologiasta ja pystyttiin sulkemaan pois mahdolliset ennakko-oletukset. Työn tuloksena saatiin ymmärrys V2H-teknologian kannattavuudesta. Osoittautui, ettei V2H-teknologia ole nykyisellään taloudellisesti kannattava sijoitus kuluttajalle alkusijoituksen sekä käyttökustannusten vuoksi. V2H:lla on tästä huolimatta potentiaalinen tulevaisuus sähköverkon tukemisessa, ylituotetun sähkön varastoinnissa sekä CO2-päästöjen vähentämisessä. V2H-teknologian tulevaisuudennäkymät voivat olla myönteiset, mikäli sen kustannukset alenevat käytön lisääntyessä.

Evaluating usability is an essential part of designing systems, and the goal of this thesis was to provide a set of general guidelines for evaluating a retail back-end system’s usability during and after the development process. To achieve this, research about international usability evaluation methods and accessibility requirements was conducted. Accessibility is a part of usability, and there are international requirements for digital systems to be met. An accessible system can be used by people with varying disabilities. Therefore, accessibility was considered during the guideline design process. The thesis material was gathered from books and online references. The designed guideline list includes 22 different criteria for evaluating system usability and to be used during the design process. From the research material it was also found that the design process includes a need for continuous usability evaluation and therefore the guidelines were designed to be used throughout the development process. The provided guidelines are to be used as a broad guide. The individual needs of a customer need to be taken into consideration when designing more specified guidelines for a specific system, but such a guide can be designed in the future.

Nuorten seurusteluväkivalta on maailmanlaajuinen ongelma ja Suomessa aihetta on tutkittu vain vähän. Ongelman ymmärtäminen on tärkeää, sillä seurustelusuhteet ovat keskeisiä nuoren elämässä. Ne voivat muokata nuorten arvomaailmaa ja käyttäytymistä pitkäksi aikaa eteenpäin. Tästä syystä meidän on tartuttava tähän vakavaan ongelmaan tehokkaasti ja ennaltaehkäisevästi, jotta voimme suojella nuoria väkivallan haitallisilta vaikutuksilta ja tarjota heille mahdollisuuden kasvaa terveissä ja turvallisissa suhteissa. Toteutimme opinnäytetyön kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Keräsimme aineiston tietokannoista Cinahl, Pubmed ja Proquest central. Tiedonhaussa hyödynnettiin huolellisesti määriteltyjä sisäänotto- ja poissulkukriteerejä. Tiedonhaun tuloksena opinnäytetyöhön valikoitui kuusi tutkimusartikkelia. Haimme tutkimuksessa vastauksia kahteen tutkimuskysmykseemme. 1. Millaisia kokemuksia nuorilla on seurusteluväkivallasta aikasempien tutkimusten perusteella? 2. Miten ennaltaehkäistä nuorten seurusteluväkivaltaa? Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä kuvaileva kirjallisuuskatsaus nuorten seurusteluväkivallan ennaltaehkäisemisestä. Tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ymmärrystä nuorten seurusteluväkivallan ennaltaehkäisyn keinoista. Tuloksissa nuorten seurusteluväkivallan kokemuksissa korostui digitaalinen- ja henkinen väkivalta. Tytöt kokivat selkeästi enemmän seurusteluväkivaltaan liittyvää pelkoa ja uhkaa. Pojat taas kokivat enemmän fyysistä väkivaltaa. Tuloksissa nousi vahvasti esiin tarve lisätä nuorten sekä vanhempien tietoutta seurusteluväkivallasta ja sen erilaisista ilmenemismuodoista. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta perheellä ja koululla on iso rooli siinä, miten nuori käyttäytyy seurustelusuhteissa. Turvalliset vuorovaikutussuhteet ovat avainasemassa nuoren elämässä ja seurusteluväkivallan ennaltaehkäisyssä.

This qualitative research study investigates the different factors that influence the decision of urban female millennial employees to leave employment. The main objective of this research is to find out why urban millennial women are leaving their jobs. The limitation to millennial women is made because the author belongs to this reference group. The study was conducted between December 2023 and April 2024. The research was conducted with a qualitative approach to capture the subjective experiences, perceptions, and motivations that influence the decision-making process of female millennials who have left their jobs within the last three years or were at the time of the research contemplating on leaving their jobs. Through a survey, interviews, and data analysis the experiences of millennial women in the workforce during and post the pandemic was examined. The data analysis was based on the prior research published in the recent years. Factors such as work-life balance, organizational culture, and career advancement opportunities were explored. The results of the research show that millennial women are strongly affected by the salary and the employer’s flexibility, when contemplating on changing their job. The findings of this study offer insights to Human Resource professionals, enabling them to create strategies that address the specific needs and concerns of urban female millennial employees.

This thesis delved into the challenges and opportunities shaping the real estate landscape in all major cities including the capital city Dhaka, Bangladesh. Despite rapid housing growth, the sector faces hurdles such as resource scarcity, soaring prices, and inadequate infrastructure. The study advocated for institutional support, emphasizing the need for affordable financing to overcome capital-intensive barriers. It recommended streamlining registration processes and protecting developers from local pressures. Encouraging private sector involvement, especially in rural housing, was suggested through incentives like tax holidays. The thesis was scored on the importance of reducing housing costs through efficient design and recognizing client value. It highlighted the sector's substantial contribution to GDP, employment, and linkage industries, anticipating high urbanization levels in Bangladesh. With projections indicating significant population growth in Dhaka, a collective, strategic effort from government and policymakers was deemed crucial to address affordability gaps, stimulate economic growth, and meet the escalating housing needs. The study envisioned these recommendations as key catalysts for the expansion of the real estate business in Dhaka and other big cities of Bangladesh, shaping a sustainable and inclusive future for housing development in the megacities.

Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Seinäjoen ammattikorkeakoululle. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli luoda täysin uusi korkeakoulupodcast SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelualan tutkinto-ohjelmalle. Podcastin avulla pyritään lisäämään tietoa tutkinto-ohjelman sisällöistä sekä jakamaan eteenpäin opintoihin liittyviä keskusteluja, kokemuksia ja ajatuksia. Opinnäytetyössä podcastiin tuotettiin ensimmäiset neljä jaksoa, joissa keskusteltiin opintojen kansainvälisyydestä ja harjoittelusta. Opinnäytetyön tietoperustassa syvennytään tarkemmin podcasteihin, niiden sisältöihin, merkitykseen sekä syntymiseen ja kehitykseen tähän päivään saakka. Tietoperustaa varten tutkittiin erilaisia kotimaisia viihteellisiä podcasteja sekä tutustuttiin tarkemmin korkeakoulujen jo tuottamiin erilaisiin podcasteihin. Tämän lisäksi etsittiin tietoa podcastin tuottamisen prosessista sekä siihen liittyvistä asioista, jotka on hyvä ottaa huomioon podcastia tuottaessa. Toiminnallinen osa sisältää raportin podcastin käsikirjoittamisesta ja siihen liittyvästä taustaprosessista, äänittämisestä, editoimisesta, nimikilpailun järjestämisestä, ajankäytöstä sekä valmiin työn arvioinnista. Podcast tuotettiin opinnäytetyöhön löydetyn tietoperustan avulla, joten se toimiikin samalla tietynlaisena käsikirjana sille, miten tehdä hyvä podcast. Opinnäytetyöprosessin aikana osallistuin myös SeAMKin järjestämään podcast-koulutukseen, josta löytyy niin ikään tietoa opinnäytetyön toiminnallisesta osuudesta. Työn tuotoksena valmistui podcastin neljä ensimmäistä jaksoa. Podcast sai osana opinnäytetyötä toteutetun nimikilpailun tuloksena nimekseen Kiticast. Podcast sai positiivista palautetta sen hyödyllisyydestä kirjasto- ja tietopalvelualan tutkinto-ohjelmalle sekä kaikille podcastin kuuntelijoille. Podcastissa haastateltavat vieraat kokivat myös osallistumisensa tärkeäksi osaksi erilaisten viestien tuomisessa eteenpäin.

Opinnäytetyö toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan päiväkeskuksen asiakkaiden kanssa. Päiväkeskus on ensisijaisesti tarkoitettu tukemaan päihteettömiksi pyrkiviä henkilöitä, mutta on avoin kuitenkin kaikille. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää päiväkeskuksen asiakkaiden kokemuksia vaikuttamismahdollisuuksista ja tiedonsaannista päiväkeskuksessa. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Kokevatko kyseisen päiväkeskuksen asiakkaat pystyvänsä vaikuttamaan organisaatiossa ja saamaan tietoa organisaatiosta? Miten asiakkaat itse kokevat tilanteen? Toinen tutkimuskysymyksistä muistuttaa paljon ensimmäistä, mutta sen avulla haluttiin painotta asiakkaiden asemaa ja mielipidettä. Tutkimus auttaa päiväkeskusta hahmottamaan nykytilannetta liittyen asiakkaiden kokemuksiin vaikuttamisessa ja tiedon saannissa organisaatiossa. Tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja, jotta saatiin asiakkaiden mielipiteet ja monipuolinen pohdinta kuuluviin, mutta pystyttiin pysymään tiettyjen kysymyksien ympärillä. Opinnäytetyö on aineistolähtöinen, joka tarkoittaa sitä, että työn teoria on syntynyt haastattelujen jälkeen. Tähän ovat syynä muun muassa tiukat aikatauluni sekä tunteeni siitä, että aineistolähtöinen analyysi oli itselleni henkilökohtaisesti kaikista luonnollisin tapa toteuttaa tutkimus. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineiston kerääminen tapahtui aluksi kolmen ryhmähaastattelun avulla, johon osallistui kahdeksan (8) henkilöä. Tämän jälkeen toteutettiin vielä viisi (5) yksilöhaastattelua, jotta aineistoa olisi tarpeeksi. Tutkimuksessa selvisi, että moni haastateltavista koki pystyvänsä vaikuttamaan päiväkeskuksen toimintaan. Moni haastateltavista koki, että heitä kuunnellaan ja heidän ideoitaan arvostetaan. Osa toivoi, että asiakkaiden mielipiteisiin kiinnitettäisiin vielä enemmän huomiota. Vaikuttamiseen yhdistettiin budjettiin liittyvät seikat, kuten budjetin mielessä pitäminen ehdottaessa toimintaa. Rutiineista poikkeavia tapahtumia arvostettiin. Moni haastateltavista koki, että he viestivät ja vaikuttavat mieluummin suullisesti, kuin kirjallisesti. Päiväkeskuksen viestiminen toimii kohtalaisen hyvin haastateltavien mukaan. Haastateltavat saivat tietoa organisaatioon liittyen eniten paikan päältä ja internetin kautta. Asiasanat: Tiedonsaanti, vaikuttaminen, osallisuus, asiakaslähtöisyys, viestintä menetelmät

Opinnäytetyö keskittyy Vaasan kaupungin kansalaisopisto Alman ja Alman alaisuudessa toimivan, lapsille ja nuorille taiteen perusopetusta järjestävän TaiKonin verkkosivujen digitaalisen käytettävyyden kehittämiseen. Ulkopuolisen ohjelmatoimittajan toteuttamasta ilmoittautumisjärjestelmästä otettiin uusi versio käyttöön keväällä 2023. Asiakaspalautteiden perusteella selvisi, että uudesta versiosta oli haasteellista löytää erityisesti TaiKonin kursseja. Opinnäytetyön avulla selvitettiin, miten verkkosivujen digitaalista käytettävyyttä voisi parantaa erityisesti asiakasnäkökulmasta. Tämän lisäksi kartoitettiin, mitä tietoa asiakkaat etsivät ilmoittautuessaan, löytävätkö he tiedon ja miten tiedon löydettävyyttä voisi edistää. Päätavoitteena oli asiakastyytyväisyyden ja digitaalisen asiakaskokemuksen edistäminen käytettävyyttä kehittämällä. Tämä opinnäytetyö on aineistolähtöinen tapaustutkimus, johon hankittiin aineistoa asiakkaille suunnatulla kyselytutkimuksella. Kyselytutkimuksen perusteella kävi ilmi, että käytettävyys on melko hyvällä tasolla, mutta silti on vielä kehitettävää, jotta voidaan helpottaa tiedon löydettävyyttä ja lisätä käyttökokemuksen miellyttävyyttä. Kyselytutkimuksen lisäksi tutkimusmenetelmänä toimi myös benchmarking eli vertailuanalyysi, jonka avulla tutustuttiin siihen, miten muut ovat digitaalisen käytettävyyden ratkaisseet. Tulosten pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelma, joka tarjoaa ratkaisuja kyselytutkimuksen perusteella nousseisiin kehittämiskohteisiin. Yhtenä kehittämissuunnitelman näkökulmana ovat asiakasnäkökulman lisäksi myös sisällöntuottajat, eli tarkoituksena on varmistaa tietojen helppo päivitettävyys myös sisällöntuottajan näkökulmasta. Opinnäytetyö toimii pohjana uudistukselle, jossa kehitetään digitaalista asiakaskokemusta. Hyvä käytettävyys toimii kilpailuetuna ja on myös osa digitaalista asiakaskokemusta. Hyvä asiakaskokemus taas mahdollistaa kestävän kasvun, jota tarvitaan erityisesti nyt, kun vapaan sivistystyön valtionosuuksia on vähennetty.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kelan sairauspäiväraharyhmän etuuskäsittelijöiden kokemuksia osasairauspäivärahan koulutuksesta sekä tunnistaa koulutuksen jälkeen mahdollisesti syntyneitä kehitystarpeita. Tutkimuksen kohteena oli syksyllä 2023 järjestetyn osasairauspäivärahakoulutuksen käyneet 20 etuuskäsittelijää. Tavoitteena oli kyselyn avulla tutkia koulutuksen vaikuttavuutta, eli miten koulutukseen osallistujat olivat kokeneet oppineensa uusia asioita ja voineet soveltaa opittua työssään, sekä voidaanko koulutuksia tai tutorointia vielä kehittää. Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu kirjallisuudesta, joka käsittelee osaamisen johtamista, osaamisen tunnistamista ja oppimista organisaatio-, tiimi- ja yksilötasolla. Osaamisen kehittämistä käsittelevässä luvussa kerrotaan, miten osaamista voidaan kehittää ja miten osaamista tulisi arvioida. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä. Kyselylomake lähetettiin 20 etuuskäsittelijälle, jotka osallistuivat osasairauspäivärahankoulutuksiin. Kerätty aineisto analysoitiin käyttämällä laadullisen ja määrällisen tutkimuksen analysointimenetelmiä. Kyselyyn vastasi kahdeksan koulutukseen osallistunutta etuuskäsittelijää. Näiden vastauksien perusteella koulutus antoi valmiudet itsenäiseen työskentelyyn mutta osaamistaso ei kuitenkaan täyttynyt koulutuksen tavoitteiden mukaisesti kaikilla osasairauspäivärahan osaamisalueilla.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kirjallinen opas Tampereen yliopistollisen sairaalan lasten neuropsykiatrian yksikölle. Opas on tarkoitettu 5–12-vuotiaille lapsille, jotka ovat menossa päiväosastojaksolle lasten neuropsykiatrian yksikköön. Oppaan tarkoituksena oli kertoa potilaille sekä heidän vanhemmilleen ja huoltajilleen kirjallisten ohjeiden muodossa, mitä päiväosastojaksolla tapahtuu. Tässä opinnäytetyössä käsitellään ADHD:tä, autismikirjon häiriöitä ja Touretten oireyhtymää, lastenhoitotyön näkökulmasta. Työssä kerrotaan oireet näille lasten neuropsykiatrisille häiriöille sekä häiriöiden luontaisista piirteistä. Työhön on sisällytetty myös omaksi osiokseen lasten psykiatrinen hoitotyö näiden edellä mainittujen häiriöiden hoidossa ja hoitomenetelmissä, diagnosoinnissa, tutkimusmenetelmissä sekä potilaan haastatteluissa. Tähän työhön on otettu ainoastaan suomenkielisiä lähteitä, jotta työ olisi mahdollisimman luotettava. Opas on yritetty tehdä mahdollisimman selkeäksi asian muotoilun sekä kuvien avulla. Opas on tarkoitus lähettää tilaajaorganisaation toimesta kutsukirjeen mukana potilaalle, jotta potilas ja heidän läheisensä voivat tutustua yksikön toimintaan etukäteen sekä lasten on helpompi ymmärtää päivän kulkua osastolla.

Vastuullinen sijoittaminen eli arkikielessä tutummaksi ilmaisuksi vakiintunut ESG-tekijät huomioiva tapa sijoittaa, on jo useamman vuoden ajan ollut sijoittajien keskuudessa kasvava sijoitusmuoto. Vastuullinen sijoittaminen kuuluu osaksi globaalia kestävää rahoitusta, jonka sääntelyä kehitetään myös EU:n toimesta. Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä hyviä vastuullisen sijoittamisen lähestymistapoja yksityiset työeläkevakuutusyhtiöt hyödyntävät sijoituspolitiikassaan. Työssä ei käsitellä rahastosijoittamista, sillä lähestymistapoja voidaan hyödyntää parhaiten suoriin sijoituksiin. Työn tuotoksen tarkoituksena on muodostaa monipuolinen kuva työeläkevakuutusyhtiöiden käyttämistä vastuullisen sijoittamisen lähestymistavoista, joita pienemmät organisaatiot voivat hyödyntää omien sijoitustoiminnan käytänteiden kehittämiseen ja sijoituskohteiden vastuullisuusarviointiin. Opinnäytetyön aihe valikoitui tekijän omasta mielenkiinnosta ja huomiosta vastuullisen sijoittamisen toimintakenttään kohdistuvan sääntelyn jatkuvasta kehityksestä. Opinnäytetyön tietoperusta perehdyttää lukijan vastuullista sijoittamista ohjaaviin globaaleihin viitekehyksiin sekä taustalla olevaan EU:n sääntelyyn. Tietoperustassa pohjustetaan myös vastuullisen sijoittamisen lähestymistapoja, jotta lukijalle muodostuu käsitys tutkimuksen avulla poimittuihin havaintoihin. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa aineiston keruu suoritettiin hyödyntäen sekä kvalitatiivisen eli laadullisen että kvantitatiivisen eli määrällisen tutkimuksen ominaispiirteitä. Tapaustutkimus soveltui tälle työlle parhaiten, sillä työeläkevakuutusyhtiöt muodostavat pienen ja tarkkaan valitun ryhmän, jonka prosesseista pyritään muodostamaan monipuolinen kuva tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimusaineistoon hyödynnettiin kunkin työeläkevakuutusyhtiön vuosittain julkaistavia toimintakertomus ja tilinpäätöstietoja, vastuullisuusraportteja sekä näitä tukevia muita sijoitustoiminnan dokumentteja. Itse tutkimus suoritettiin vertailemalla näistä aineistoista esille nousseita havaintoja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen sekä peilaten havaintoja työlle määriteltyihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimustuloksista oli nähtävissä työeläkevakuutusyhtiöiden yhteiskunnallinen rooli sijoittajana, sillä sijoituspolitiikoissa ja käytetyissä lähestymistavoissa oli havaittavissa paljon samankaltaisuutta. Merkittävimmät erot liittyivät sijoitustoiminnan raportoinnin ja sijoituskohteiden seurannan laajuuteen sekä valittuihin poissulkemisstrategioihin. Raportoinnin ja seurannan laajuutta voidaan selittää vielä vuoden 2022 raportointiin käytettyjen viitekehysten vapaamuotoisella valinnalla. Työeläkevakuutusyhtiöistä kaksi on hyödyntänyt jo vuoden 2022 vastuullisuusraportointiin muiden kuin taloudellisten tietojen varmentamista ulkopuolisen toimesta.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää toimeksiantajayrityksellä käytössä olevan datan integraatiotyökalun käyttöönottoprosessia. Toimeksiantaja oli suomalainen ohjelmistoyritys Pinja Digital Oy. Toimeksianto tuli yrityksen Business Intelligence -yksiköltä, joka on erikoistunut tiedolla johtamisen työtehtäviin. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä luomalla Bicep-templaatti, jolla pystytään jatkossa pystyttämään Azure-pilvipalvelussa toimivan datan integraatiotyökalun vaatima ympäristö uusissa asiakasprojekteissa. Ympäristö sisältää erinäisiä Azure-resursseja ja niiden toimintoja. Bicep on JSON-koodiin perustuva mallinnuskieli, jota käytetään Azure-resurssien julkaisuun ja hallintaan. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään versionhallintaa, Azure-pilvipalvelua sekä ARM- ja Bicep-templaatteja ja niiden käyttöä. Näillä aiheilla pohjustettiin kehittämistyöosuutta, jossa luotiin Bicep-templaatti. Koska templaatti ja sen käyttöohje sisältää toimeksiantajan liikesalaisuuksia, ne ovat opinnäytetyössä salattuina liitteinä. Templaatin kehittämisprosessi pyrittiin kuvaamaan kuitenkin siten, että lukija saisi mahdollisimman hyvän käsityksen tehdystä työstä. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli sujuvoittaa datan integraatiotyökalun käyttöönottoa ja helpottaa toimeksiantajan työntekijöiden työskentelyä tällä työkalulla. Opinnäytetyön kirjoittajan tavoitteena oli lisäksi kartuttaa heidän asiantuntemustaan valituista teoria-aiheista. Kaikki tavoitteet saavutettiin halutulla tavalla. Opinnäytetyön tuloksena syntyi toimeksiantajalle valmis ja hyödynnettävä Bicep-templaatti. Templaatille luotiin lisäksi käyttöohje, jotta sen käyttöä voisi helpommin jalkauttaa toimeksiantajayrityksen eri työntekijöiden käyttöön. Templaattia ja sen käyttöohjetta on vielä mahdollista jatkokehittää niin, että jatkossa integraatiotyökalun vaatimien Azure-resurssien lisäksi ohjeella pystyttäisiin myös opastamaan kyseisen työkalun käyttö, jolloin prosessi olisi kokonaan toteutettavissa ohjetta seuraamalla.

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin mainosteneston ja Raspberry Pi -tietokoneen hyödyntämismahdollisuuksia datan säästämisessä. Työn tavoitteena oli selvittää, voiko mainosteneston avulla vähentää verkon datankulutusta ja parantaa verkon suorituskykyä Raspberry Pillä. Tutkimuksessa vertailtiin kahden identtisen Raspberry Pi -laitteen datankulutusta 24 tunnin ajanjakson aikana. Mainostenesto on yleistynyt tekniikka, jonka avulla voidaan estää mainosten ja seurantatunnisteiden lataaminen verkkosivuilta. Tämä voi johtaa nopeampaan verkkoselailuun ja pienempään datankulutukseen. Raspberry Pi 3 B on edullinen ja pienikokoinen tietokone, jota voidaan käyttää monenlaisiin tehtäviin, kuten verkkopalvelimen ylläpitoon, kodin automaatioon ja mediakeskuksena. Tutkimuksessa käytettiin kahta identtistä Raspberry Pi 3 B -laitetta, joissa oli sama käyttöjärjestelmä ja ohjelmistot. Toinen laitteista toimi ilman mainostenestoa ja toinen laitteisto hyödynsi Pi-holen DNS-palvelinta, joka estää ennalta määritettyjä verkkotunnuksia eli mainoksia. Laitteiden datankulutusta seurattiin 24 tunnin ajanjakson aikana Python-skriptillä ja Slurm-terminaalityökalulla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että mainosteneston avulla voitiin säästää dataa Raspberry Pillä. 24 tunnin ajanjakson aikana Pi-hole -ohjelmistoa käyttävä laite kulutti 1,143 Gt tai 7,2 % vähemmän dataa kuin laite, joka toimi ilman mainostenestoa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että mainostenesto voi olla tehokas tapa säästää dataa ja käyttää internettiä ilman häiritseviä mainoksia. Pi-hole -ohjelmisto on ilmainen vaihtoehto mainosteneston toteuttamiseen lähiverkossa, mutta ei kaikista helpoin.

Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Karelia-ammattikorkeakoululle. Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää laserkeilauksen soveltuvuus laadunvarmistuksen työkaluksi. Työssä verrattiin laserkeilauksella saatuja tuloksia Joensuun keskustassa sijaitsevan uudiskohteen tietomalleihin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään laadunvarmistusta rakennusalalla sekä laserkeilauksen soveltuvuutta tähän tarkoitukseen. Laadunvarmistuksen osalta tarkastellaan tietomallien käyttöä rakennushankkeessa, rakentamisen laadun käsitteitä sekä laadunvarmistustoimia työmaalla. Laserkeilauksen osalta työssä käsitellään sen perusteita, käyttökohteita sekä laserkeilaimien tyyppejä. Opinnäytetyön toiminnallisena osana käsitellään laserkeilauksen toteutusta, mukaan lukien laserkeilatun tilan pistepilven hyödyntäminen, keilauksen aloitus ja mahdolliset haasteet työn aikana. Laserkeilaus osoittautui laadunvarmistuksessa monipuoliseksi työkaluksi poikkeamien havainnointiin, mittaamiseen sekä vertailuun. Opinnäytetyössä kuvatun uudiskohteen laserkeilaustulosten avulla oli mahdollista onnistuneesti esitellä laserkeilauksen hyötyjä sekä ominaisuuksia. Työssä todettiin, että laserkeilausta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi korjausrakentamisen työkaluna.

Osakemarkkinoita tai talousuutisia aktiivisesti seuraavat ovat varmasti törmänneet ilmiöön, jossa osakemarkkinat ovat reagoineet Euroopan keskuspankin toimintaan. Oli kyse sitten keskuspankin pääjohtajan lipsahduksesta tiedotustilaisuudessa tai julkaisusta rahapolitiikan suunnasta, keskuspankin toimilla tuntuu olevan välitön vaikutus markkinoihin. Herääkin kysymys, vaikuttaako EKP:n rahapolitiikka osakemarkkinoihin? Tutkimuksessa analysoidaan, kuinka Euroopan keskuspankin kiristynyt rahapolitiikka on valitulla ajanjaksolla 1.7.2022–1.2.2024 vaikuttanut osakemarkkinoihin. Tutkimus tehdään vertailemalla ohjauskorkojen ja määrällisen kiristämisen korrelaatiota osakemarkkinoihin sekä tutkimalla rahapoliittisten päätösten vaikutusta osakekaupan volyymiin, volatiliteetiin ja hintoihin. Tutkimuksessa löydettiin vahvaa korrelaatiota monien osakeindeksien ja ohjauskorkojen sekä osakeindeksien ja määrällisen kiristämisen väliltä. Lisäksi rahapoliittisten päätösten julkistamisen yhteydessä osakkeiden hinta sekä kaupankäynnin volyymi nousivat huomattavasti ja osakkeiden hintojen volatiilisuus laski järjestelmällisesti. Rahapolitiikka on siis vaikuttanut keskimäärin osakkeiden hintoihin positiivisesti. Lisäksi rahapolitiikalla on kyky laskea markkinoilla vallitsevaa epävarmuutta ja kasvattaa osakkeiden kaupankäynnin volyymiä.

TIIVISTELMÄ Mielenterveys on keskeinen voimavara, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja hengelliseen hyvinvointiin. Mielenterveys ja sen tukeminen sekä siihen liittyvä hoitoon pääsy ovat ajankohtaisia aiheita yhteiskunnassamme. Yhteiskunnan muuttuessa ja vaatimusten kasvaessa mielenterveyspalveluiden tarve on lisääntynyt, sillä ihmiset ovat tietoisempia mielenterveyden merkityksestä kokonaisterveydelleen ja hakevat aiempaa aktiivisemmin itselleen apua. Tämä opinnäytetyö suuntaa ennalta ehkäisevään mielenterveystyöhön ja mielenterveyden tukemiseen sekä omien voimavarojen tunnistamiseen ja tukemiseen seurakunnan ryhmätoiminnan keinoin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja tuottaa opas ja materiaalipankki seurakuntien työntekijöille mielenterveyttä tukevien Pidä huolta -ryhmien järjestämiseen. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli antaa tietoa mielenterveyttä tukevasta Pidä huolta -ryhmästä ja tarjota vinkkejä ja materiaaleja ryhmien käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Ryhmissä teoreettisena viitekehyksenä toimivat mielenterveyden käden teemat sekä lisäteemana kristillisestä näkökulmasta toivo. Työelämäkumppanina opinnäytetyössä toimi Paavalin seurakunta Helsingissä ja siellä erityisesti tammikuussa 2023 alkanut Mielessä mukana -projekti. Valmis opas ja materiaalipankki jaettiin Helsingin ja Espoon hiippakuntien diakoniatyöntekijöille. Opas ja materiaalipankki sisältää esittelyn Pidä huolta -ryhmästä, informaation jokaisesta teemasta, vinkit ja materiaalit -osion, rukouksia toimintakerroille sekä liitteinä tehtäviä ja harjoituksia. Lisäksi oppaasta löytyy vinkkejä erilaisiin tapoihin aloittaa ryhmä läpikäymällä tunteita ja kuulumisia. Kehittämisprosessin onnistumisen arviointia varten laadittiin opasta ja materiaalipankkia koskeva sähköinen palautekysely. Palautteen perusteella haluttiin arvioida muun muassa työn laatua, käytettävyyttä, visuaalista ilmettä sekä pohtia kehitysideoita. Palautteissa opas koettiin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Moni vastaaja sanoi ottavansa oppaan käyttöön seurakunnassaan ja kertoi, että oppaan avulla uudet työntekijät ja vapaaehtoiset vastuuhenkilöt voivat ottaa tehtäväkseen ryhmien ohjaamisen.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa kehitystyönä Excel-työkalu tukemaan palvelurakentamisen tuotannon toiminnanohjausta Rakennuspalvelu Saneko Oy:lle. Työn tavoitteena on selkeyttää ja sujuvoittaa rakentamisen tuotannon suunnittelua ja toiminnanohjausta ympäristössä, jossa työmaita saattaa olla useita saman päivän aikana ja joissa työtehtävät ovat tyypillisesti pieniä. Opinnäytetyö on tehty vastaamaan sellaisen ympäristön haasteisiin, jossa työtehtäviä on tyypillisesti useita saman päivän aikana ja yksittäiset työtehtävät ovat pieniä ja lyhytkestoisia. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä tutustuttiin useisiin Ratu-ohjekortteihin sekä rakennusalan aihetta käsittelevään kirjallisuuteen, joiden tietojen pohjalta opinnäytetyö toteutettiin. Työ tuotettiin käyttäen Microsoft Excel taulukko-ohjelmaa, koska se on alalla yleisesti käytetty taulukko-ohjelma sekä helppokäyttöinen. Lopputuotoksena valmistui Excel-pohjainen työkalu, joka nopeuttaa rakennustyön suunnittelua laadunvarmistuksen, työturvallisuuden sekä aikataulutuksen osalta. Lisäksi Excel-työkalu tarjoaa matriisin aloitusedellytysten täyttymiseen. Tuotos on erityisen toimiva juuri siihen tarkoitetussa ympäristössä, koska työmaita ollessa paljon, tarvitsee myös tehdä huomattavia määriä laadunvarmistus- sekä työturvallisuussuunnitelmia. Keinot, jotka nopeuttavat näitä prosesseja, vähentävät näistä aiheutuvaa työkuormaa ja parantavat kustannustehokkuutta. Lisäksi näiden tuotettujen työkalujen käyttö tukee sellaista rakennustyön suunnittelua, jossa työturvallisuus- ja laadunvarmistusasiat otetaan paremmin huomioon.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua lauhteen käsittelyyn ja löytää lääketehtaalle parempi tapa käsitellä lauhdetta. Lauhteenkäsittelyn toteutustapa oli toimiva, mutta se ei ollut energiatehokas. Työssä tutustuttiin tehtaan höyry- ja lauhdejärjestelmän toimintaan sekä lauhdejärjestelmän toimintaan yleisesti. Työssä tutkittiin yleisimpiä tapoja käsitellä lauhdetta ja niiden joukosta valittiin toimivin ratkaisuvaihtoehto. Opinnäytetyön lopputuloksena saatiin esitettyä vaihtoehtoinen tapa toteuttaa lauhteenkäsittely, joka säästää vesi- ja energiakustannuksia. Lopuksi työssä selvitettiin lauhteesta saatavat energiasäästöt sekä vedenkulutuksen säästöt. Työssä hyödynnettiin Spirax Oy:n laskentatyökalua sekä asiantuntemusta.