Etusivu>eOpettaja>Tuottaminen ja testaus>Sisältöjen havainnollistaminen>Kuva

Kuva

Kuvan käyttö oppimateriaalissa

Kuva on multimedian tärkein elementti. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tämä pätee etenkin multimediassa. Reaalimaailman asioiden kuvaamiseen käytetään yleensä valokuvaa. Piirroskuva sopii näkymättömien prosessien kuvaamiseen. Kuvalla voidaan muun muassa

  • kertoa
  • havainnollistaa
  • herättää mielenkiintoa
  • kuohuttaa tunteita
  • vaikuttaa ihmisen alitajuntaan

Kuva ja teksti rakennetaan yleensä toisiaan täydentäviksi. Kuvalla on aina tarkoitus tai sanoma. Perusidea tulee esittää selkeästi ja pelkistetysti, jotta viesti saadaan ymmärretyksi. Kuvaa valittaessa on mietittävä, mihin yhteyteen kuva tulee ja mitä se kertoo. Kuvan tulisi tukea aineiston sisältöä.

Virtuaalisessa oppimateriaalissa voit käyttää:

  • Omia teoksia. Omia kuvia ja piirroksia voit käytttää vapaasti oppimateriaalissasi.
  • Muiden teoksia. Muiden kuvien ja piirrosten käyttöön tarvitset luvan (digitaaliset ja ns. perinteiset). Muista, että kirjoissa ja Internetissä olevat kuvat eivät ole vapaasti käytettävissä. Tutustu tekijänoikeuksiin.
  • Kajaanin AMK:n kuvapankkia. Sinne on kerätty kuvamateriaalia, jota voit hyödyntää oppimateriaalissasi. Intra > Henkilöstö > Mediapankki
  • Yleisiä kuvapankkeja. Tutustu kuvapankin käyttöoikeuksiin.

Värit

Kuvien erilaisilla väriyhdistelmillä voidaan luoda hyvin vaikuttavia tai epätoivottuja kuvia. Liian kirkkaat värit saattavat ärsyttää. Harmonisilla värisävyillä luodaan rauhallinen tunnelma. Ohjelmassa kannattaa käyttää luonnollisia ja toistensa kanssa yhteensopivia värisävyjä. Kuvien tekijältä vaaditaan myös tyylitajua. Samassa ohjelmassa olevien kuvien tulisi olla samantyylisiä.

Lähikuva, kokonaiskuva vai tausta?

Aiheesta riippuu, valitaanko kuvaksi video, piirroskuva, animaatio vai valokuva. Kun valokuvat ovat multimediassa havainnollistavassa roolissa, asetetaan niille samat vaatimukset kuin esim. kirjan tai lehden kuvitukselle. Hyvä havainnollistava valokuva on usein lähikuva, joka tuo esiin kohteen erityispiirteitä ja ilmettä. Lähikuva herättää myös tunteita ja sillä on helpompi tuoda esitykseen intimiteettiä kuin kaukaisen kokonaiskuvan näyttävillä laajakulmakuvilla.

Kun valokuvat ovat pääosin taustana, muuttuvat myös niille asetettavat vaatimukset. Hyvä tausta on usein yleiskuva tai laajakulmakuva, josta saa jonkinlaisen kokonaiskäsityksen aiheesta tai miljööstä huolimatta siitä, että sen päällä on tekstiä ja navigointinappeja. Toisaalta taustakuva ei saa erottua liian voimakkaasti, jos sivulla on tekstiä. Tällöin teksti on vaikealukuista ja sitä voi olla vaikea erottaa värikkäältä taustalta.

Kuvien tuottaminen ja käsittely

Kuvien tulee olla digitaalisessa muodossa, jotta niitä voidaan hyödyntää virtuaalisessa oppimateriaalissa. Digitaalisia kuvia tuotetaan:

  • kuvaamalla digitaalisella kameralla
  • skannaamalla kuva
  • piirtämällä (esim. kuvankäsittelyohjelmat, PowerPoint)
  • hankkimalla kuva esim. kuvapankista tai Internetpalvelusta

Usein kuvat tarvitsevat käsittelyä, parantamista ja muokkaamista. Digitaalisessa muodossa olevia kuvia voi muokata mieleisekseen, niitä voi yhdistellä ja luoda uusia teoksia. Älä koskaan käsittele alkuperäistä kuvaa, vaan tee siitä kopio käsittelyä varten. Huomioi, että kuvien käsittely on vaativaa ja aikaa vievää työtä. Sinun tulee myös huomioida tekijänoikeudet. Pääperiaatteena on, että tarvitset luvat toisten tekemien kuvien käyttöön sekä muokkaamiseen.

Animaation käyttö oppimateriaalissa

Animaatio on yksi multimediakerronnan keskeisistä elementeistä. Liikkuvat prosessit ja muutokset havainnollistuvat parhaiten animaatioilla. Niillä voidaan havainnollistaa, opastaa käyttäjää, kertoa, viihdyttää ja selventää. Animaatio tehdään usein tukemaan muuta esitystä ja se pyörii vain osassa tietokoneen ruutua. Hyvin monissa johdannoissa on käytetty animaatiota.

Animaation tärkeä tehtävä on myös havainnollistaa abstrakteja tai muuten vaikeasti selitettäviä asioita. Esimerkiksi solun jakautuminen on huomattavasti helpompi esittää animaationa kuin millään muulla menetelmällä.

Digitaalista animaatiota edustavat tietokoneella tuotetut animaatiot. Näkyvissä olevaa kuvaa vaihdetaan tiheään tahtiin ja ihmissilmä näkee liikkeen jatkuvana. Animaation liikkeen sulavuus riippuu kuvan esittämisnopeudesta. Mitä enemmän kuvia liikesarjoista tehdään, sen sulavampi on esitys. Internetissä käytetään usein gif- ja flash-animaatioita.

Ohjelmat ja tallennusmuodot

Kuvankäsittelyyn liittyviä ohjelmia on tarjolla runsaasti. Hyviä ja tunnettuja kuvankäsittelyohjelmia, joita käytämme, Kajaanin ammattikorkeakoululla, ovat Adobe Photoshop ja Jasc Paint Shop Pro, joissa on myös animaatioiden tekoon tarkoitettut välineet. Omia piirroksia voi tuottaa kuvankäsittely- ja Power Point–ohjelmilla.

Www- sivuilla kuvatiedoston koko on ratkaiseva tekijä. Mitä pienempi kuvatiedosto on, sitä nopeammin se avautuu kuvaruudulle. Siksi www-sivuilla käytetään lähinnä tiedostokooltaan pieneksi pakkautuvia, GIF- ja JPG-kuvaformaatteja.

Yksittäisten kuvien koko ei saisi ylittää paria sataa kilotavua. Suositeltava maksimikoko on useimmissa tapauksissa 50 kt. Kuvien tiedostokokoon on tiedostoformaatista (gif, jpg) riippuen mahdollista vaikuttaa esim. muuttamalla niiden kokoa, resoluutiota, värimäärää tai pakkaussuhdetta. Jos tarkkojen ja suurien kuvien saaminen verkkoon on välttämätöntä, tulisi ne sijoittaa niin, etteivät ne lataudu automaattisesti sivua avatessa (esim. pieni kuva verkkosivulle, josta on linkki erikseen avautuvaan tarkempaan kuvaan).

Suositeltavat kuvaformaatit ovat:

  • Graphic Interchange Format (.gif)
  • JPEG - Joint Photographic (Experts) Group (.jpg)

 

Kuvapankkeja:
Microsoft: Clipart

Kuvankäsittely

Markku Översti: Kuvankäsittely

Juha Joro: Digitaalinen kuvankäsittely

Juhani Anttila: Kuvien käsittely Photoshophilla

Virtuaaliyliopisto: Kuvankäsittely

Internetix: Skannaus ja kuvankäsittely

Armi Höttö: Kuvat ja www
Jukka Korpela: Kuvien käytöstä